Onko palsta muuttanut elämääsi?

Olen yli vuoden lukenut palstaa aktiivisesti ja täällä kehittyy ihmisvihaajaksi ja epävarmaksi ihmiseksi ja äidiksi.



Jos lapseni kiukuttelee uhmaiässään julkisella paikalla ja ihmiset katsovat ymmärtävästi, oikeasti he luultavasti miettivät eikö tuo äiti osaa kasvattaa lastaan ja asettaa sille rajoja -> huono kasvattaja kun lapsi ei tottele ja kunnioita äitiään.



Jos lapseni tekee jotain sopimatonta minkä on vanhemmilta lapsilta oppinut tai menetän malttini ja huudan lapselle, niin naapuri varmaankin tekee lastensuojeluilmoituksen, vaikka minulle toteaa "lapset ovat välillä tuollaisia".



Jos lapseni ei suostu syömään sipulia, olen muiden äitien mielestä lellinyt hänet pilalle enkä ole kotona opettanut maistamaan kaikkea.



En ole imettänyt vauvaa 3kuukauden iän jälkeen. Vaikka monet äidit "ymmärtävät" asian eivätkä tuomitse, oikeasti he varmaankin miettivät minun olevan laiska enkä ymmärrä lapsen parasta ja imetyksen lopettaminen on minun henkilökohtainen epäonnistuminen.



En ole korkeasti koulutettu. Olen kuitenkin tehnyt ennen lapsia uraa ilman koulutustakin, mutta luovuin työelämästä jäädäkseni kotiin äitiysloman jälkeen. Olen siis WT-sakkia.



Seurakunnan kerhoihin tuskin kannattaa lapsen kanssa mennä, koska en itse kuulu kirkkoon. Ainakaan sitä ei kannata kenellekään kertoa, koska lapsellani ei ole äitien mielestä oikeutta seurakunnan kerhoissa olla, enhän minä maksa kirkollisveroa ja siten lapseni on kerhossa toisten kustannuksella.



Lapseni syö valmiita soseruokia. Luultavasti meillä käymässä oleva tuttava oikeasti miettii, että olen laiska ja syötän lapselleni paskaa, vaikka itse kertoo purkkiruokien olevan laadultaan hyviä ja siten kelvollisia lapsille.



Ennen uskoin, että voisin elää miehini kanssa kymmeniä vuosia ilman että kumpikaan olisi uskoton, vaikka välillä olisi vaikeaa. Täällä olen oppinut, että mies pettää aina mikäli ei saa.



Koiran kanssa ulkoillessa ja tämän sontiessa en tiedä tulisiko vastaan tulevalle naiselle vastata hänen hymyynsä, hän luultavasti miettii miksi annan koirani sontia pitkin tienvarsia ja siivoanko saastaisen piskin jäljet vai en.



Jos osun naapurin kanssa lauantaina samaan aikaan kauppaan ja hän tutkii "lauantain herkut" ostoskorissani, hän miettii, että ilmankos mies on niin lihava kun ostelevat pelkkiä herkkuja - ja juoruaa tästä ensin perheensä ja sitten muitten naapureitten kanssa. Oikeasti miehelleni kertyy kiloja lääkityksestä johtuen, mutta eihän sillä ole väliä, ei osata tehdä tervellistä ruokaa.



Näitä tapauksia voisin jatkaa monta sataa. Av-mammat ovat opettaneet, miten asiat eivät olekaan niin miten ne kasvotusten ihmisille kerrotaan. Suoraan päin naamaa ei osata sanoa, mutta täällä sen ihmisten oikean mielipiteen on oppinut tuntemaan.