Mitä mielestäsi 4-vuotiaan kuuluu osata?

Puhutaanko nyt ihan terveestä? Koska jos vastaan esim. kävellä, on joku pyörätuolissa tai puhua, niin on mykkä...



Meillä just 4 v täyttänyt tyttö osaa mm.:

- kirjoittaa nimensä + äiti ja isi

- tuntee aakkoset ja numerot

- osaa tunnistaa tuttuja sanoja tekstistä

- osaa käydä vessassa itse

- osaa pukea haalarit, takin vetskarit, sisävaatteet

- osaa hihtäessä vaihtaa suuntaa tamppaamalla

- luistelee joten kuten

- pyöräilee apupyörillä

- leikkaa muotoja

- maalaa, piirtää ihmishahmoja

- laulaa monia lauluja

- pelata pelejä

- kertoo itse juttuja ("satuja")

- auttaa aikuista esim. hakea vettä tai tietty tavara

- siivota jälkensä



Mutta en mä tiedä, pitääkö nuo osata... ja pitäiskö vielä enemmänkin...

-värien tunnistus

-lukukäsite

-ihmishahmon piirtäminen

-oman nimen kirjoittaminen

-saksien käyttö

-pallon heitto, yhdellä jalalla seisominen

oli muitakin, mutta en enää muista mitä...

Minusta 4v:n ei "kuulu osata" mitään. Mutta huoli lapsen voinnista heräisi jos



-lapsen puheesta ei saa ulkopuoliset selvää

-päivärytmi olisi täysin hukassa (tyyliin aamupalan jälkeen: mennäänkö nyt nukkumaan jne)

lapsi ei malta istua paikoillaan vaikkapa 15 min. (lukuhetken, loruttelun tms. ajan)

- kynäote olisi täysin onneton

- ei oppisi yksinkertaisten pelien ohjeita (vaikka muistipeli, eläinlotto tms)

- Vaatisi yksinkertaisissa asioissa jatkuvaa muistutusta

- ei olisi kuiva tai vessassa käyminen omatoimisesti ei sujuisi (pyyhkiä ei vielä tarvitse!)

- Ruokailu olisi hyvin vaikeaa, lapsi ei osaisi käyttää haarukkaa, juoda läikyttämättä mukista tms (vahinkoja toki sattuu vielä tuon ikäisille)

jne.

- ottaa toiset huomioon

- pystyy leikkimään kaverin kanssa ja tekemään kompromisseja

- pystyy lainaamaan leluja kaverille

- osaa keskustella ja kertoa esim. mitä haluaa (ei siis vaan pelkkää huutoa ja kiukuttelua)

- ymmärtää sanan EI

- tottelee

5-vuotiaalta se vasta katsotaan ja 6-vuotiaana sen pitäisi olla vakiintunut.

Minusta 4v:n ei "kuulu osata" mitään. Mutta huoli lapsen voinnista heräisi jos -lapsen puheesta ei saa ulkopuoliset selvää -päivärytmi olisi täysin hukassa (tyyliin aamupalan jälkeen: mennäänkö nyt nukkumaan jne) lapsi ei malta istua paikoillaan vaikkapa 15 min. (lukuhetken, loruttelun tms. ajan) - kynäote olisi täysin onneton - ei oppisi yksinkertaisten pelien ohjeita (vaikka muistipeli, eläinlotto tms) - Vaatisi yksinkertaisissa asioissa jatkuvaa muistutusta - ei olisi kuiva tai vessassa käyminen omatoimisesti ei sujuisi (pyyhkiä ei vielä tarvitse!) - Ruokailu olisi hyvin vaikeaa, lapsi ei osaisi käyttää haarukkaa, juoda läikyttämättä mukista tms (vahinkoja toki sattuu vielä tuon ikäisille) jne.

noilla lukemisilla ja kirjoittamisilla yms. taidoilla ei ole mitään merkitystä 4 vuotiaalle, jos ei osaa edes leikkiä kaverin kanssa riitelemättä koko aikaa!!

Muistan kun 5-vuotisneuvolassa terkkari huomautti lapselle, että kynäotteeseen pitäisi kiinnittää huomiota - poika osasi tuolloin jo lukea ja kirjoitti sivun mittaisi litanioita automerkkejä ym. Onko kauheasti väliä miten se kynä siinä kädessä silloin on? Olisi kiva jos joku joskus tämän perustelisi. Kyseiseltä terkkarilta ei löytynyt perusteluja, vaikka häneltäkin sitä kysyin.

huolestuisin itse, jos kynäote olisi täysin onneton. Tyyliin koko nyrkillä aivan kynän päästä tms.



