Mitä tutkimuksia synnytystapa-arviossa tehdään?

Eli sektio oli sen takia, että edellisessä raskaudessa lapsi oli jalkatarjonnassa. Nyt tässä raskaudessa tarjonta on raivotarjonta. Lapsi saattaa olla isokokoinen (raskausmahani on iso, raskausdiabetes & edellinen vauva oli isohko). Normaalitilassa painoindeksini on 25, joten vain lievästi ylipainoinen ja lähellä normaalia. Kamalan paljon en siitä HUS:n suositus-syönnistä ole poikennut ja silti vauvani ovat isoja...



On siis hyvä, että pääsen synnytystapa-arvioon joka tapauksessa. Eniten tosiaan mietityttää, että miten osaan vaatia sitten magneettikuvaa, kun edellisessä synnytyksessä se meinattiin jo tehdä, muttei ehditty, koska kääntöyrityksessä lapsi lähtikin syntymään. Mitenkäs nyt? Tehdään synnytystapa-arvio. Saatetaan todeta, että mahtuu, mutta edellisellä kerralla lääkäri jo empi.... Hieman kyllä jänskättää!!!

on sama känyti viikon päästä, silloin viikkoja 37+4. Minulle on sanottu että siellä ultrataan (eli katsotaan missä tarjonnassa lapsi on) ja tehdään sisätutkimus. Minun käsityksen mukaan ei ole kyseessä mikään sen kummallisempi juttu..

Ap täydentää: minulla on edellinen synnytys ollut sektio

Ja molemmilla kerroilla oli aika nopea juttu - olisiko mennyt puoli tuntia. Saman päivän aikana siis ehdottomasti meni ;)



Minulla tunnusteltiin vauvan tarjontaa ihan kopeloimalla vatsan päältä ja tehtiin sisätutkimus. Ultralla katsottiin myös. Mielestäni pääpaino oli lapsen koon arvioinnissa. Ei paljon poikennut tavallisesta lääkärikäynnistä raskauden aikana.



Minulla arvioitiin ekalla kerralla, että lapsi mahtuu hyvin tulemaan eikä estettä alatiesynnytykselle ole. Siksi ei sen tarkemmin mittailtu mitään lantion rakenteita.



Toisella kerralla lapsen painoarvio oli niin suuri (lähes 5kg) että sain lähetteen käynnistykseen seuraavalle viikolle. Koska olin jo synnyttänyt yhden lapsen normaalisti alateitse, ei sen kummempaa mittailtu kun itse vauvaa.

en tiedä, minulla ensimmäinen lapsi tulossa. :)

Se kai muuttaa asiaa, koska pitää arvioida voiko toinen syntyä alateitse vai pitääkö varata uusi sektioaika. Ja koska et kerro syytä edelliseen sektioon, ei asiaa voi sen kummemmin arvailla näin netin kautta. Jos eka ei mahtunut alateitse, tuskin toinenkaan mahtuu.

Itselläni oli sama tilanne kuin sinulla.Sektio takana ja synnytystapa-arvio. Valitettavasti nimi on harhaanjohtaja. Nykyisin HUS:ssa linja, että alakautta yritetään ja sillä selvä. Minullakin lääkäri sanoi, että arvio oli tässä, alakautta, kun vauva ei ole suuri. Itse en suostunut moiseen arvioon, jossa ei mitään kunnollista tutkimusta tehty. Sisätutkimuksella ei nähdä oikeasti mahtuuko lantion puolesta ja siihen tarvitaan magneettikuva. Tätä ei kuitenkaan tehdä(varmaan säästöt purevat). Itse rupesin vaatimaan asioita ja sain kunnon tutkimukset enkä mitään arvausleikkiä. Kaikki meni toisella kerralla hyvin, eikä valitettavasti lääkäreiden vuoksi, vaan oman tomeruuteni ansiosta, pidin puoleni. Kuuntele siis itseäsi ja selvitä asiat. Trendi on se, että alakautta vaikka väkisin että tilastot pysyisivät hyvinä.

jossa 3 ja 4 asteen repeämät v.-06. Toisessa raskaudessa(tämä kesä) vaadin! päästä synnytystapa-arvioon, joka oli vasta rv 38+6. Ensin lääkäri vähätteli kokemustani ja sanoi ettei ole mitään syytä tehdä sektiota. Aiemmat pahatkaan repeämät eivät ole kuulemma enää syy sektioon.



Sitten hän katsoi ultralla, vauvan painoarvio 2800 g. Pieni siis, joten hyvin mahtuu. Teki sisätutkimuksen ja sanoi että kaikki ok. Jostain syystä päättíkin tutkia luita vielä peräsuolen kautta ja johan ilme muuttui. Hetken aikaa kopeloi ja käski sitten nousta ylös ja laittaa housut jalkaan. Tuomio: ehdottomasti sektio, koska häpyluu on alempana ja kääntynyt hieman johonkin suuntaan (?) jolloin alatiesynnytys tulisi suurella todennäköisyydellä epäonnistumaan ja uudet pahat repeämät tulisi varmasti.



Että onneksi tutki peräsuolen kautta, koska muuten olisin joutunut taas helvetilliseen alatiesynnytykseen, joka olisi kuitenkin päätynyt sektioon. Tai jopa vielä pahemmin? Onneksi ei tarvinnut kokeilla.



Riitti se eka synnytys täysin luomuna helvettillisissä tuskissa. Onneksi lapsi selvisi ilman vammoja. Painoi 2904 g. Yhtään isompaa ei olisi mahtunut. Tämän kesäinen vauva painoi 3150 g eli jumiin olisi jäänyt.



Tosin ei se sektiokaan sitten mikään kiva kokemus ollut. Haavakin pääsi vielä tulehtumaan pahasti, joten toipuminen suht normaaliksi kesti 5 viikkoa. Mutta koin sen turvallisemaksi tavaksi kuitenkin.



Ja lapset on nyt tässä! =) nim. kiitti, mulle riitti...



Mutta pointtina siis se että vaatikaa kunnolliset tutkimukset, jos tuntuu, että jotain on pielessä. Pelkkä normaali sisätutkimus ei usein riitä.