Heteronaiset; olisi kysymys!!

Jos kertoisi suoraan, olisin ystävällinen, mutta sanoisin, etten todellakaan tunne samoin.



En jatkossa haluaisi olla tekemisissä. Kiertäisin kaukaa. Jos olisi läheisempi tuttu, viilentäisin välit asteittain, kunnes ei enää oltaisi tekemisissä laisinkaan.



Eli, ei tuntuisi mukavalta.

kuin jos saisin tietää että joku mies on ihastunut minuun (naimisissa olevaan naiseen). En mä siitä mitenkään erityisesti pillastuisi että se ihastunut sattuisi olemaan nainen.

ajatella suhdetta sinun kanssasi.

En ainakaan loukkaantuisi. Onhan minuun ollut moni mieskin ihastunut, vaikka itse en ole ollut heihin tykästynyt. Ei kai se olisi sen kummempaa. Olen kuitenkin tosiaan täysin hetero eikä siis sillä tavalla kiinnostaisi ja olen myös täydellisen uskollinen miehelleni. Ystävällisesti sanoisin juuri nämä asiat.

kuin jos saisin tietää että joku mies on ihastunut minuun (naimisissa olevaan naiseen). En mä siitä mitenkään erityisesti pillastuisi että se ihastunut sattuisi olemaan nainen.

Olisin varmaan hämmentynyt, ehkä kuitenkin imarreltukin :)



Jos ihastuja pystyy ymmärtämään sen, että olen varattu enkä ole kiinnostunut hänestä, ja osaa käyttäytyä asiallisesti, en näe edes syytä välien viilentämiseen tms.

ja mitä noloa siinä olisi?

mutta en koskaan voisi "ihastua takaisin".

tämä asia. Että mitä naiset tuumaisivat asiasta. koska olen itse toiminut niin.

ei siinä mitään. jotenkin epäsuorasti annoin mielestäni ymmärtää, etten ole niitä naisia, ja kavereita ollaan edelleen. miltä se tuntui? imartelevalta ja hämmentävältä - mietin kai hetken että kumpaa leiriä olenkaan ;)

olisi hienoa, että uskaltaa paljastaa tunteensa. Jos en tuntisi samoin, en usko, että asia minua häiritsisi.



Ahdistavana toisinaan koen isäni ikäisten miesten osoittaman kiinnostuksen, mutta tämäkin riippuu miehestä.

3 kaveriani, mutta eihän se ole sen kummempaa ollut :) Tais olla noi kaikki ihastumiset siinä kakskymppisenä ja yksipuolisia oli :) Ei se häirinnyt, kiva kun myöntivät :D

naiset ovat ilmaisseet kiinnostuksen minuun, joten ihan ok, mutta oikeasti en ymmärrä heitä.. ajattelen homot sairaina.



ihmisellä pitää aika pahasti vinksahtaa päässä jos luulee pitävänsä samasta sukupuolesta. Sama kuin johonkin vuoheen sekaantuis!

kunhan uskoo, kun sanon, ettei kiinnosta. Olisihan se tavallaan kiva kuulla, että joku tykkää, mutta varsinkin naimisissaolevana voisin pitää sitä myös tungettelevana.

Ei miltään. Miltä sen pitäisi tuntua? Onko tuo nyt sen ihmeellisempää kuin että joku mies on ihastunut?

enkä halausi asiasta puhua enkä välttämättä edes nähdä kyseistä ihmistä enää..

tekisin selväksi (hienovaraisesti), että tunne ei ole molemminpuolinen. Samoin toimisin myös miehen kanssa :)