Lisäisin vielä, että

- jos kehon hahmotus olisi pahasti puutteellinen. Tai jos käsitteet olisi pahasti hakusessa (ylös, alas, pienempi, isompi jne)

En tarkoittanut sinua, vaan yleensä.



9

Muistan kun 5-vuotisneuvolassa terkkari huomautti lapselle, että kynäotteeseen pitäisi kiinnittää huomiota - poika osasi tuolloin jo lukea ja kirjoitti sivun mittaisi litanioita automerkkejä ym. Onko kauheasti väliä miten se kynä siinä kädessä silloin on? Olisi kiva jos joku joskus tämän perustelisi. Kyseiseltä terkkarilta ei löytynyt perusteluja, vaikka häneltäkin sitä kysyin.

indikaatio siitä, kuinka hienomotoriikka on kehittynyt. Ei siitä kynästä oikeasti huolissaan olla. =D Pöllö terkka jos ei sitä tiennyt.

- puhua kokonaisia useamman sanan lauseita (hanen tapauksessaan useammalla kielella koska olemme monikielinen perhe, mutta yksikin riittaa) niin etta vieraskin ymmartaa (pienia kielioppi/kasitevirheita tekee)

- ajaa pyoralla apupyorilla, tehda kuperkeikkoja, hyppia yhdella jalalla, kiiveta kiipeilytelineilla jne

- leikata saksilla

- kirjoittaa oman nimensa ja muutaman muunkin sanan

- tunnistaa kirjaimet, numerot, varit

- piirtaa kuvia joissa ihmishahmoja, autoja ja muutenkin tunnistettavia "figuratiivisia" kuvia

- leikkia vastavuoroisesti muiden samanikaisten lasten kanssa

- ottaa toisen huomioon, tarjota omastaan, jakaa (joskus tosin vastentahtoisesti ;-))

- syoda haarukalla ja lusikalla, syoda itsenaisesti

- on paivakuiva (kokonaan kuiva laakarin mukaan pitaisi olla kun tuo 4 v tulee tayteen, muuten aihetta tutkimuksiin; tasta sentaa tiedan jotain yleisempaakin)

Terveen neljävuotiaan lapsen kehitysvaihe. Nelivuotias on usein touhukas. Hänen on vaikea pysytellä pitkään paikoillaan, mutta jos jokin puuha häntä todella kiinnostaa, hän pystyy keskittymään siihen hyvin puoleksi tunniksi. Yksittäisellä esineellä hän jaksaa leikkiä 5–10 minuuttia. Lapsi on oppinut hallitsemaan liikkeensä hyvin, ja hän on itsevarma ja peloton leikeissään. Seuraavat motorisen kehityksen luonnehdinnat ovat käytössä LENE-menetelmässä (ks. luku Neurologisten ongelmien seulonnat 1). Lapsi osaa hypätä yhdellä jalalla paikallaan 4–5 kertaa ja tehdä haara-perus -hyppyjä. Hän kykenee seisomaan yhdellä jalalla 5–6 sekuntia ja kävelemään viivaa pitkin. Myös hienomotoriikka on hyvin kehittynyttä, useimmat lapset osaavat jo käyttää saksia ja napittaa pukunsa. Kielellinen kehitys on edistynyt nopeasti. Hän pystyy tuottamaan kokonaisia, vähintään 3–4 sanan lauseita, ja puhe on helposti ymmärrettävää. R:n ja S:n korvautumista voi vielä tapahtua. Lapsi pystyy noudattamaan helposti kaksiosaisia ohjeita, laskemaan ainakin kolmeen, ja hän ymmärtää kysymyksiä. Hän osaa nimetä vähintään kolme neljästä pääväristä. Nelivuotiaalla on vilkas mielikuvitus, hän liioittelee, kerskailee ja kertoo epätodellisia tarinoita. Nelivuotias kykenee jo yhteisleikkiin kahden tai kolmen lapsen ryhmässä, mutta leikeissä ei vielä ole suunnitelmaa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Lapsen mielenkiinto kohdistuukin enemmän kavereihin kuin itse toimintaan. Roolileikit ovat mieluisia. Monet lapset leikkivät mielellään myös sukupuolielimillään, näyttävät niitä toisilleen ja riisuvat toistensa housuja. Lapsi pystyy jo hyvin olemaan erossa vanhemmistaan jonkin aikaa. Useimmat lapset ovat kuivia ja siistejä, joskin yökastelu on varsin yleistä.



