pilaisitko yhden parisuhteen jotta lapsesi "saisi" isän? oon raskaana eräälle avionrikkojalle ja

vaan lapsella on oikeus isään, sai lapsi alkunsa sitten kuinka epämääräisissä oloissa tai ei.

Halusit lapsen yksin, et siis halunnut lapselle kokonaista perhettä ja isää. Se oli väärä ja itsekäs valinta jo etukäteen.



Lapsen kannalta kuitenkin on parasta että hänellä on edes jonkinlainen suhde isäänsä.



Toivon että tajuat nyt, mitä olet tehnyt.

JOs sä sähläät varatun miehen kanssa, niin silloin on myös valmis kantamaan vastuun yksin lapsesta. Ihan turha odottaa mitään "isää" lapselle, jos bioisä ei ole valmis mihinkään. Ja turha sekoittaa myös muiden elämää. Sotke sä vaan omasi ja kanna itse vastuusi tekemisistäsi!

Se, että isä ei voinut edes myöntää. Ymmärtäisit kyllä jos itse olisit ollut täysin ilman biologista isää koko elämäsi. Että se saatanan paska ei voinut edes sen vertaa. Ja sitten siitä on myös se ilo, että se joutuu maksamaan elatusmaksut, jotka on huomattavasti suuremmat kuin kaupungin. Töissä ollessa niitä ei niin kaipaa, mutta ekat kolme vuotta niitä kyllä kaipaa.

enkä etenkään omaa elämääni pelaamalla jotain älyvapaata seksipeliä ilman ehkäisyä varatun pettäjämiehen kanssa.



Tunnen myötätuntoa lapsiparkaasi kohtaan, koeta vaan sitten jaksaa ne kyselyt, kun hän alkaa ihmetellä, miksei hänellä ole isää... :(

Jos ei halua lasta tai on muutenkin k*sipää luonne, niin parempi ehkä lapselle, että etsit toisen isän tai olet ilman. Muussa tapauksessa lapsella olisi hyvä olla suhde isäänsä. Sehän kait paljastuu ennemmin tai myöhemmin kuitenkin?

Myöhemmin selittäisin asian lapselle, siis kun olisi jo iso.

Onko lapsella oikeus tietää isänsä, jos äiti sen tietää? Onko isällä oikeus lapseensa? Mikä oikeus äidillä on pidättää lapselta tietoa tai sen puoleen lapsen isältä?



Kaikki puhuu vain mutua, mutta kukaan ei kysy - mikä on lapsen oikeus ja miten se tapahtuu parhaiten? Kysymyksessä on lapsen kohtalo seuraavat 75 vuotta. Kyseessä on myös lapsen laillinen oikeus.

Pahin pelkoni että mieheni yhden illan syrjähyppy oli just tuollainen tapaus.

Mies kyllä tiesi etten käytä ehkäisyä ja ollaan tuttuja melkein 10v ajalta. en tiedä millainen isä ois käytännössä mut ei se mitenkään järkyttyny tästä raskaudesta ollu. en tiiä aikooko kertoa vaimolleen (jota pitää ihan pilkkanaan muutenkin) jos isyyttä ei virallisteta. mulle sinänsä sama tietääkö vaimo vai ei, ja miehenmalleja lapsella tulee olemaan muuten lähellä paljon.

Eli mielestäni isä pitää olla edes paperilla, jos isä kerran on tiedossa. Ehdottomasti näin.



Mutta ei sinun välttämättä tarvitse pilata kenenkään parisuhdetta. Mies hoitakoon asian miten haluaa. Salatkoon asian vaimoltaan, jos haluaa.



Itse olen ollut samassa tilanteessa, joten tsemppiä ja voimia sinulle ja pikkuiselle! Itse olisin antanut miehen tiedot, mutta mitään en olisi mieheltä vaatinut, siis elareita ja/tai tapaamisia enkä olisi silloiselle puolisolle kertonut mitään. Mies olisi saanut itse hoitaa asian miten parhaaksi katsoo. Mutta meidän tapauksessa kävi kuitenkin lopulta niin, että olemme yhdessä lapseni isän kanssa ja lapsellani on oikea isä.

