Mikä avuksi, kun mielessä pyörii vain kaikenlaiset sairaudet
ja mahdolliset katastrofit?
Elämä menee ihan hukkaan, kun joka ikinen päivä tulee mieleen joku uusi sairaus. Tällä viikolla olen vuoropäivinä ajatellut että löydän kyhmyn rinnastani, seuraavana päivänä se on mahasyöpä kun mahassa pistelee ja nyt on vuorossa aivokasvain.
Tämä ei voi olla normaalia elämää, en edes tiedä että miten joku ihminen voi elää vanhaksi saakka ilman että pelkää mitään ja tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuen.
Kommentit (6)
Se ilmenee yleensä +- 30v, kannatta lainata aluksi joku kirja esim Heli Sarre: kuka olit ennen. tai viestejä valon maailmasta tai mitä tahansa itsensä tuntemista, mm Marika Burtonilta, Tom Lundbegilta tai positiivarit yleensäkin.
Tsemppiä, päivä kerrallaan, et uskoisi minusta tänä päivänä et olin enne tollanen, nyt en pelkää mitään, kyllä kannattaa päästää irti peloistaan.
Elämä on puro joka virtaa, ja kaikki lopulta päädymme alajuoksulle, et voi tehdä mitään muuta kun kellua.
Ylleensä näyttäes tapahtuvan se mitä eniten pelekeet, niin pelekeeppä sinä pärjeeväs!
minä taistelen samanlaista pelkoa vastaan. Minulla on pientä terveydellistä haittaa tällä hetkellä ja olen jo itkenyt sitä, että kuolen pois.
Olemme lähdössä miehen kanssa vkl-lomalle ja jo näin viime yönä unta, että kone tuli alas ja lapsille etsittiin sijaisperhettä, eikä sellaista löytynyt.
Selviän tästä sillä, että osaan keskittyä elämässä olennaisiin asioihin. Kun lapsi haluaa leikkiä, enkä millään haluaisi, niin jaksan tsempata, koska enhän tiedä, kauan olen vielä leikkimässä... Ja sitten yksinkertaisesti poistan negatiiviset ajatukse päästäni. En ajattele niitä. Päätä ei voi tyhjentää ajatuksista, mutta kierot ajatukset poistuvat, kun ottaa jonkun mantran, jota hokee tilalla. Eli etsi itsellesi mantra. Vaikka se, että elämä kantaa.
Se ilmenee yleensä +- 30v, kannatta lainata aluksi joku kirja esim Heli Sarre: kuka olit ennen. tai viestejä valon maailmasta tai mitä tahansa itsensä tuntemista, mm Marika Burtonilta, Tom Lundbegilta tai positiivarit yleensäkin. Tsemppiä, päivä kerrallaan, et uskoisi minusta tänä päivänä et olin enne tollanen, nyt en pelkää mitään, kyllä kannattaa päästää irti peloistaan. Elämä on puro joka virtaa, ja kaikki lopulta päädymme alajuoksulle, et voi tehdä mitään muuta kun kellua.
ja jos en jonain päivänä mieti itselleni jotain sairautta, pelkään lapsieni tai mieheni/läheisteni sairastumista.
-eikä tilannetta helpota että olen itse sairaanhoitaja ammatiltani....
.eikä myöskään se, että oikeasti löysin kyhmyn rinnastani, leikkaus tulossa Tammikuussa, ja hiukanko pelottaa!
me!