Oletteko olleet vankilassa?
Itse olen, vähän yli 20-vuotiaana istuin 3 vuoden tuomion.
En häpeä menneisyyttäni, mutta tuli tehtyä monia huonoja valintoja. Muutama vuosi tuon jälkeen ryhdistäydyin, suoritin lukion loppuun ja pääsin yliopistoon opiskelemaan. Nykyään elämä on kuosissa ja olen onnellinen.
Kommentit (39)
nuorenmpa tehnyt. Mutta en jäänyt ikinä kiinni. Eikä ole vaivannut omatunto ikinä.
Mennyttä elämää.
rikoksia olen tehnyt, mutten jäänyt ikinä kiinni.
Vaivaako omatunto ikinä?
yksinkertaisesti ei vaivaa.
Ei vaan ollut rahaa nuorempana johonkin tiettyyn vaatteeseen, koruun tai muuhun krääsään minkä halusi ja kävin sitten vaan hakemassa.
Sainpas ilmatteeksi :)
ENää en tosin tuota tekisi oli se niin riskialtista peliä välillä
rikoksia olen tehnyt, mutten jäänyt ikinä kiinni.
Vaivaako omatunto ikinä?
yksinkertaisesti ei vaivaa. Ei vaan ollut rahaa nuorempana johonkin tiettyyn vaatteeseen, koruun tai muuhun krääsään minkä halusi ja kävin sitten vaan hakemassa. Sainpas ilmatteeksi :) ENää en tosin tuota tekisi oli se niin riskialtista peliä välillä
tuskin olet itsekään niin puhdas pulmuinen!
rikoksia olen tehnyt, mutten jäänyt ikinä kiinni.
Vaivaako omatunto ikinä?
yksinkertaisesti ei vaivaa. Ei vaan ollut rahaa nuorempana johonkin tiettyyn vaatteeseen, koruun tai muuhun krääsään minkä halusi ja kävin sitten vaan hakemassa. Sainpas ilmatteeksi :) ENää en tosin tuota tekisi oli se niin riskialtista peliä välillä
sen lisäksi että se on riskialtista, se on väärin!
Onneksi olet saanut ap elämäsi kuntoon! Jotkut vain tekee tyhmyyksiä nuorena ja joutuu niistä kärsimään. Niistä voi joko oppia ja parantaa elämäänsä, tai lähteä jatkamaan. Sä oot vahva kun saatoit vaihtaa vanhan elämäsi uuteen. Voit olla ylpee itsestäsi! Uskon että jokaisella asialla on jokin tarkoitus. Myös sun linnareissulla. :)
Mikä on ollut vaikeinta tuon linnareissun jälkeen? Kavereiden vaihto vai joku muu? Miten onnistuit pitämään itsesi kasassa ja niin ettet palannut entiseen kaveripiiriin?
Mihinkään luottamusta vaativiin työtehtäviin on ilmeisesti turha pyrkiä?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyin vaivaako omatunto jos et ole tuomiota saanut. Ei minua varmaan vaivaisi jos olisin läksyni oppinut ilman vankilaakin. Tulisi valtiollekin halvemmaksi noin.
Minusta rikos vain kannattaa sillointällöin.
Rikosta suorittaessa voi myös tutkailla omia tuntemuksia ja hallita niitä.
Moni ei tee rikoksia koska yksinkertaisesti ovat lampaita ja peloteltuja ihmisiä.
On täysin normaaia että teini varastaa kaupasta jotain.
Varastaminen on täysin normaali toiminto.
Varkaus ei ole itseasiassa marjojen keräämisestä kummempi juttu noin käytännössä. Mikäänhän ei ole kenenkään omistuksessa periaatteessa.
Minäkin olen mutten ole jäänyt kiinni.
Minäkin olen mutten ole jäänyt kiinni.
että aivan jokainen ei kyllä pidä paikkaansa.
Enkä kyllä sitäkään ymmärrä että joku on ylpeä siitä että on ollut vankilassa :D. Sen ymmärrän ettei kadu tai häpeä, vaan tajuaa mikä johti mihinkin ja niin edelleen. Mutta ylpeä kuulostaa kyllä aika naurettavalta.
Julkista kuritustakin olisi syytä harkita ja kuolemantuomiot käyttöön myös. Ehkäpä huono aines joskus saadaan kitkettyä yhteiskunnasta.
- jätin kokonaan vanhan elämäni taakseni.
Olin vankila-aikana vieroituksessa, pääsin eroon kovista huumeista, päästessäni ulos houkutukset helppoon ja isoihinkin rahoihin olivat suuret. Oli vaikea selittää itselleen, miksi kävisi koulut loppuun ja menisi töihin, kun rikosaikana päivän aikana teki helposti kuukauden palkan määrän rahaa.
Kova prosessointia, koko ajatusmallin ja maailman muuttamista vaadittiin. Täysin muualle muutto, katkaisu kaikkiin silloisiin ystäviin, ensin oli oltava yksin, eikä käydä missään, missä olisi houkutuksia. Siitä se alkoi sujumaan ja asiat muuttumaan. Täysi päihteettömyys ensimmäiset 4 vuotta oli olennainen osa muutosta.
Ei ole työelämässä tullut vastaan ongelmia asian suhteen, tosin en ole kertonutkaan näistä jo pitkälle yli 10 vuoden takaisista tapahtumista, ja ajautunut alalle, jolla ei vanha "työhistoria" merkitse mitään, vaan koulutus. En tietenkään voisi hakeutua läheskään jokaiselle alalle.
Katuisinko, jos en olisi lusinut? En tiedä, jatkaisin samaa elämää (narkkari, varas ja diileri) tai olisin jo kuollut, kaiketi.
Julkista kuritustakin olisi syytä harkita ja kuolemantuomiot käyttöön myös. Ehkäpä huono aines joskus saadaan kitkettyä yhteiskunnasta.
Pitäisi vai? Sinulla taitaa olla aika mustavalkoinen kuva vangeista. Kaikki eivät ole suinkaan paatuneita hirviöitä, osalla on mahdollisuus vielä muuhunkin. Et ole kyllä yksin mielipiteesi kanssa, toki ymmärrän kantasi, mutta muista, että vankilassa istuu ihmisiä hyvin eriasteisista rikoksista.
t.ap
Mä olin viime vuonna 6 viikkoa tutkintavankeudessa, vieläkin odotan oikeudenkäyntiä mutta korkeintaan ehdollista tulossa elikkä tuskin joudun enää takaisin. Eipä siellä kivaa kyllä ollut varsinaisesti...
Mikään ei ole sen iloisempi asia kuin että rötöksensä/erehdyksensä on yhteiskunnan silmissä sovittanut.
Ai ei mikään? Uhrin kannalta paljon iloisempi asia olisi, jos näitä "tahallisia erehdyksiä" ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Ja kohtahan sä erehdyt kuitenkin uudestaan.
Elo päivittäin rauhaisaa ja tasaista.
Just siksi sieltä ei pitäisi ihan hevillä enää koskaan päästä pois. Koska elämä ei välttämättä ole näin ihanteellista sellin ulkopuolella.
istuin.
En viitsi nyt tässä eritellä tai tarkemmin kertoa. Mutta tosiaan kyse huonoista valinnoista ja seurasta monen vuoden ajalta. Se klassinen rakastuminen väärään mieheen ja oma tyhmyys tietenkin.
t. ap