Lue keskustelun säännöt.
Onko säästäminen ja säästeliäisyys ainoa hyväksyttävä elintapa?
21.11.2009 |
Itse olen pihien ja hyvin vaatimattomasti elävien vanhempien lapsi ( pula-ajankasvatteja) eli kotoa opittu malli on " säästä, säästä, säästä äläkä missään tapauksessa käytä rahaa mihinkään kalliiseen, osta aina halvinta"
Oma mieheni on ihan eri maata, hänen mielestän rahaa pitää myös käyttää eikä oikein suostu säästämään pelkästään säästämisen takia. Häneltä olen oppinut mallin, jossa säästetään johonkin kohteeseen ( vaikka ulkomaanmatka, sohvakalusto tms. ) ja siten säästöjä käytetään koko ajan.
Tuolla alempaa luin kuinka monella 30-kymppisillä on kymmenien tuhansien säästöt ja asuntolainaa lyhennetään ylimääräisesti aina kuin mahdollista. Hoitovapaita varten on säästytty monta vuotta, mutta niihinkään säästöihin ei kosketa.
Minä sitten kipuilen tässä kahden mallin välissä; nauttiako nykyisestä leppoisasta rahankäytöstä ( kuukausittain menee 90€ rahastoon johon en koske) mutta muut tulot tulevat käyttöön yleensä viimeistään vuoden sisällä vai pitäisikö tehdä "niinkuin kaikki muutkin" ja yrittää kerätä säästöön koko ajan enemmän rahaa ( eli siis lopettaa kaikkien säästöjen käyttö)?
Onko kenelläkään muulla vaikeuksia päättää miten säästämiseen suhtautuu?
Kommentit (22)
on monelle niin tärkeää? Miksi täytyisi olla esim. yli 50 000€ säästössä? Sellainen noin 5000€ "pahanpäivänvaraa" nopeasti saatavissa vielä ymmärrän, mutta sen päälle en oikein.... Jos itsellä olisi moisia summia ostaisin maata/ sijoitusasunnon tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja haluamme antaa lapsillemme kunnon pesämunan aikuistuessaan.
..lopulta pääsi eläkkeelle ja kuoli kahden vuoden päästä piilevään sairauteen (jota ei todettu aiemmin sillä säästi myös sillä ettei käynyt lääkärissä koskaan). Söi vaan halpoja ruokia, vaatteet rikki jne. Tilillä makasikin sitten puolisen miljoonaa euroa!
Itse sairastan sitä sun tätä ja huomisesta ei koskaan tiedä. Niinpä tuhlasin perintöä niin kauan kuin sitä riitti! :) Mielestäni on hyvä jos lapselle saa täysi-ikään mennessä tonnin-pari säästöön, mutta elämää ei tarvitse "pedata" valmiiksi isoilla säästöillä. Vain oma mielipiteeni! Tekisi hyvää osalle av:n nirppanokista tutustua toisenlaiseen elämään, siihen mitä on eurojen laskeminen ja "huonommalla" alueella eläminen ;).
jotenkin varautua odottamattomiin tilanteisiin ja on kivaakin säästää johonkin yhteiseen mukavaan (matka tms). Mutta meillä on kyllä yleisperiaatteena se, että käärinliinoissa ei ole taskuja ja pihistäminen ei tee elämästä hauskempaa. Suu säkkiä myöten, se mikä tulee, menee.
mutta kun kystään miksi säästetään, niin tosi harva vastaa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaan ystäväpiiriini kuuluu pääasiassa äitiys- ja hoitovapaalla olevia n. 30-vuotiaita naisia. Suurimalla osalla heistä ei ole säästöjä, eikä itsellänikään ole muutamaa satasta enempää. Eli en usko, että KAIKILLA pienten lasten vanhemmilla olisi säästöjä.
Toki kahden kuukauden tuloja vastaava summa olisi hyvä olla säästössä, varsinkin jos asuu omassa asunnossa. Asumme vuokralla, joten suurempia yllättäviä menoja ei tule. Auto on uusi, joten takuu on voimassa. Lasten yllättävät lääkärimenot ja mahdollisen pesukoneen ostamisen saamme järjestymään käyttörahoista.Pärjäämme tarvittaessa yhden palkalla, koska asuntolainaa ei ole.
Meillä kuljetaan kotona kirpparivaatteissa, syödään edullista ruokaa, tehdään monet sellaiset asiat itse mihin muut käyttävät palveluita, eikä tehdä heräteostoksia, käydä kahviloissa tai osteta sitä sun tätä hetken mielijohteesta.
Juu, ja siellä tileillä taitaa tosiaan maata tällä hetkellä lähemmäs se 50 000 euroa.
Minusta palveluihin rahan käyttäminen loisi kipeästi tarvittavia työpaikkoja Suomeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yletön säästäminen on suorastaan typerää. Ei niitä kymmeniä tuhansia euroja kannata tileillä makuutella, vaan nekin kyllä pitää laittaa tuottamaan.
Itse tapaan elää varojeni mukaan. Laitan palkasta osan ns. matkatilille. Eli tili tyhjenee säännöllisesti matkustamiseen. Lisäksi minulla on muutaman kymmenen tuhatta sijoitettuna ja loput rahat ovat sitten enemmän tai vähemmän käytössä, mutta taitaa käyttötililläni enimmäkseen olla tonnin hujakoilla ennen palkkapäivääkin.