Nelivuotiaalta lapselta tutkitaan:



* yleisvaikutelma

* pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

* lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria (ks. Kolmevuotias lapsi neuvolassa 4)

* karkea motoriikka: kävely, kävely viivaa pitkin, yhdellä jalalla seisominen ja hyppiminen, haara-perushyppy. Pallon heiton ja kiinnioton tulisi onnistua parin metrin päästä.

* vuorovaikutustaidot: kykenee vastavuoroisuuteen

* tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 10 minuutiksi yhtäjaksoisesti

* puheen ja käsitteiden ymmärtäminen: noudattaa 2-osaisia ohjeita, vastaa asianmukaisesti kysymyksiin, nimeää värejä, laskee ainakin kolmeen

* puheen tuottaminen: vähintään 3–4 sanan lauseet, helposti ymmärrettävää puhetta

* kuullun hahmotus: erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

* silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (ristin ja neliön), leikkaa suoraa viivaa pitkin, pujottaa 1 cm:n läpimittaisia helmiä muovilankaan

* muotolaatikkoa voidaan käyttää avaruudellisen hahmottamisen kartoittamiseksi. Nelivuotias selvittää kolme helpointa palikkaa laatikkoon. Kaksi vaikeinta (kolmio ja monikulmio) hän osaa laittaa laatikkoon joko heti tai oppii ensimmäisen näyttämisen jälkeen ja taito pysyy.

* näön tutkimisessa toistetaan 3-vuotiaan tutkimukset

* kuulo tutkitaan audiometrillä (seulonta). Normaali kuulo on 20 dB 0,25–4 kHz



Mikäli vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on lievää poikkeavuutta, lapsi lähetetään fysioterapeutin jatkoarvioon. Yksikin selvä poikkeavuus on merkittävä, jos 1–4 muussa tehtävässä on lievää poikkeavuutta. Tällöin on neuvolatyöryhmässä mietittävä paikallisesti, onko aihetta tukitoimenpiteisiin tai perheen ohjaukseen ja seurantakäyntiin terveydenhoitajalla. Kahdessa osatehtävässä lievästi epäonnistunut lapsi kannattaa tutkia uudelleen jonkin ajan kuluttua. Vastaavalla tavalla tehdään kokonaisarvio myös muista osa-alueista. Lapsen kehitystä arvioitaessa täytyy katsoa kokonaisuutta ja lapsen kehitystä, ei pelkästään yksittäisiä taitoja.



Psykososiaalisen kehityksen kannalta on hälyttävää, jos lapsi ei kykene solmimaan ystävyyssuhteita tai leikkimään vastavuoroisesti. Ensisijaisesti kannattaa asiaa selvitellä kysymällä, vanhempien luvalla, päivähoidon käsityksiä. Tarvittaessa pyydetään psykologin arviota ja pohditaan tilannetta neuvola- tai kuntoutustyöryhmässä.



Jos puheen tuottamisessa, ohjeiden noudattamisessa, kysymysten ja käsitteiden ymmärtämisessä tai kuullun hahmotuksessa tulee esiin vaikeuksia, on lapsi syytä lähettää puheterapeutin tutkimuksiin. Jos lapsella on äännevirheitä tai epäselvä puhe, kielijänteen pituus (haittaako mahdollisesti lyhyt kielijänne kielenkärjen käyttöä) on syytä tarkistaa. Kielijänteen katkaisu onnistuu harvoin vauvaiän jälkeen ilman nukutusta,

kun asia edelleen kiinnostaa.

Nimittäin näistä mitä kaikki luettelevat omien lastensa taidoiksi on vaikea vetää mitään keskimääräisiä arvioita, lapsia kun on niin kovin paljon erilaisia. Esim. mun poika täytti juuri 4 ja osaa pyöräillä, uida, luistella ja lukea mutta ei näistä mikään ole sellainen mitä sen ikäisen "kuuluisi osata". Toisaalta käyttää vielä yövaippaa ja ajoittain pissaa housuunsa useita kertoja päivässä muttei nämäkään mitään epänormaalia ole.

- ottaa toiset huomioon - pystyy leikkimään kaverin kanssa ja tekemään kompromisseja - pystyy lainaamaan leluja kaverille - osaa keskustella ja kertoa esim. mitä haluaa (ei siis vaan pelkkää huutoa ja kiukuttelua)

tosin tunnen monta 6-7v joilta yksikään noista mainituista asioista ei suju.

