Isoja päätöksiä tehtävänä - vinkkejä toivoisin!

Melba on aina valmis auttamaan tällaisissa asioissa :)

Kuka olen? Mikä on suuri päämääräni?

Mistä unelmoin? Kenen toiveita toteutan?

Mistä saan ja mikä vie energiaa? Mistä pidän ja mistä en?

Mitä tekisin, jos mikään, siis ei yhtään mikään sitä ei estäisi?

Mitä ja miten voisin muuttaa / saada / poistaa....?

Miten löydän tasapainon? Paljonko on riittävästi?

Mikä on tarpeellista, mikä on mahdollista?

Mihin olen todella sitoutunut? Mitä voin oppia tästä?

Mitä tarvitsen, jotta pystyn tekemään ratkaisun?

Mitä pitäisi tapahtua juuri nyt, jotta olisin onnellinen?

Kakkonen pyysi lisätietoja, tässä niitä:



Mulla taitaa olla ikäkriisi? Valtavasti asioita joita haluaisin tehdä, mutten tiedä mitä voin ja ehdin ja haluan eniten, ja ennenkaikkea, missä järjestyksessä?



Olen yksinäinen nainen, perheetön ja lapseton. Sosiaalinen elämäni on vilkasta, miehiäkin on, muttei mitään vakavaa. Valitettavasti en ole löytänyt Sitä Oikeaa. Hiekka tiimalasissa häviää vinhaa vauhtia ja se on todella pelottavaa, koska olen AINA halunnut tulla äidiksi. Olen päättänyt, että vaikka se ei ole ideaalia, hankin lapsen yksin. Ryhdyn hedelmöityshoitoihin viimeistään kun olen 40v. Aikaa tähän on 1,5v.



Olen asunut jo toistakymmentä vuotta ulkomailla.

Vanhempani asuvat Suomessa ja ovat eläkkeellä, joskin vielä lähes täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Kannan jatkuvasti syyllisyyttä, etten ole Suomessa heidän kanssaan, kun he vielä ovat täällä olemassa. (Tämä johtunee siitä, että mulla ei ole omaa perhettä jota rakastaa ja josta huolehtia). Muuten en koe mitään halua muuttaa takaisin Suomeen, kaipaan sieltä todella vain perhettäni.



Nyt eteeni on lisäksi avautunut mahdollisuus muuttaa lempimaahani, jossa asumisesta olen haaveillut ala-asteikäisestä saakka. Tässä maassa minulla olisi mielenkiintoinen työ mutta siellä ei yksinäinen nainen voi saada hedelmöityshoitoja, kuten nykyisessä asuinmaassani ja Suomessa.

Myöhemmin todennäköisesti kadut kyllä enemmän sitä ettet "tee" lasta kuin sitä ettet asuisikaan haavemaassasi... Ja muista että 40-vuotiaana on jo aika paljon heikommat mahdollisuudet onnistua hoidoissa kuin nuoremmilla...

Valitan, että mulla ei ole aikaa kirjoittaa kovin pitkästi.



Ehdotan, että teet itsellesi skenaariot. Mieti elämääsi parilla vaihtoehdolla eteenpäin.



Kuvittele, miten elämäsi voisi sujua, jos muuttaisit takaisin Suomeen. Miltä elämäsi näyttäisi 70-vuotiaana?

Entä miltä elämäsi 70v. näyttäisi, jos muutat unelmamaahasi?



Tietenkään kukaan ei voi tietää, miten elämä loppujen lopuksi lutviutuu, mutta tuosta saat mietittäväksi lisää sitä, mikä sinulle on loppujen lopuksi tärkeintä.



Onnea pohdintaan!

varmaa muutaisin haavemaahan ja katsoisin miten elo alkaa sjumaan,ties vaikka mies odottaa siellä=)ja pääsee sieltä sitten pois muuttamaan vaikka suomeen sen 1,5-vuoden päästä=)

Olet kyllä jo aika iäkäs,ja yksi vaihtoehto on että muutaat suomen ja menet heti hoitoihin..

Itse en välttämättä enää odottaisi että vahnenen,koska hoidon onnistuminen heikkenee kun ikää karttuu

että lapsia et voi saada ikuisesti, vanhempasi eivät ole luonasi ikuisesti, muuttaa voit milloin vain myöhemminkin.