Jos miehesi kertoisi sinulle tulleensa uskoon, mitä sanoisit hänelle?

kiitos kun ne näin selkeästi kirjoitit, niin voin vaan peesata! :)

En suoraan sanottuna tietäisi, mitä sanoa. Tuo tarkoittaisi, että kääntäisi kelkkansa monessa mielessä ja yhteinen arvopohjamme joutuisi kyseenalaiseksi. Itse kun en edes kuulu kirkkoon ja meidät on vihittykin siviilimenoin. Toisaalta ajattelen nyt sellaista stereotypista uskoon tulemista, jossa uskoon tullut muuttuu jollain tapaa ihmisenä, alkaa julistaa ja antaa uskolle elämässään hirveän suuren tilan. Jos uskoon tuleminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että mies toteaisi alkaneensa uskoa Jumalaan, mutta pitäisi asian enemmän henkilökohtaisella tasolla, asia olisi ihan ok. Olen itse agnostikko, enkä koe tuollaista lempeää uskoa mitenkään pelottavana asiana. Julistavan ja tukahduttavan muodon taas haluan pitää mahdollisimman kaukana itsestäni.

se olisi hänen henkilökohtainen asia, minulla ei olisi oikeutta siihen puutua.

mutta ei se mua haittaisi jos ei miestä muuten muuttaisi. Emme ole naimisissa emmekä vielä asu yhdessä, ja tiedän että mies kyllä kuuluu kirkkoon ja uskoo jumalaan, muttei ole mikään himouskovainen. Käy kuulemma silloin tällöin kirkossa.

Eli jos uskoontulo ei vaikuttaisi mitenkään negatiivisesti parisuhteeseemme en välittäisi asiasta. Itse olen ateisti.

"ihan sama, kuhan et mulle taikka lapsille siitä höyryä"

On puhunut siitä jo papille alustavasti. Pappi pyysi vielä miettimään, ennenkuin aloittavat keskustelut ja opiskelun. Minun mielestä on miehen oma valinta.

Jatkosta en tiedä. Useimmat uskossa olevat ihmiset joita tiedän ovat ilkeitä, naapureita vahtaavia ja kyräileviä ihmisiä. Pelkäisin että miehestänikin tulisi sellainen.

koska kyseessä olisi häneltä niin täydellinen kelkan kääntö. Ja kuitenkin se olisi positiivinen yllätys..