- puhua kokonaisia useamman sanan lauseita (hanen tapauksessaan useammalla kielella koska olemme monikielinen perhe, mutta yksikin riittaa) niin etta vieraskin ymmartaa (pienia kielioppi/kasitevirheita tekee) - ajaa pyoralla apupyorilla, tehda kuperkeikkoja, hyppia yhdella jalalla, kiiveta kiipeilytelineilla jne - leikata saksilla - kirjoittaa oman nimensa ja muutaman muunkin sanan - tunnistaa kirjaimet, numerot, varit - piirtaa kuvia joissa ihmishahmoja, autoja ja muutenkin tunnistettavia "figuratiivisia" kuvia - leikkia vastavuoroisesti muiden samanikaisten lasten kanssa - ottaa toisen huomioon, tarjota omastaan, jakaa (joskus tosin vastentahtoisesti ;-)) - syoda haarukalla ja lusikalla, syoda itsenaisesti - on paivakuiva (kokonaan kuiva laakarin mukaan pitaisi olla kun tuo 4 v tulee tayteen, muuten aihetta tutkimuksiin; tasta sentaa tiedan jotain yleisempaakin)

Meidän kolmevuotias osaa noi muuten, paitsi

- ei uskalla kiivetä kiipeilytelineellä

- ei osaa kirjoittaa nimeään

- ei osaa käyttää veistä syödessään

juuri 4v täyttävää 3 vuotiasta vai kohta 5v täyttävää 4 vuotiasta? Vuodessa kehittyy jo paljon.

Eikös sitä varten ole koululaitos joka aloitetaan 6-7-vuotiaana?

Eri juttu sitten että monet lapset oppii vähän lukemaan jo ennen koulua - mikään vaatimus se ei mun mielestäni ole!

Oma nelivuotiaani tuntee jo monia kirjaimia, mutta ei todellakaan osaa lukea. Hän osaa kirjoittaa oman nimensä tietokoneella mutta ei kynällä (ja osaa kirjoittaa nimensä "sormella"! - saunan lasioveen kun siinä on höyryä...)

Vähän yksinkertaistettuna, mielestäni nelivuotiaan täytyy osata puhua, ja täytyy ymmärtää käskyjä, kehotuksia. Totteleminenkinhan on sitten taas toinen juttu.

Motoriikaltaan lapset kehittyvät myös eri tahtiin - meidän nelivuotias kuljettaa jalkapalloa hienosti, paremmin kuin jotkut isommat.

vastaus siihen mitä kysyttiin.



Meillä poika ei osaa hyppiä kunnolla edes tasajalkaa ja karkeamotoriikassa on muutenkin ollut vähän häikkää mielestäni (tasapainoaistissa ehkä). Pojalla on tosin paljon juttuja, joita hän ei omasta mielestään voi tehdä, koska se on "vaarallista" ja varmasti tämän takia monta taitoa on jäänyt aika vähälle harjoitukselle. (Osaa kuitenkin jollain tapaa luistella, pyöräillä appareilla yms. ) Saatiinkin nyt sit aika toimintaterapeutin arvioon ja ihan mielenkiintoista kuulla mitä mieltä hän on.



Pojalla on kuitenkin hienomotoriikka kehittynyt aikaisin. Rakentelee legoista kaikenlaista ja esim. palikkatornin on kasannut jo 9kk ikäisenä. On osannut piirtää hahmoja (pääjalkaisia) jo 2-vuotiaana (tosin 3-vuotiaana oli pitkä tauko, kun ei piirrellyt juuri lainkaan), osaa värittää pieniäkin juttuja niin, ettei mene viivan yli ja teki 30-40 palan palapelejä samoin 2,5-vuotiaana. Sitä vastoin meidän jätkä ei osaa kirjoittaa nimeään, vaikka on nyt ihan viime viikkoina alkanut kiinnostua ylipäätään asiasta. Saattaa mallista kirjoittaa nimensä jollain tapaa, mutta kirjaimet eivät todellakaan ole edes vierekkäin XD.



Tekniset vimpaimet ovat myös pojalle "se juttu" ollut aina. Mitkään lapsiportitkaan ei koskaan toimineet, jos niissä ei ollut kunnon lukitusta, kun jätkä oppi ne avaamaan hetkessä XD Tällä hetkellä videoita, dvd-soittimia, tietokonetta yms. (meidän omia siis) poika osaa käyttää omatoimisesti (ikävä kyllä... :P) niiltä osin, mitä lapset nyt yleensä niitä käyttävät (laittaa päälle, hakea oikean kanavan jne...).