Tunnetteko vanhempia, joilla on itsellä omakotitalo ja metsää jne. mutta
oma lapsi asuu vuokralla koko ikänsä, koska vanhemmat eivät haluta tulla takaajiksi kenellekään.
Kommentit (63)
mutta ei ole tullut mieleenkään pyytää meidän lainan takaajaksi.
asuntohan itsessään on vakuutena tietylle summalle lainaa ja sille lopulle saa kyllä valtiontakauksen ihan ilman takaajia. Eikä todellakaan ole mitään kallista touhua kuten joku kirjoitti. Ei ole ainakaan meillä koskaan edes kysytty ketään takaajiksi, vaikka alkupääomaa ei ensimmäistä asuntoa ostettaessa kummoisesti ollutkaan. Ei kyllä olisi vanhempia pyydettykään takaajiksi, ei ole minusta vanhemmille kuuluva asia.
talo ja hieman omaisuutta mutta emme todellakaan takaa lastemme lainoja. Ihan itse ovat omansa ostaneet tai vuokranneet. Olen opettanut heille ettei kenellekään lainata mitään, ei taata kenenkään lainoja eikä kinuta ketään takaajiksi.¨
Tänä päivänä ei ole pakko olla takaajia, sen voi hoitaa fiksummin valtion takauksella ja omarahoituksella kuten mekin aikoinaan parikymppisinä.
ei itse kykene säästämään neljännestä haluamastaan asunnon hinnasta etukäteen, kannattaa ehkä harkita vähän tason laskua, ja ostaa ekaksi vähän pienempi asunto. mistä ihmeestä tämä heti-kaikki-mulle-nyt mentaliteetti tulee? Mene töihin, ansaitse rahaa, asu vuokralla pienessä asunnossa ja säästä itse, niin et tarvitse takaajia.
jos et kykene nyt säästämään, niin miten takaaja luottaisi sinuun, että lyhentäisit velkaa pankin haluamassa tahdissa etkä jättäisi velkaa takaajan maksettavaksi? Oletko 19v työtön, joka haluaa ostaa uuden omakotitalon, siksi kun kaikilla muillakin on?
Meidän piireissä lapset ovat hankkineet asunnot ilman takuita.
ja sen lupauksen olen pitänyt. Tiedän että kyllä he lainat olisivat taanneet, mutten sitä halunnut.
Olen säästänyt rahat asuntoon, ettei tarvitse takaajia olla ja talo kun rakennettiin ei pankki edes ollut vailla niin paljoa säästöjä tai takaajia kun niin hyvin olemme raha-asiamme hoitaneet, pienistä tuloista ollaan säästetty niin hyvin ja jopa sijoituksiakin tehty.
Tyhjästä on meidän molempien vanhemmatkin omaisuutensa kerryttäneet, miksi meidän lasten pitäisi kaikki valmiina saada?
Tiedän että jos rahapula joskus iskee saamme apua molempien vanhemmilta, samoin kuin omat vanhempani ovat apua saaneet aikanaan.
on taata lapsensa lainoja, jos siihen on mahdollisuus? Meillä osa asuntolainasta on vanhempien panttauksella taattu. Ja hyvin pystytään lainaa lyhentämään eli on lähinnä "muodollisuus", jonka pankki vaati. Kohta sitä paitsi panttaukset vapautuvat, koska suurin osa lainasta on valtiontakausta.
Mistä johtuu noin negatiivinin suhtautuminen takauksiin? 90-luvun lamastako?
Tyhjästä on meidän molempien vanhemmatkin omaisuutensa kerryttäneet, miksi meidän lasten pitäisi kaikki valmiina saada?
miksi ajatellaan, että "saa kaiken valmiina", jos vanhemmat takaa lainaa? Itsehän siinä sitä lainaa pois maksaa, ei vanhemmat.
kun otimme asuntolainaa. Laina oli kahdessa erässä, 190 000 ja 13 000 euroa, josta äitini oli takaamassa tuota pienempää erää. Maksoimme tuon 13 000e lainan pois 11 kk:ssa jonka jälkeen äitini sai osakekirjansa takaisin.
Tunnen valitettavasti myös sellaisia vanhempia, jotka hankkivat talot ja omaisuudet kaikille muille paitsi yhdelle lapselleen :(!
Vituttaa niin kovaa mutta teen kovasti töitä päästäkseni asian yli!
talo ja hieman omaisuutta mutta emme todellakaan takaa lastemme lainoja. Ihan itse ovat omansa ostaneet tai vuokranneet. Olen opettanut heille ettei kenellekään lainata mitään, ei taata kenenkään lainoja eikä kinuta ketään takaajiksi.¨
Tänä päivänä ei ole pakko olla takaajia, sen voi hoitaa fiksummin valtion takauksella ja omarahoituksella kuten mekin aikoinaan parikymppisinä.
