Onko mielestänne reilua ja saako teille tehdä samoin?

lompakon tutkiminen jne. ei ole mitään avoimuutta ja luottamusta, vaan toisen ihmisen kontrolloimista. Jos sen tekee luvan kanssa, se on luvallista kontrolloimista.

itse en halua tutkia, koska ei kiinnosta

Meillä ei ole tarvetta salailuun, eikä yksityisyyteen.

Nuo asiat on rinnastettavissa kirjesalaisuuteen , ja pitää suhteessa sen verran luottoa olla että ei pitäisi olla edes tarvetta tutkia .

Saati sitten kysellä tällaisia ...

Kyllä pitää olla jotain pielessä jos toisen taskutkin pitää käydä läpi. Toisaalta taas monella on yhteinen tili, joten ei kai se kiellettyä ole tiliotetta tarkastella.



Mua ei kiinnosta tippaakaan mun miehen puhelimen sisältö tai sähköpostit.

sopivat säännöt.



Yleistäen urkkiminen ja epäluuloisuus ovat asioita, jotka pilaavat suhteen. Toisaalta voi olla, että suhde on jo tätä ennen mennyt väärille urille.



Jatkuva tutkiminen ei ole mikään luottamuksellisen parisuhteen merkki. Toisaalta taas luottamus on voinut mennä jo pilalle.



Minusta olisi omituista alkaa tutkia miehen taskuja ja kauppakuitteja, puhelinta, viestejä ja niin edespäin. Yhtä kummalliselta tuntuisi, jos hän tekisi sitä minulle.



Mutta jos minä pilaisin luottamuksen käyttäytymällä epärehellisesti ja salamyhkäisesti, tullen kotiin epämääräisiin aikoihin ja silti väittäen kaiken olevan kunnossa + tehden hetkellisiä "parannuksi", mielestäni minun ei pitäisi ihmetellä, jos mies jossain vaiheessa paniikissa ja epätoivoisena suhteen tilasta alkaisi myös penkoa mun henk koht papereita tms. Silloin minusta minä olisin jo alkanut käyttää tavallaan henkistä väkivaltaa ja miehen urkkiminen olisi vain piste i:n päälle, ei mikään merkki siitä, että hän on paranoidi ja syöksemässä suhdettamme ojaan.

esim. tekstiviestit. Toisella on vastaavasti oikeus tiedustella, miksi haluat tietää. Jos on hyvä syy, voisin näyttää.



Toiselta salaa ei saa kenenkään viestejä ym. urkkia.

Samaa mieltä kirjesalaisuudesta. Ja ei parisuhteessa tarvitse olla salaisuuksia mutta ei nyt kaikkea sentäs silti tarvi jakaa. On itselläkin naistejuttuja ja yhtä lailla "turhia" ostoksia kuiteilla mistä miehen ei tarvi olla tietoinen ;)

enkä voi määrätä, että "ei saa mennä tonne eikä tonne (esim. sivuhistoria)". Myös puhelimeni hän saa katsoa, jos haluaa. En kyllä usko, että hän näistä kumpaakaan tekee.

Ei siksi että siellä olisi mitään salattavaa, mutta ne ovat minun yksityisiä asioitani. En myöskään urki mieheni tekstareita, sähköposteja yms.

Eikä mua haittaisi, vaikka mies noita tutkisi. Minä en varsinaisesti tuti hänen taskujaan, mutta pakko ne on tyhjentää, kun laitan vaatteet pesuun. Tiliotetta kummallekaan ei tuu, meillä on yhteinen tili, yhteinen tietokone.

toisesta olla tosi ärsyttävää kyttäystä. Parempi kysyä suoraan mieltä askarruttavista asioista kuin tutkia em. dokumentteja.

mies oli vain unohtanut nettisivut auki ja siellähän oli seuranhakusivun sivut auki ja oli jopa viestitellyt toisten naisten kanssa. Hyvä ilme, kun mainitsin asiasta=)

Mutta enemmän mua kiinnostaisi tietää MIKSI toinen haluaa tutkia puhelimen/lompakon/tietokoneen.



Jotain on jokatapauksessa pielessä jos toisella on tarve penkoa noita juttuja.

- puhelut ei

- tekstiviestit ei

- mmviestit ei

- puhelin ylipäänsä ei

- lompakko joo

- takin taskut joo

- tiliote joo

- maili ei

- sivuhistoria ehkä

- kauppakuitit joo

Ei ole mitään salattavaa, mutta periaatteesta en antaisi tutkia, enkä itsekään aio vaatia moista.

niin kyllähän se ihmetyttäisi. Saa kyllä tonkia, jos siltä tuntuu, mutta jos se olisi jatkuvaa, niin kyllä siitä joutuisi aikamoiseen tenttiin, että minkä ihmeen takia tekee sitä, mitä sillä hakee ja onko jotain pielessä.

meillä nuo nyt tulee katottua ilman varsinaista penkomistakin. Lompakolla, taskuilla, mailissa, kauppakuitilla, sivuhistoria, tiliote. Vaikea välttää kun yhdessä asutaan ja jaetaan lähes kaikki. Ainoa arvelluttava on tuo puhelin , MUTTA rupeaisi kyllä ihmetyttämään jos viestejä ym. ei saisi sieltä lukea.

Jaa, en ole oikeastaan koskaan miettinyt, että saako. Meillä kuitenkin lähdetään siitä, ettei mitään salaamista ole, joten miksi ihmeessä kiinnostaisi?

Jos mies haluaisi tutkia minun puhelimen, olisin ihmeissäni, mutta siitä vain. Samaa ajattelisi varmaan myös hän.

Takin ja housujen taskut tulee katsottua ihan luonnostaan kun laitetaan pyykkiä pyörimään. Tiliotteita ei tule, mutta saisi avata. Myös kaikki postit avaa se, joka postit hakee. Ei katsota kenelle mikäkin lasku on tullut, vaan avataan vaan...

Mailien salasanoja ei tiedetä, eikä tulisi mieleenkään urkkia mitä toinen kirjoittaa ja kenelle. Tietokone on yhteinen, samoin sivuhistoria. Kauppakuitit tarkistetaan yleensä kaupassa ja heitetään jo kaupan roskiin jos kaikki on ok. Jos on takuuta kuitissa, laitetaan kotona kansioon. Ja tietty molemmat saa kuitteja katsella tarpeen mukaan.

Ei siksi että siellä olisi mitään salattavaa, mutta ne ovat minun yksityisiä asioitani. En myöskään urki mieheni tekstareita, sähköposteja yms.

Mä en ymmärrä, mikä luottamuksen merkki se on, että pitää olla pääsy lukemaan vaikkapa toisen saamia tekstareita tai sähköposteja. Mulle ainakin tulee puhelimeen ja sähköpostiin mulle luottamuksella uskottoja juttuja (töihin liittyvää tai sitten vaikkapa ystävä uskoutuu jossain asiassa), ja musta olisi todella törkeää antaa mieheni lukea näitä. Samaten musta ois tosi ikävää, jos jonkun mun ystävän mies lukis mun ystävälleni luottamuksellisesti kertomia asioita.

Tosin me ei kumpikaan olla mitenkään kiinnostuneita toistemme s-posteista, lompakon tai taskujen sisällöstä, tiliotteista jne. Ei meillä ole tarvetta tarkistella tuollaisia asioita.