Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pelottaa!! muita jotka tulleet raskaaksi seurustelun alussa?!
15.11.2009 |
kestikö suhde vielä lapsen saamisen jälkeen?? Tein juuri positiivisen raskaustestin ja olen seurustellut vaivaiset reilu pari kuukautta, pelkään muutaman viikon niin että pillerien teho on heikennyt ja kierto on mennyt sekaisin. Haluan pitää lapsen ja mieskin haluaa, ehdottomasti. Olemme nyt tietty vielä tosi rakastuneita mutta huolettaa tulevaisuus jos raskaus kestää, kestääkö suhde, kestääkö rakkaus? en edes tunne häntä kunnolla! aika nuoriakin olemme, minä 24 ja hän 27, minä vielä opiskelija. Mua itkettää ja PELOTTAA!!!
Kommentit (26)
Vanhoilla pareilla on elämä muodostunut jo tiettyyn malliin ja rakkaus kuivunut sellaiseksi rutiiniksi. Sen sijaan nopeasti lapsen saavat oppivat alusta asti elämään lapsiperheen arkea ja tavat/työt asettuu suoraan oikeisiin uomiin. Lisäksi siinä alun shokissa auttaa, kun on vielä intohimoa, halua miellyttää toista ja tuoretta rakkautta.
Okei, eihän tuo vauva-heti-alussa -juttu mikään ideaali ole, mutta näin positiivisesti ajateltuna. Omassa lähikaveripiirissä mun parisuhde on ainoa, joka on voimissaan ja kaksi lasta jo. Me saimme esikoisen noin vuosi tapaamisesta. Sen sijaan nämä 8-12 vuotta yhdessäolleet parit on ihan ongelmissa nyt lapsen ollessa pieni ja pari on jo eroamassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin 5 kk ennenkuin olin raskaana. Alku oli tosi hankala, riitelimme raskausaikana ja lapsen synnyttyä paljon, mutta haimme apua ja koitimme setviä suhdettamme parhaamme mukaan. Pikkuvauvavaihe oli suoraan sanottuna tosi rankka ja ero monta kertaa lähellä. Sinnittelimme kuitenkin.
Nyt lapsi on reilun vuoden ikäinen ja kaikki on hyvin. Lapsi on edelleen temperamentiltaan haastava, mutta niin ihana ja rakas. Arki on mukavaa ja pienessä perheessämme on paljon rakkautta.
Kuten viesteistä olet jo saanut lukea, kyllä se perheen perustaminen onnistuu näinkin. On hyvä varautua realistisesti tulevaan, jotta vauvavaiheen mahdollinen rankkuus ei tule ihan puskan takaa. Tukiverkostot käyttöön ja apua kannattaa hakea, jos tilanteet käyvät ylivoimaiseksi. Lapsen ensimmäinen vuosi kannattaa tosiaan sinnitellä läpi (ellei nyt jotain alkoholismia / väkivaltaa ala esiintymään), sillä elämä helpottaa HUOMATTAVASTI sen jälkeen.
Hyvin se menee, tsemppiä.
mekin muutimme siis yhteen vasta kuukausi ennen laskettua aikaa. Muuttoa en ehkä ihan noin viimeisillään suosittele, mutta menihän sekin samaan konkurssiin ;)
Ehdittiin jo eroamaankin ja palattiin yhteen kun sain selville, että olen raskaana. Valitettavasti itselleni ei tullut niin paljon tunteita häntä kohtaan, joten erottiin jonkin ajan kuluttua.
Joten, joskus käy vähän huonomminkin.
Kannattaa muistaa, että suurin osa lapsiperheistä eroaa vauvan syntymän jälkeisenä ensimmäisen vuoden aikana.
Alue: Aihe vapaa
Niin, mekin muutimme yhteen vasta 3 kk ennen laskettua aikaa.
Vauvamme täyttää kohta vuoden. Menimme nyt syksyllä naimisiin. Emme ole ihan nuoria, joten elämänkokemusta on molemmilla takana.
Se että seurustelee ensin 2 vuotta, valmistuu, menee naimisiin ja saa lapsen "säällisessä ajassa", ei takaa onnellista loppuelämää...
Halutkaa ja tahtokaa, niin onnistutte!