Säästäminen on järkevää, jos on taloudellisesti mahdollista laittaa rahaa sivuun. Toisaalta elämästä pitää myös osata nauttia. Meillä hieman sama kuvio, mies käyttää paljon rahaa, jos sitä vaan on, itse laittaisin sivuun, jos ylimääräistä hiukankin on. Toisaalta olen opetellut myös kuluttamaankin esim. jos lähdemme lasten kanssa johonkin huvipuistoon tai muulle lomalle, en säästele rahoissa. Meidän vanhemmat nuukaili aina sellaisissakin, jos joskus sellainen ihme kävi, et johonkin lähdettiin.. Omille lapsilleni tarjoan kalliiksikin tulevan lomareissun silloin, kun jonnekkin lähdemme.
Muuten olen kyllä kaikessa erittäin nuuka ja itseeni en tahdo raaskia sijoittaa mitään järkevääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja jos johonkin säästän, niin se ei tapahdu sillä kustannuksella, et koko elämä eletään kituuttaen, vain siitä pienestä ylimääräisestä, mitä joskus saattaa jäädä normaalin elämän kulujen jälkeen. Lapsiin kannattaa sijoittaa, kummallakin pojalla säästötili, jonne ei kukaan voi koskea ennen, kuin pojat itse 18 vuotiaina.
Minä en saanut kotoa, kuin 100m etumatkaa, joten haluan lapsilleni pesämunan, kun lähtevät kokeilemaan siipiään aikanaan.
Ei ole osakkeita tai rahasto-osuuksia. Ennemmin satsamme lapsiin nyt kun ovat vielä lapsia.
Kustannamme kunnon harrastusvälineet, harrastusleirit yms. Asumme laadukkaasti ja ajamme kahdella autolla. Rahankäyttö helpottaa kummasti elämää. Siivooja käy säännöllisen epäsäännöllisesti.
Jos huonosti käy niin sitten käy. Tiedämme myös sen puolen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä on satojen tuhansien säästöt tileillään ja on onnellinen kun poikansa (mieheni) saa ne.
Ei ymmärrä kun yritän saada hänet käyttämään niitä rahojaan itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. Kuvittelee myös että poikansa jatkaa "viisasta mallia" eli että niitä sitten säästettäisiin.
Näin ei tule käymään. Jos rahat meille joskus tulevat menevät ne suoraan uuteen taloon tms suureen hankintaan.
En tuollaista voi ymmärtää. Fiksusti elämisen ymmärrän, ettei kaikkea laiteta heti sileäksi, mutta että kaikki laitettaisiin säästöön on mielestäni elämän hukkausta.
Oma 65 äitini peri kymmenkunta vuotta sitten suunnilleen 100 000€. Laittoi ne kaikki korkeakorkoiselle tilille ( sinänsä ihan fiksua) mutta nyt ei voi ostaa itselleen vanhuudenasuntoa "kun ei ole rahaa ja säästöihin ei voi koskea"
Ihan älytöntä, nyt sitten niistä rahoista maksetaan perintöverot kahdesti kun nämä "ei saa koskea" rahat ainakaan siirtyy minulle tai lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyttää kaikki mitä tulee. Niin se vaan on.
KTM
Tosin tulotkaan ei ole mitään päätä huimaavia. Ehkä sitten kun takas menen töihin saattaisi onnistua, mutta en silti haluaisi loppuelämääni elää pihistellen ja miettien onko varaa ostaa itselle hiusväri vaikka tilillä lepää paritonnia :)
Mutta ei taida onnistua. Eli koska rahalla saa asioita, sitä kannattaa olla. Mutta nyt on käynyt niin, että rahasta on tullut itseisarvo: rahaa kannattaa olla, koska se on rahaa. Minusta on tullut keräilijä, joka kerää rahaa tilille. Lukuja on kiva tiirailla ja laskeskella, paljon saan kolattua sinne lisää tässä kuussa. Eli minulla ei ole mitään päämäärää, miksi säästän. Ei ole mitään ostettavaa. En siis säästä, olen keräilijä. Olen köyhästä perheestä, jossa äiti puhui aina, että kun olis rahaa niin sitten... Raha, raha, raha, elämä todellakin pyörii rahan ympärillä. Pitäisi ottaa etäisyyttä siihen, suhtautua rennosti ja keskittyä ihan muihin asioihin. Ei o helppoo.
Jos on lapsia, pitää säästää.
Koska sitten kun niitä lapsia on, sitä rahaa ei jää enää säästöön :P
pitää säästää.
Jos ei aio hankkiakaan lapsia, on ihan sama mihin rahansa käyttää.
milloin ne sitten käytät. On hyvä nykypäivänä elää niin että on ns vararahasto, mutta oikeesti, jos pihtaa rahaa koko elämänsä, mitä niillä rahastoilla ikinä teet
Ja saituus voi tulla erilaisena perintönä sun omille lapsillesi, jatkavat opittua mallia tai kääntävät kelkan toiseen suuntaan ja saat rahastot antaa heille jo parikymppisenä.