sikainfluenssaa sairastava lapseni joutui illalla ambulanssilla sairaalaan
Voitte uskoa, että tätä kokemusta en halua kellekkään. Lapseni sairastui viikonloppuna ja aluksi tauti oli lievä, korkea kuume tuli vasta maanantaina ja tiistaina kävimme eka kerran lääkärissä. Tamiflu aloitettiin silloin ja lapsi alkoi toipua nopeasti, kunnes illalla kunto romahti nopeasti huonompaan, eli kuume nousi takaisin ja vointi huononi. Menimme päivystykseen ja lääkäri laittoi heti ambulanssilla sairaalaan.
Minulla oli toinen sairas lapsi mukana lääkärireissulla, koska en häntä voinut yksin jättää kotiin, joten lapsi joutui lähtemään YKSIN vieraiden ihmisten kanssa sairaalaan 120 kilometrin päähän kotoa. Lapsi itki ja pelkäsi kuolemaa ja minun sydän itki myös, mutta en voinut lähteä mukaan, koska pakko oli mennä toisen kipeän lapsen kanssa kotiin.
Olen yh ja lasten isä ei ole millään lailla mukana lasten hoidossa.
Onneksi lapseni vointi parani vuorokaudessa ja sain hakea hänet tänään pois sairaalasta, nyt jatkamme toipumista taas kotona. Toivon todella, että tämä koettelemus olisi nyt ohi minulta ja lapsilta. Itse en ole sairastunut, olen saanut piikin 2 viikkoa sitten. Eli tauti voi olla todella vaarallinen lapsille, toinen sai vakavan muodon taudista ja toinen lievän. Tässä yksi kertomus tästä taudista, en toivo kenellekkään samaa tuskaa mitä olen joutunut tällä viikolla kokemaan lapseni puolesta.
Kommentit (36)
Kun täällä niin moni toitottaa kuinka joutaa kotona sairastamaan perusterveiden lasten kanssa.
Olen vauvan yh, miten jaksan jos itse sairastun hoitaa vauvaa? Entäs jos sairastumme samaan aikaan? Entäs josvauva sairastuu vakavasti? :( Ystäväni ilmoitti juuri että sairastaa si:aa, ei ole kuulemma ikinä ollut niin kipeä, yhtä tuskaa. Joutui sairaalaan lisähappea hengittelemään. Ja on täysin perusterve!
siis mitä oireita hänellä oli muuta kuin tuo uudelleen noussut kuume?
Tyttö on ollut niin terve, että juuri koskaan ei ole koulusta pois ollut, ja nyt sitten sairastui sikainfluenssaan tosi pahasti.
Meillä on mennyt koko viikko tämän taudin kanssa, en ole olllut töissä koko viikossa.
Kaikista kauheinta oli se, että lapsi joutui yksin sairaalaan ilman äitiä, ja hän pelkäsi kovasti kuolemaa ja viestitteli minulle käännykällä koko ajan, että äiti tule tännä. Mutta kukaanhan ei halunnut tulla hoitamaan toista sikainfluenssaa sairastavaa lastani kotiin, että olisin päässyt lapseni tueksi sairaalaa. Kyllä minä olen itkenyt silmät päästä viime yön aikana, kun pelkäsin itsekkin lapseni puolesta. Yhtään en saanut nukutuksi. Mutta onneksi nyt kaikki näyttää hyvältä ja tyttö on toipumaan päin.
koska hän oli jo kuumeeton yli vuorokauden ja näytti toipuvan hyvin. Sitten illalla kuume pomppasi nopeasti yli 39 ja lapsi makasi sängyssä valkeana kuin lakana, eikä oikein enää tolkunnut mitään. Lääkäri sanoi, että jos tapahtuu toipumisen jälkeen uusi romahdus, niin sitten on jo kiire lääkäriin, koska hengenahdistus voi alkaa nopeastikkin. Eka vuorokausi on kriittisin, meillä tytölle ei tullut hengenahdistusta ja antibiotti aloitettiin vielä varmuuden vuoksi tamiflun lisäksi, koska tulehdusarvo on korkealla. Nyt siis tilanne hyvä ja uskon, että tauti on voitettu.