Se, että isä ei voinut edes myöntää. Ymmärtäisit kyllä jos itse olisit ollut täysin ilman biologista isää koko elämäsi. Että se saatanan paska ei voinut edes sen vertaa. Ja sitten siitä on myös se ilo, että se joutuu maksamaan elatusmaksut, jotka on huomattavasti suuremmat kuin kaupungin. Töissä ollessa niitä ei niin kaipaa, mutta ekat kolme vuotta niitä kyllä kaipaa.

Kyllä mä olisin halunnut, että mulla olisi se isä " edes paperilla ", mutta sitä ei ole missään.

Se on kamalaa ja piinaavaa, kun ei tiedä. Tuntuu, etten ole edes kokonainen ihminen tämän takia.

Terveisin: yksi isätön 33v

Toivottavasti hänellä ei ole liitossaan lapsia. Jos näin ei ole, ja mies "pitää vaimoaan pilkkanaan" niin mikset tosiaan vapauttaisi tuon k-pään kanssa naimisiin erehtyneen naisen ikeestään.

Eli mielestäni isä pitää olla edes paperilla, jos isä kerran on tiedossa. Ehdottomasti näin. Mutta ei sinun välttämättä tarvitse pilata kenenkään parisuhdetta. Mies hoitakoon asian miten haluaa. Salatkoon asian vaimoltaan, jos haluaa. Itse olen ollut samassa tilanteessa, joten tsemppiä ja voimia sinulle ja pikkuiselle! Itse olisin antanut miehen tiedot, mutta mitään en olisi mieheltä vaatinut, siis elareita ja/tai tapaamisia enkä olisi silloiselle puolisolle kertonut mitään. Mies olisi saanut itse hoitaa asian miten parhaaksi katsoo. Mutta meidän tapauksessa kävi kuitenkin lopulta niin, että olemme yhdessä lapseni isän kanssa ja lapsellani on oikea isä.

itse asiassa mä vähän "pelkään" et mies saattaa innostua vauvasta/meistä liikaakin kunhan pieni syntyy, ja siis mä olen se joka ei oo hänen kans halunnu parisuhdetta, muuten sais kyllä osallistua jos tahtoo. Iän myötä mies tullu tosi lapsimyönteiseks ja hänen vaimo ei pysty saamaan lapsia (mua yli 10v vanhempi ja paha endometrioosi kuulemma :(

Hassua et täällä kaikki aina säälii ja halveksuu yh:ita eikä tajua että se on joillekin ihan oma valinta :) Mulla on jo yks lapsi ennestään ja aina oon pärjänny paremmin yksin ku miesten kans.

Se, että isä ei voinut edes myöntää. Ymmärtäisit kyllä jos itse olisit ollut täysin ilman biologista isää koko elämäsi. Että se saatanan paska ei voinut edes sen vertaa. Ja sitten siitä on myös se ilo, että se joutuu maksamaan elatusmaksut, jotka on huomattavasti suuremmat kuin kaupungin. Töissä ollessa niitä ei niin kaipaa, mutta ekat kolme vuotta niitä kyllä kaipaa.

Kyllä mä olisin halunnut, että mulla olisi se isä " edes paperilla ", mutta sitä ei ole missään. Se on kamalaa ja piinaavaa, kun ei tiedä. Tuntuu, etten ole edes kokonainen ihminen tämän takia. Terveisin: yksi isätön 33v

Tämä vaan minun mielipiteeni. Yritin ajatella omalle kohdalle, niin että mieheni olisi tehnyt toiselle lapsen. En ainakaan minä haluaisi omalletunnolleni sitä, että joku lapsi eläisi elämänsä isästään tietämättömänä vain sen vuoksi, ettei minua loukattaisi :( Ja onhan se niin, että ei ole vain jomman kumman "syy" - kaksi siihen hommaan tarvitaan.

jos perheellinen mies pani paksuksi vieraan naisen, eiköhän hän ole ihan itse se joka liittonsa rikkoo. Minulla on aina ollut isä, ja aivan ihana vielä, joten en osaa sanoa omakohtaisesti, mutta luulisin että lapsi kaipaisi edes jonkinlaisia juuria, jotain taustaa. Ehkä jopa haluaisi vanhempana etsiä sukulaisiaan (siis olettaen että isä on vain paperilla eikä osallistu lapsen elämään).



