Vauvalla 3 hammasta ja niissä kahdessa jo reikä! Ei kai?
Miten voi olla mahdollista? Meillä on vauva 8kk ja huomattiin, että kolmesta hampaasta kaksi on sisäpinnalta eli suun puolelta aivan mustia kauttaaltaan. Ja samoissa hampaissa purupinnat ovat ihan mustat. Kolmas hammas on terve. Voiko olla jo näin pienellä reikiä hampaissa, ei kai?
Lapsi on saanut vain maitoa ja puuroa ja soseita, mutta ei makeita, vaan tyyliä bataatti, porkkana, peruna jne. Ei ole tipan tippaa saanut mehua. Ei ole syötetty samoilla lusikoilla, vaan on ollut oma lusikka.
Tuttia ei ole syönyt ollenkaan. Voisiko tämä olla syy? Esikoisella oli tutti ja hampaat ovat moitteettomassa kunnossa. Tuleeko vauvan hampaisiin mustumia jos ei syö tuttia? En muuta syytä ole keksinyt. Ei siis ole mitään makeita saanut, ei naksuja, ei kiisseleitä tms. Eikä ole lyönyt hampaitaan mihinkään.
Kommentit (20)
ja siellä nimenomaan kiellettiin lasten hammastahna näin pieneltä, koska siinä on olemattoman vähän fluoria, ei siitä ole kuulemma mitään hyötyä. Aamuin illoin pestään hampaat tietysti. Tavallisella hammasharjalla.
Eikö kellään ole ollut vastaavaa?
6kk hammashoitajan tarkastuksessa mustumia ei vielä ollut. Pitää kai soittaa neuvolaan.
ap
jotkut lääkkeet voi kanssa aiheuttaa mustumia.
Meidän pojalla oli alle vuodenikäisenä hampaiden sisäpinnat todella tummuneet lisärauden (Fer-in-sol)vuoksi. Hän söi ahkeraan tuttia, joten se ei kyllä estänyt tummumista. Hammashoitaja sanoi, että joillakin voi olla tummia tai ihan mustiakin terveitä hampaita. Nyt lähes kaksivuotiaana hampaat ovat meillä vaalenneet taas vitivalkoisiksi.
kun poskihampaat on puhjennut.
Soittasin kyllä hammaslääkäriin asiasta.
Oisko vauva kolauttanut hampaansa johkin?
hampaasta käyttää tahnaa ja suuta EI saa huuhdella.
Meillä vauvalla 4 hammasta ja aamuin-illoin tahnaa sipaisun verran
Joskus tuollaiset tummumat liittyvät suun bakteerikantaan, näin mulle selitti erikoishammaslääkäri. Meillä nuoremmalla lapsella oli mustat (ja siis todellakin ihan mustat, mutta eniten juuri sisäpinnoiltaan) hampaat jo PUHJETESSAAN. Olin kauhuissani, ja muutaman mutkan kautta sain lapsen erikoishammaslääkärille. Eivät olleet mitään reikiä, vaa lääkäri epäili juuri tuota bakteerikanta-asiaa. Sanoi kyllä silloin että todennäköisesti hampaat pysyvätkin mustina, että hammas on imaissut värin ytimeensä asti, ja että hampaat ovat todennäköisesti rakenteeltaan "haperot" ja voivat reikiintyä helpommin.
Mutta. Kun ikää tuli lisää, niin hampaat alkoivat vaaleta, ja kun yläetuhampaat puhkesivat, ne olivatkin kauniin valkoiset. Eräänä päivänä kokeilin huvikseni puhtaalla kynnelläni rapsuttaa alahampaitten sisäpintaa (siinä vaiheessa ne olivat enää sisäpinnoilta mustat), ja yllätyksekseni mustuma lähti pois rapsuttamalla! Hammasharjalla ei siis lähtenyt, vaikka kuinka yritti hangata.
Meilläkään ei mitään makeita nautittu ja hammashygieniasta pidettiin hyvä huoli. Vieläkään en tiedä (eikä tiedä se hammaslääkärikään), että mitä se todellisuudessa oli, mutta onneksi vaaratonta!
neuvolassa (ei siis hammashoitajalla tms) sanoivat meille, että vesipesu kaksi kertaa päivässä riittää ja joka ruuan päälle kulaus vettä koska (tämän kaupungin) vedessä on tarpeeksi fluoria.
että nykyinen suositus on, että hammastahnaa (lasten sellaista) aletaan käyttää heti ensimmäisen hampaan puhjettua.
keskellä. 4 v. iässä siinä huomattiin reikä, joten se piti paikata.
aiva mustat. Olin tietysti ihan paniikissa. Hänellä ei ollut mitään lääkitystä tms mikä värjäisi. Söi paljon ruusunmarjasosetta ja luumua, liekö se värjännyt. Väri lähti viikossa pois kun otettiin pieni määrä hammastahnaa käyttöön.
Miksi sitten varoitetaan nielemästä?
joka lähtee rapsuttamalla pois. Käydään hammaslääkärillä pari kertaa vuodessa putsauttamassa lasten hampaat.
Meille taas on sanottu, että mustan kertyminen johtuisi syljen koostumuksesta, ja joku arvioi, että luultavasti lasten hampaat on huonosti reikiintyvää laatua.
Joka tapauksessa vaaratonta, ja haitta on vain kosmeettinen. Rautahampaat pysyvät yleensä valkoisina paremmin kuin nämä maitohampaat.
lapsillaan lasten hammastahnaa, ovat vain markkinointitemppu. Suositteli viimeistään nyt (4v.) käyttämään aikuisten tahnaa, koska tämän kaupungin (Hki) vedessä ei ole tarpeeksi fluoria.
