Lue keskustelun säännöt.
Minua ärsyttää monissa suurperheissä (kaikissa tietämissäni) se, että
29.11.2009 |
kun mennään jonnekin ihmisten ilmoille koko lapsikatraan kanssa, esim. synttäreille, lastentapahtumaan, HopLoppiin, leikkipuistoon, perhekerhoon, minne tahansa niin...:
Suurperheiden vanhemmat ilmeisesti olettavat, että kaikkien läsnä olevien ihmisten kuuluu katsoa heidän lastensa perään ja hoitaa myös heidän lapsiaan. Vaikka niitä omia lapsia on 5-7 alle 10-vuotiasta mukana (joista valtaosa alle kouluikäisiä) niin istutaan ihan rauhassa kahvittelemassa ja lapset kirmaa ympäriinsä ja muiden ihmisten on heille pidettävä jöötä, heidän kanssa seurusteltava jne. Näiltä muilta ihmisiltä ei kysytä mitään vaan se tuntuu olevan oletus. Nämä suurperheen lapset ovat oikein oma-aloitteisia siinä, että jos tarvitsevat jotain niin pyytävät lähimmältä aikuiselta, äiti tai iskä saattaa vielä huutaa jostain sohvan nurkasta että "annatko sille mehua" jos ei muuten tajua.
Jos lapsia on vain sen 1-3 niin silloin vanhemmat itse huolehtivat lapsistaan myös ihmisten ilmoilla, mutta raja on siinä 4-5 ja sen jälkeen oletetaan että lapset on yhteiskunnan yhteisesti huolehdittavissa.
Sinänsä ymmärrän, että eihän se suurperheen äiti/iskä edes ehtisi sitä kahviaan juoda jos itse lapsistaan huolehtisi, mutta silti tämä ärsyttää.
Kommentit (36)
Osaa ottaa vähän rennommin. Tekis hyvää ite kullekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ihan kauhulla sitä katsoi kun pikkubussista alkoi lappaa lapsia, lapsia, lapsia, lapsia, lisää lapsia... megaperhe kahvitauolle.. jumat sitä hulinaa ja ravaamista. Äiti ja iskä istuu tatteina pöydässä, eikä siellä sit juuri muita olekaan kun jälkikasvu purkaa ajomatkalla patoutunutta energiaa juoksemalla ympäriinsä, lääppimällä pullia ja sämpylöitä.. Huh huh.
Ei voi yleistää tietenkään, mutta näitä pikkubusseja oli monen monta..
Mä oon kyllä huomannut samaa pienemmissäkin perheissä.
Olen tullut siihen tulokseen, että aika monet vanhemmat vain eivät vahdi lastensa touhuja sen jälkeen, kun ne osaavat kävellä.
Ehkä ymmärrettävää kotona, joskin kummallisen välinpitämätöntä mielestäni antaa olla pitkiä aikoja kurkkimatta mitä lapsi puuhaa, mutta vieraassa paikassa ihan käsittämätöntä. Jos on paljon lapsia paikalla, ei yhtään tiedä mitä tavaroita tms. on lasten ulottuvilla jne. ja voi sattua mitä vain. Kun joku sitten satuttaakin toista ennemmin tai myöhemmin, mammat pöyristyneenä kauhistelevat, että mitäköhän on mahtanut tapahtua!
Äideille tuntuu olevan monesti niin paljon tärkempää se kahvikuppi ja ne muut aikuiset, että mielenkiinto lasten seuraamista kohtaan yksinkertaisesti katoaa.
Mielestäni tämä ilmiö ei ole lainkaan perhekoosta riippuvainen. Vanhempia vain on erilaisia, ja yksi ikävän yleinen tyyppi on tämä "antaa niitten (2-vuotiaitten) vaan olla rauhassa" tai "antaa niitten (juuri kävelemään oppineiden tms) mennä tutkimaan" siinä määrin, että lapset tekevät täysin mitä lystäävät, katoavat ja satuttavat itseään ihan turhaan.