Jos haet isyyttä elatusmaksujen takia, on perusteesi väärä mutta miehen vaimo ansaitsee tietää että hänen miehensä pettää ja vielä ilman suojausta. Jos haet lapsellesi edes nimeä jotta hän voi sanoa itsellään olevan isän niin ilman muuta kannattaa hakea isyyttä. Sille miehelle et ole velkaa, jos on naimisissa lienee täysi-ikäinen ja tiennyt miten raskaaksi tullaan ja että se voi tapahtua myös muiden kuin oman vaimon kanssa... Et ole mitenkään yksin vastuussa tilanteesta tai velvollinen suojelemaan miehen petosta oman lapsesi oikeuksien kustannuksella.



Ja olen nainen joka ei ole koskaan nainut kuin omaa miestä eli turha ruveta sanomaan että puolustan omia tekojani (kun tässä nyt on ollut tosi tylyjä vastauksia)

että pystyisitte keskustelemaan ja sopimaan asioista? Jos olette, toivon, että pystytte sopimaan asioista niin, että isä tulee olemaan osa lapsen elämää, jos hän sitä haluaa, tavalla joka sopii teille molemmille. Mielestäni myös isällä on oikeus (eikä vain velvollisuuksia) lapseen.



Toisaalta olen pahoillani tuon vaimon puolesta, mutta toisaalta en kokisi niin huonoa omatuntoa parisuhteen rikkomisesta kuin, jos heillä olisi lapsi/lapsia. Eli vielä ehdottomammin olen sitä mieltä, että isä ainakin paperille. Ja jos tulette edes vähän toimeen, niin muutenkin isä mukaan lapsen elämään.



#13

että pystyisitte keskustelemaan ja sopimaan asioista? Jos olette, toivon, että pystytte sopimaan asioista niin, että isä tulee olemaan osa lapsen elämää, jos hän sitä haluaa, tavalla joka sopii teille molemmille. Mielestäni myös isällä on oikeus (eikä vain velvollisuuksia) lapseen. Toisaalta olen pahoillani tuon vaimon puolesta, mutta toisaalta en kokisi niin huonoa omatuntoa parisuhteen rikkomisesta kuin, jos heillä olisi lapsi/lapsia. Eli vielä ehdottomammin olen sitä mieltä, että isä ainakin paperille. Ja jos tulette edes vähän toimeen, niin muutenkin isä mukaan lapsen elämään. #13

kun siitä alkoi kuulua jo liikaakin.

Kiitos teille vastauksista ja näkökulmista, oli apua tän asian miettimisen kans.

Jos olisi kyse minun miehestäni, haluaisin ehdottomasti tietää mieheni suhteesta ja että joku vielä on hänelle raskaana. En haluaisi elää valheessa. Mieluummin ottaisin asian vastaan kuin eläisin siitä tietämättä. Miehellä on myös oikeus tietää ja olisihan se hienoa, jos hän kantaisi vastuunsa ja olisi isä lapselle vaikka teille ei oikeaa parisuhdetta tulisikaan. Mielestäni on kaikkia osapuolia kohtaan reilua olla rehellinen. Lapsella on tosiaan oikeus isään, joten kyllä se nimi sinne paperiin vaan kannattaa hankkia. Kyse ei ole siitä haluatko sinä, että lapsella on vain äiti vaan siitä, että lapsella todellakin on oikeus molempiin vanhempiinsa. En ainakaan itse haluaisi olla vastuussa siitä, että olisin kieltänyt lapseltani tämän mahdollisuuden. Itse en tiedä, kuka on biologinen isoisäni ja se todella vaivaa mieltäni. Mistä osa minusta on peräisin?



Tsemppiä sinulle ja onnea raskaudesta!!