Raskauden ihanuus?
Monet ovat ylistäneet raskautta ja varsinkin raskausajan seksiä. No taidanpa sitten kuulua siihen osaan miehistä, joilta seksi loppui kuin seinään. Totta kai olen onnellinen, että saamme lapsen. Pelottaa vain mitä tuleman pitää. Tähän mennessä olen sen muutaman kerran saanut ja nekin taisi olla jonkinlaisia säälipanoja.
Olen huomannut, että kuivakausi on vaikuttanut hyvin paljon mielialaani. En tunne itseäni halutuksi ja joissain tilanteissa koen epäonnistuneeni kaikessa. Vitutuskäyräkin nousee paljon helpommin kuin ennen. Silti yritän tehdä kaikkeni, jotta vaimoni tuntisi itsensä kauniiksi ja rakastetuksi, halutuksi.
Niin tyhmältä kun tämä kuulostaakin, mutta puutteessa eläminen on erittäin vaikeeta. Sen verran tämä on silmiäni avannut, että ymmärrän osittain niitä ihmisiä, jotka hakevat tyydytyksensä rakkauteen tai haluihin vieraista. Silti en pettämistä hyväksy ja aion niin pitkään taistella niitä ajatuksia vastaan kun vain pystyn.. Helpompaa se vain olisi jos himot katoaisivat.
Risut ja ruusut tervetulleita
Kommentit (3)
Tuntuu menevän asiat just ristiin näillä palstoilla, miehet valittaa ku oma puoliso ei anna ja päin vastoin :D Tosin kuka nyt valittais jos asiat on kunnossa :P
oletko jutellut naisesi kanssa siitä, miksi hänen halunsa ovat kadonneet? Mulla oli esikoisen raskaudessa jatkuva pahoinvointi, ja sen vuoksi ei hirveästi pyörinyt seksi mielessä. Kuopuksen raskaudessa taas loppuraskaudesta katosi seksimietteet kuin tuhka tuuleen, kun mulla diagnosoitiin raskaushepatoosi. Se saattaa aiheuttaa vauvalle rytmihäiriöitä ja pahimmillaan myös sydämen pysähtymisen, joten siinä vauvasta huolehtiessa ei kieltämättä seksi pyörinyt mielessä. Voisiko teidänkin tapauksessa olla kyse tällaisista tekijöistä? Joka tapauksessa suosittelen avointa keskustelua, älä syyttele, unohda "aina", "ei koskaan" ja "ikinä" termit ihan kokonaan, sano joka lauseen alkuun "minusta tuntuu". Meillä naisilla on tapana niin herkästi ottaa asiat syytöksinä, että sanomisiaan kannattaa miettiä :)
Mä kyllä olin siinä mielessä "onnellisessa" asemassa raskauksissani, että mun miestäni ei seksi kiinnostanut tippaakaan raskausaikana, eikä ensimmäisen puolen vuoden aikana vauvan synnyttyä. Raskausaikana mä olin kuulemma mieheni mielestä "pelottavan näköinen", kun vatsa oli niin iso, en siis yhtään seksikäs, haluttava tai edes kaunis. Se ensimmäinen puoli vuotta mä olen miehen sanojen mukaan ollut "maitoa suihkuava lehmä", jonka kanssa seksi ei kiinnosta yhtään. No, mikäpä tässä, eniten itseäni loukkasi se, että miehelläni ei myöskään ollut mitään tarvetta kosketella, halailla, hyväillä, suukotella tai ylipäänsä helliä mua, saati sanoa mulle jotakin kaunista ja mukavaa. Vaikka juuri niitä asioita mä olisin silloin kaivannut. Nyt kyllä, kun kuopuskin on jo 8kk, on alkanut lässyttää minkä kerkiää, mutta hittojako se minua enää kiinnostaa. Valettahan se kuitenkin on.
..just eilen illalla sain taas odottaa ja anella miestäni sänkyseuraksi. Mutta ei, kymppiuutiset kiinnosti enemmän. Puoli yksitoista oli sitten halut väistyneet vitutuksen tieltä.
Mitäs jos ihan rehellisesti ja suoraan sanoisit vaimollesi (parin kehun jälkeen) että "voitaisko ottaa edes pikaiset, kun mua ihan oikeesti himottaa ihan helvetisti?" Sit lisäät jotain et "varsinkin kun sä näytät niin pirun hyvältä tänään!" -naiset kyllä tietää että se on vaan sanahelinää enimmäkseen mutta kivalta se silti kuulostaa ;)