Mä en tajua ihmisiä jotka on ylipainoisia.

miksi laihduttaminen ja painonhallinta ON NIIN VAIKEAA ei lainkaan helppoa ja kätevää.

kauppaan on aika pitkä matka, tulee aika kalliiksi, jos joka aamu suhaan kauppaan itseni punnaamaan.. :D

Aineenvaihdunnan täysi normaali hidastuminen tekee painonhallinnasta erittän vaikeaa keski-ikäisille naisille. Suomalaisista vielä suurella osalla on geeni, joka tekee laihduttamisesta vakeaa. Luin juuri lehdestä, että jopa 60-70 prosenttia painon vaihteluista selittyy suoraan geeneillä.



JOs sinulla on hyvät geenit, et ehkä tule ikinä tajuamaan, kuinka onnekas olet.

Aineenvaihdunnan täysi normaali hidastuminen tekee painonhallinnasta erittän vaikeaa keski-ikäisille naisille. Suomalaisista vielä suurella osalla on geeni, joka tekee laihduttamisesta vakeaa. Luin juuri lehdestä, että jopa 60-70 prosenttia painon vaihteluista selittyy suoraan geeneillä. JOs sinulla on hyvät geenit, et ehkä tule ikinä tajuamaan, kuinka onnekas olet.

Tämä on juuri tätä, kyllä paksut osaa selittää aina asiat niin päin, että "Kyllä minä muuten, mutta..." Jos kerran geeniperimämme on lihavaa, miksi suomalaiset eivät olleen lihavia vaikkapa -50 -luvulla? Ja jos muitelen kouluaikojani -80 -luvulla, läheskään niin paljon lihavia nuoria ei ollut silloin. Kyllä tämä plösähtäminen johtuu ihan täysin elintavoista eikä mistään geeneistä. Ja mitä aineenvaihdunnan hidastumiseen tulee, ei se ole mikään läskistymisautomaatti. On täysin mahdollista olla hoikka keski-ikäinen - jos vaan tajuaa syödä oikein ja muistaa liikkuakin joskus. On turha syyttää geenejä, aineenvaihduntaa tai vaikkapa painavia luita jos makoilee sohvalla suklaalevyjen ja sipsipussien kanssa illat pitkät.

miten joku on ylipainoinen. Namit on ihania. Herkut ovat ihania. Syöminen on yleensäkin ihanaa!



Itse jatkuvasti pohdin, olenko syönyt jo riittävästi tälle päivälle. Jos illalla on nälkä, mutta olen syönyt kolme ylimääräistä pullaa, niin sitten kärsin nälästä. Kun mietin, tilaanko pizzan, niiun mietin, mitä muuta olen tänään syönyt. Kun töissä syön, ladon lautaselle yli puolet salaattia ihan sen takia, että kontrolloin syömisiäni.



Jos en tätä tekisi, olisin satavarmasti ylipainoinen tällä herkkusuulla.

Ostan voita, käytän suolaa, käytän kunnollista kermaa ruuassa ja nautin omatekemästä ruuasta. BMI oli viime mittauksessa 27, enkä ottanut sitä stressin aiheena.



Olen sairastanut syömishäiriötä 12-vuotiaasta asti enkä enää halua palata siihen. Painoin alimmillani 35kg(pituutta 170cm), ja olin sairaalassa usean viikon ajan letkuissa. Olin ahdistunut jos laskin väärin päivän aikana tulleet kalorit ja olin hermostunut ja kireä koko ajan.



Mieluumin olen siis ylipainoinen ja tyytyväinen elämääni kuin ahdistunut siitä paljonko painan.



Kuntoilen edelleen jonkin verran,mutta en anna asioiden enään paisua samoihin mittakaavoihin kuin silloin.

Jotka eivät sijoita? Joilla ei ole kauniisti sisustettu koti? Jotka eivät itse kerää marjoja pakkaseen?