Siis onko jollekin oikeasti vaikea tilanne jos vieras lapsi pyytää kaatamaan mehua? Ei hyvää päivää taas näitten uusavuttomien kanssa. Otat siitä muovimukin, kaadat sinne mehua ja annat lapselle. Jos ei muista kiittää niin sitte huudat perään :"mitäs sanotaan?". Mulla tollanen tulee ihan rutiinista eikä sen takia tartte aukoa uutta säiettä mammapalstalle. Ja kaiken kukkuraksi minä olen suurperheen isä, ehkä siitä tämä "asennevammani" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja erityislapsen mukaan menen itse
koska jos lapsia on 10, yksi ei ole niin arvokas kuin sille, jolla lapsia on vain 2.Suurperheissä on varakappaleita. Lestamammaa tuskin haittaa vaikka 2-3 lapsista kuolee auton alle, koska siitäkin voi syyttää Jumalaa eikä omaa laiskuuttaan ja välinpitämättömyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perhekerhoon kuuluukin lähettää koko lapsikatras
ja kyläilyyn on kutsuttu koko perhe
niin silloinhan sitä öö... tekee lapsia lisää? Kyllä niitä ihan välttämättömämpiäkin kotitöitä suurperheessä on sen verran ettei se mitään laiskan hommaa ole. Ehkä ne monilapsiset on kuitenkin niitä joilla on monta lasta koska lapset ovat se juttu mihin haluavat panostaa.
Ja ehkä tuollaiset tyypit tuppaavat lisääntymäänkin muita enemmän kun eivät niin kovasti panosta omiin lapsiinsa niin eivät niistä niin rasitukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin aika tiukat rajat niillä näkyy olevan.
Paljon enemmän saa riehua se ainokainen ja lellilapsi, mikä on huolella ja tarkoituksella tehty. Sitä ei saa komentaa vieras, eikä äiti viitsi.
muutama suurperhe tuttavina ja samankaltaista touhua jokaisella, äiti vauvan kanssa ja isommat tekee mitä tekee ja tuntuu ettei äiti edes välitä mitä tekevät. Kun kävivät meillä kylässä, minä olin se joka katsoi heidän peräänsä ja siivosi sotkut. Ja itselläni myös iso perhe, eikä tulisi mieleenkään jättää omia tenavia samalla tavoin vahtimatta !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on niin hyvät että niitä pitää monistaa mahdollisimman paljon jotta maailmasta tulis parempi paikka:D Ovat lahjakkaita, älykkäitä, hyväsydämisiä, luovia, taiteellisia ja kauniita lapsia. Jos olisi tullut vuorenpeikon näköisiä ja tapaisia empatiakyvyttömiä neandertaaleja niin olisi voinut jättää vähempäänkin;)
Ja geeneissähän se siirtyy seuraaviinkin sukupolviin...
se suurperheen äiti suris sitä yhtä lasta, jos pahimmassa tapauksessa kuolis kun sillä on niitä muita korvaamassa sitä.
Minulle ainakin jokainen meidän kahdeksasta lapsesta on yhtä rakas enkä voisi painaa villaisella jonkun kuolemaa kun onhan meillä vielä nämä. Jokainen on aivan oma ihana yksilönsä.
Ap:lle, minä oon törmännyt siihen, että nämä, joilla on 1-3lasta niin eivät lapsiaan katso/vahdi, kaikki suurperheelliset kyllä ja minäkin kyllä vahdin ja hoidan omani.
koska jos lapsia on 10, yksi ei ole niin arvokas kuin sille, jolla lapsia on vain 2.Suurperheissä on varakappaleita. Lestamammaa tuskin haittaa vaikka 2-3 lapsista kuolee auton alle, koska siitäkin voi syyttää Jumalaa eikä omaa laiskuuttaan ja välinpitämättömyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toisten lasten tekemisiin (siis jos lapsi ei tee mitään pahaa) annan omani kiipeillä ja leikkiä vapaasti ja aina joku hössöttää siinä kuinka lapseni voi kaatua tai pudota ja satuttaa itsensä. Hän on motorisesti todella taitava eikä vahinkoja ole sattunut. Jotkut mammat vaan luulevat vahtivansa lastani kun nostelevat häntä alas telineiltä tms.
Jotkut mammat vaan luulevat vahtivansa lastani kun nostelevat häntä alas telineiltä tms.
mutta jos kaveripiirissä on juhlat jonne otetaan lapset mukaan, niin kaikki aikuiset katsoo kaikkien lasten perään, eivät vain omiensa. Aikuiset ja lapset tuntevat kaikki toisensa.
Puistossa taas on suunnilleen aina samat mammat ja lapset samoihin aikoihin, joten samalla lailla katsotaan muidenkin kuin omien perään, vaikka ei niin tuttuja oltaiskaan. En näe tässä ongelmaa.
Meillä on kolme lasta, joista enää kaksi "peräänkatsottavia".