Minun vanhempiani hänen vanhempansa aikoinaan auttoivat takausasioissa,lastenhoidossa useinkin yms.yms.samoin tuttavat hoitivat meitä lapsia.
samoin minä olen auttanut vanhempiaani lastenhoidossa yms.yms. ovat myös perineet vanhempiaan,toinen vähän enemmän,toinen vähemmän mutta kuitenkin,rahaa ja metsää.
kuitenkin minä olen saanut kuulla toiselta vanhemmaltani että"sinun lapsiasi en ainakaan hoida, sinulle en ainakaan jätä mitään perintöä!
Olemme vierestä seuranneet muutamaa takauksen kaatumistapausta jossa takaaja on koko loppuelämänsä toisen velkojen maksaja ja oikea velallinen porskuttaa eteenpäin elämässä.
Mielestäni on ihan oikein opettaa lapsille että itse omilla rahoilla täytyy tulla toimeen ja selvitä - jos on tiukkaa lasketaan vaatimustasoa. Hyvin ovat pärjänneet; osaavat hoitaa hienosti raha-asiansa - pienistä tuloista huolimatta on asunto, voi matkustaa ja nauttia elämästä.
Emme myöskään aio jättää suurta perintöä heille jaettavaksi vaan käytämme osan saavuttamastamme omaisuudesta jo nyt, meidän ja heidän ilokseen. Koska elämme todennäköisesti vielä n 30-40v lapsemme ovat n 60v ennenkuin saavat perintöä jota tuskin edes tarvitsevat silloin. Mielumminn maksamme lomia, ostoksia tms mitä nyt tarvitaan.
Ja ilman muuta - kun lapsenlapsia tulee olen ensimmäisenä jonossa hoitamassa ja hellimässä heitä - kunhan omalta päivätyöltäni ehdin ja jaksan.
27, tasapuolisesti kaikille 4:lle
Mutta sen verran kommentoin, että itse en ikinä ole pyytänyt enkä pyydä vanhempiani tai anoppiani takaamaan meille yhtään mitään. Enkä tule myös itse takaamaan lapselleni omakotitaloja yms.
takaustahan tarvittaisiin vain tuohon pienempään ~20ke luokkaa olevaan osaan (yleensä).
Äiti maksoi talostani kolmasosan, ja minä tulen, jos ei katastrofia satu, avustamaan samalla tavoin omia lapsiani.
Myös sisaruksia autetaan, takasin kälyni asuntolainaa.
Minun vanhempani aikanaan takasivat lainamme, muuten emme olisi lainaa saaneet, säästäminen oli vähän erpäralistinen keino...
Takaussumma taisi olla 25000€, montako vuotta sitäkin olisi pitänyt säästää ja mistä sitä olisi säästänyt??
N. neljä vuotta lainanoton jälkeen tuli ilmoitus, että vanhempien takausvastuu oli loppunut, koska lainaa oli lyhennetty tarpeeksi ja asunnon arvo oli noussut. Näin ollen asunto itsessään riitti sen hetkisen lainan takuuksi.
Eli pitääkö olla niiin itsenäinen, että kituuttaa ja säästää vuositolkulla ettei vaan ole vanhemmilleen kiitollisuuden velassa??
Mitä ihmeen hienoa on siinä, ettei vanhemmat auta lapsiaan. Ainoa mitä minä ajattelen on, että vanhemmat eivät luota siihen, että lapsi saa maksettua velkansa. Joten miten ihmeessä pankin sitten pitäisi luottaa velanottajaan, jos ei omat vanhemmatkaan!
Ja kyllä minä kehtasin pyytää vanhemmilta takausta, sillä mulla oli täysi aikomus maksaa velka pois. Opintojen jälkeen ei ollut vielä yhtään säästöjä ja auton tarvitsin, joten lainaa hain. Ja kiitos vanhempien sain auton, ja maksamisessa ei tietenkään ollut mitään vaikeuksia.
Talo on sitten rakennettu ihan omineen, kun miehellä oli vakuuksia.
en olisi tarvinnutkaan, en ole saanut penniäkään vanhemmiltani, vaikka oli rahapulassa joskus. Tietysti oma vikani. Rahaa heillä on vaikka kuinka, myös metsää löytyy.
Miksi eivät vanhemmat saisi auttaa jos näin haluavat? Meillä on appiukon maat vakuutena. On sen verran iso laina kuitenkin, 196 000 € tällä hetkellä.
Jos en itse olisi saanut säästettyä tai lainaa muuten järkättyä niin asuisin tyytyväisenä vuokralla vaikka loppuikäni.