Kuinka kauan on normaalia tai sallittua olla pois töistä omaisen kuoleman vuoksi?
Minulta kuoli sisko ihan yllättäin viikko sitten. Sairasloma loppuu huomenna, mutta en oikeasti ja rehellisesti koe olevani valmis töihin (olen hoitoalalla).
Puhuin tänään parille ystävälleni, että saisinkohan vielä toisen viikon sairaslomaa, niin molemmat olivat aika selkeästi sitä mieltä, että "tuskinpa".
Tätä on vain niin vaikea hyväksyä, siskoni oli vasta 31-vuotias, pienen ihanan tytön äiti. Tyttö on nyt minulla, mutta hän ei sinällään ole syy jäädä kotiin, koska hänellä on tuttu ja turvallinen hoitopaikka, jossa voisi olla työni ajan (saan vieläpä omat lapseni vuoden alusta samaan paikkaan). Mutta kun itku tulee tosiaan ihan nuin vain, vähän väliä..
Kommentit (83)
kokemhsta. Läheiseni sairastui äkillisesti, ei ole kuollut, mutta vakavasti sairas. Olin toista viikkoa sairaslomalla ja sain sen ilman ongelmia ja olisin saanut lisääkin tarvittaessa. En sitten tiedä, että onko normaalia vai ei, mutta mulle ei kyllä tullut edes mieleen, että en saisi sairaslomaa. Olin siinä kunnossa kaukana työkyvyllisestä...
olin vanhempieni kuollessa vain päivän pois töistä, en edes osannut pyytää vapaata. Tottakai suru löi yli vähän väliä, mutta opin säästämään omat tunteeni yöksi jolloin olin yksin. Toipuminen surusta kesti vähintään vuoden koska ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta purkaa omia tunteitaan.
työnantajalla ei vaan ole PALKANMAKSUVELVOITETTA ko. ajalta, jos kyseessä on esim. omaisen kuolema, avioero, burnis tms. ei ko. työntekijän oma SAIRAUS. Burnout tai loppuunpalaminen tai työuupumus ei ole virallinen sairaus, depressio taas on. Eihän tässä nyt muusta ole kyse.
Minulta kuoli lähiaikoina aviomies,kohta olen ollut 2 viikkoa sairauslomalla ja viikko vielä jäljellä ja työterveyslääkärini sanoi,että tule hakemaan lisää,jos siltä tuntuu. Myös lapseni ovat saaneet heti parin viikon saikut.
ja olet silti työkykyinen ja saikkua et saa. Mene nyt ap hyvä aamulla työpaikkalääkärille äläkä kuuntele kaiken maailman haahkoja.
Saikkua saa jos ei ole työkykyinen. Voit olla kroonisesti sairas ja olet silti työkykyinen ja saikkua et saa. Mene nyt ap hyvä aamulla työpaikkalääkärille äläkä kuuntele kaiken maailman haahkoja.
oli syy mikä hyvänsä.
Jos et pysty tekemään töitä, saat s-lomaa.
Itselläni oli vastaavan kaltainen tilanne, hain jatkoa saikulle pari kolme kertaa ja jollain kerralla lääkäri (ei tuttu) ei uskonut vaan väitti ensin etten tarvitse enempää lomaa. Aloin sitten itkeä siinä hänen edessään, koska tuntui niin selvältä, etten kykene tekemään töitä. Lääkäri sitten haavi auki alkoi pahoitella puheitaan ja lopulta kirjoitti saikkua vielä viikon.
lääkärin kirjoittamaa sairaslomaa.
Tarkoittaa ettei ole pakko maksaa palkkaa.
Tosi hankala elämäntilanne, yhtäkkinen traumaattinen menetys ja vielä vastuu pienestä lapsesta. En ymmärrä miten joku voi olla sitä mieltä että olisit työkuntoinen (etenkin jos tapasi työstää surua ei ole sen kaltainen, vaan vaadit rauhaa ja kiireettömyyttä)...työskentelen itse psykiatrian alalla ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että edellytykset sairauslomaan täyttyvät.
Nyt rauhoitut kotiin ja kuuntelet tuntemuksiasi rauhassa. Menet töihin, kun koet olevasi siihen valmis. tämä vielä korostuneesti, kun olet hoitoalalla.
Tuon Siivekkään kaltaisten kommentoijien - jos saisivat päätöksiä toisten työkykyisyydestä tehdä - jäljiltä meillä on paljon pitkillä, pitkillä uupumuslomilla ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat omien voimavarojensa äärirajoilla polttaneet itsensä loppuun!! tiedän mistä puhun, kun olen hoitanut monia.
Ne asiat on ihan muualla päätetty. Totuus nyt vaan on niin julma, että omaisen kuoleman takia ei lääkäri välttämättä anna päivääkään sairaslomaa. Minä kyllä antaisin, jos se minun vallassani olisi.
tiedoksi vaan sulle että sikiön ja äidin verenkierrot OVAT yhteydessä toisiinsa napanuoran ja istukan kautta.
*huokailen tietämättömyyttäsi*
Mutta voihan siitäkin tietenkin mainita. Verenkierto ei ole yhteinen äidillä ja sikiöllä. Veret eivät ole yhteydessä ollenkaan. Äidin ja sikiön veren välillä on aina jokunen solukerros. Kummassakin siis kiertää ihan oma veri omaan tahtiinsa.
siten että lääkeaineet tms. voivat kulkeutua. Ovat siis yhteydessä toiiinsa, väitit taannoin muuta.
eivätkä veret ole kosketuksissa toisiinsa.
syöpään, kaveri 28 v, äiti 64 (jos tää nyt mitään mihinkään vaikuttaa). Oli töistä pois saattohoitamassa äidin tämän kotona, suremassa + järjestämässä hautajaiset, yhteensä kolme viikkoa. Ymmärtäväinen työnantaja.
Suru ei ole sairautta. Osa lääkäreistä ei kirjoita ollenkaan sairauslomaa. Useimmat kirjoittavat. Mutta diagnoosi voi olla sellainen, ettei sairausloman ajalta maksetakaan palkkaa. Suuressa surussa ihminen on usein työkyvytön mutta missä menee raja. Joskus työnteko voi olla hyväksikin. Asiasta keskustellaan paljonkin "virallisissa" piireissä. Itse toivoisin, että lakiin kirjattaisiin oikeus saada palkallista vapaata läheisen kuoleman vuoksi. Tässä kyllä voi tulla rajanveto-ongelmia ja selkeää väärinkäyttöä.
Joka tapauksessa ap:lle jaksamista ja menehän juttelemaan voinnistasi lääkärin kanssa.
ja sillä saa sairaslomaa. Tämä tietenkin riippuu ihan siitä miten lääkäri potilaan tilanteen näkee.
vaadit niinkauan kun tunnet tarvitsevasi!
todella hirveää.
http://lehti.kaupunkilehti.fi/upload/papers/pdf/2430.pdf