Olenko aiheesta loukkaantunut?

et tainnut tajuta että isäntäperheelle jää tosi paha muistikuva kummeista kun noin tökerösti toimivat. Parasta on AINA soittaa ja puhua asiat selviksi eikä pelkästään pyöritellä asiaa omassa mielessään tai AV:n palstalla. Ei kannata jättää mieleen sitä loukkaantumista ja suuttumusta. Se tulee häiritsemään suhdetta kummiperheeseen. Onpahan tuolla kummiperheelläkin sitten puhelun aikana mahdollisuus esittää ne onnittelut ja pahoittelut. Ja kummiperheellä on myös mahdollisuus ilmaista kuinka vähän kummilapsi tai hänen onnensa heille merkitsee ja kuinka raskaana he tuntevat kummiuden vastuun, siis jos asia onkin näin päin.

Totuuden kertominen ja tunteiden ilmaiseminen ei ole syyllistämistä.

Syy voi olla vaikka mikä, ja sitä ei tarvitse alkaa tilittää teille. Sen ap:n pikku piltin vaan täytyy oppia kestämään pettymyksiäkin elämässä, ilman että kaikkea kontrolloiva mamma tekee järkyttävää draamaa tuollaisesta kuitenkin pienestä asiasta. Harmittaa ehkä, ok, ,mutta jatkakaa elämää! Onnitella tosin olisi voinut viestissä, sitä mieltä minäkin. Ja tuo yksi joka neuvoi että tartu härkää sarvista ja ala vinkua puhelimessa kummeille ja syyllistää, olipa HUONO neuvo.