Ja sanoi myös, että rautahampaat ovat luonnostaan keltaisempia kuin maitohampaat (toisin kuten edellinen kirjoittaja). Kyllä on erilaista tietoa liikkeellä kun lukee näitä, minä sain tämän hygienistin jutuista melkein shokin mutta onneksi niin, vaikka hyvin on hoidettu homma tähänkin asti. Vanhempien pitäisi pestä tai tarkistaa lasten hampaat 10v asti! Kunnes kaunokirjoitus sujuu hyvin, sitä ennen ei kuulema hahmoita suun kaikkia kolosia oikein.
Mulle kyllä aukeni tosiaan, että suun terveys vaikuttaa aika moneen asiaan ihmisen kropassa...
Tosin meillä 3. antibioottikuuri menossa putkeen kun on jatkuvasti korvatulehduksia, ja tuota tummumista/läpikuultavuutta en huomannut ennen kuureja. Yläetuhampaat kyseessä, alaetuhampaat ihan ehjät.
Täytyy varata aika hammashoitajalle, jotta saa mielenrauhan.
Meillä pestään hampaat 2xpvä, sipaisu tahnaa. Ei syö mitään makeita koskaan, ei syötetä samalla lusikalla eikä pussailla suulle koska minulla on kariesbakteeri vahvana suussa.
Reikiä ne eivät ole mutta jotain muuta outoa mustaa/tummentumaa.
Oletteko syöneet mustikkaa?
Meillä lapsella oli 2v musta täplä takahampaassa, eikä lähtenyt pesulla pois. Käytiin hammaslääkärissä ja oli vain mustikan palanen juuttunut kovasti hampaan pintaan.
paikkakunnittain. Mun kaverilla on samanikäinen vauva kuin mulla, mutta minä asun pääkaupunkiseudulla ja kaverini Varsinais-Suomessa. Ohjeet näin (p = pääkaupunkiseutu, v = Varsinais-Suomi):
p: hampaat harjataan kerran päivässä pelkällä vedellä
v: hampaat harjataan pienellä määrällä fluorihammastahnaa
p: vauvan juomana ainoastaan äidinmaito
v: aterioiden yhteydessä ainoastaan vettä, maito annetaan muussa yhteydessä
p: äidinmaito riittää vauvan ainoaksi juomaksi 1-vuotiaaksi saakka
v: äidinmaidossa ei ole tarpeeksi kalsiumia, joten 10 kk ikäisestä saakka annetaan lisäksi myös korviketta. Janojuomaksi vesi.
Voihan olla, että noi ohjeet poikkeavat myös neuvoloittain/terveydehoitajittain/vauvoittain. Molemmat vauvat ovat kuitenkin ihan tyytyväisiä pakkauksia. Niin, ja kumpaakin hoidetaan tarkasti neuvolan ohjeiden mukaan :).
eri paikoissa ympäri Suomea on erilainen määrä fluoria vesijohtovedessä. Pääkaupunkiseudulla on esim aivan minimi, kun taas kymenlaaksossa on enempi.
Uudet käypähoitosuositukset ovat tulleet tänä vuonna myös hammashoitoon. Kaikki ammattilaiset eivät niitä vielä noudata vaikka pitäisi! Sen mukaan hammastahanaa neuvotaan käyttämään HETI, kun ensimmäinen hammas puhkeaa suuhun. Ennen sanottiin, kun poskihampaat puhkeavat. Ideana on vain sipaista sitä tahnaa harjalle, ei edes puristaa.
6kk-2v. käyttää 500 ppmF
2-6v. käyttää 500-1000 ppmF
500 ppmF löytyy mm.Elmexiltä ja Oral-B:ltä.Suurin osa lastentahnoista on 1000 ppmF.
Tässä vähän infoa uusista fluorisuosituksista:)
joka lähtee rapsuttamalla pois. Käydään hammaslääkärillä pari kertaa vuodessa putsauttamassa lasten hampaat.
Meille taas on sanottu, että mustan kertyminen johtuisi syljen koostumuksesta, ja joku arvioi, että luultavasti lasten hampaat on huonosti reikiintyvää laatua.
Joka tapauksessa vaaratonta, ja haitta on vain kosmeettinen. Rautahampaat pysyvät yleensä valkoisina paremmin kuin nämä maitohampaat.
Ällöttävä kosmeettinen haitta. Meidän lapsi ei suostu edes hampaitten rapsutukseen (nyt neljä vuotta). Enkä ole sitten pakottanut. Hammaslääkäri sanoi, että ei ole pakkokaan.
Syljen koostumus.
saa rapsuttamalla pois kyllä, mutta palaavat taas. Ei jaksa stressata. Tarkkaan katsottuna ne huomaa, mutta lapsi ei itse niistä kärsi ja meille on sama, mitä joku vieras täti ajattelee, jos sattuu suuhun kurkkaamaan. Eiköhän ne pian lähde pois tai ainakin voidaan sitten rapsuttaa taas, jos joku kaveri huomauttaa tai lasta alkaa itseään vaivata.
Ikää 5 ja kyllä, hampulääkäri on monesti tarkastanut ja eivät ole reikiä.
ja mieluiten sähköhammasharjalla. Ja muistkaa:lasten hammastahnaa. Suuta ei tule huuhdella pesun jälkeen vedellä, jotta fluori ehtii vaikuttaa. (aikuiset harjaavat niin kauan että se vaikuttaa jo harjauksen aikana)