Kamalaa tuokin ettei KUKAAN tullut hoitamaan toista lastasi kotiin, jotta olisit päässyt sairaalaan :(. Hirveää, kun ei saa apua ja ihmiset on niin itsekkäitä, tuli paha mieli. Ihan varmasti lapsettomana olisin ollut valmis auttamaan tuossa tilanteessa sinua.0pöä*
Itsellä on myös kokemus että hädän osuessa omalle kohdalleni, en saanut mistään tukea ja apua. Kaikki vaan kaikkosivat, kun hätä oli suurin. Heti kun alkoi mennä taas hyvin niin taas ollaan niin tulossa kylään jne. Opin siitä että
ettei koko perhe päässyt ambulanssin mukana sairaalaan, luulisi että olisi toisellekin si:ta sairastavalle ollut paikka sairaalassa..
ilmeisesti kuitenkin lapsesti toipui takaisin "tolkkuihin" piankin sairaalassa?
hyvä että kaikki nyt hyvin!
Tekee ihan pahaa ajatella, miten kamalalta niin sinusta kuin lapsestasikin on tuntunut. Olen pahoillani puolestanne!
Oliko siis niin, että käänne huonompaan tapahtui samana päivänä, kun Tamiflu oli aloitettu? Kysyn tätä siksi, että oma lapseni on syönyt Tamifluta nyt keskiviikosta alkaen ja tänään on kuumeeton päivä. Hetken jo kuvittelin, että tämä alkaa olla voiton puolella, mutta ilmeisesti tässä täytyy olla varpaisillaan vielä pitkään?
kyllä tämän taudin kanssa on aika yksin, kukaan ei tule apuun silloin kun hätä on suurin. Sairaalaan en myöskään saanut viedä toista lasta, koska hänellä oli oireita. Ainoastaan minä olisin päässyt, koska olin oireeton, näin minulle sanottiin.
t:ap
hänen tauti oli hoitajien mielestä kuitenkin lievää sorttia niistä, jotka sairaalaan joutuvat, mutta minulle ja lapselle kokemus oli pelottava.
t:ap
turvaverkkoja. Niitä siis pitää RAKENTAA ja YLLÄPITÄÄ ihan tietoisesti. Pitää osata pyytää apua ja ottaa sitä vastaan. Pitää luoda kontakteja työkavereihin, naapureihin, harrastuskavereihin, lasten luokkakavereihin, sukulaisiin, kummeihin jne. silloin hädän hetkellä löytyy joku tuttu, joka voi katsoa jompaa kumpaa lasta. Joko pienempää kotona tai isomman kaverina sairaalassa.
jopa isovanhemmilla on yhtäkkiä kiire, vaikka ovat lässyttämässä että lapsenlapset ovat tärkeintä maailmassa...
toinen on riskiryhmää eikä tervekään aikuinen halua kotiinsa omille lapsilleen tautia hakea.
Meillä on ihania ystäviä ja sukulaisia, mutta hankala on vaivat mummua sairailla lapsilla, kun mummu itse on joka flunssasta pari viikkoa sängyn pohjalla.
Ja ystävillä on pieniä vauvoja.
Itsekin piti käyttää päivystyksessä sairasta lasta. Onneksi oli isä muiden kanssa kotona.
Ihan kauhea tilanne oli ap:lla. Hyvä sentään, että lapsi oli jo niin iso, että pystyi käyttämään kännykkää ja saamaan vähän lohtua sitä kautta.
Ihan tiedoksi että viime talvena (2019-2020) kiersi sikainfluenssan jälkeläinen ja siitä on nyt maailmalla taas uusi mutaatio. Tekee sairastaneiden mukaan "äärimmäisen, kokonaisvaltaisen sairaudentunteen" ja "kuumeen johon ei särkylääke tepsi" ja "olon kuin kuolema."
Te jotka ette ole sairastaneet sikainfluenssaa tai muutakaan influenssaa ja olette rokotteenkin jättäneet ottamatta.... :(
Mahtaakohan joku 11v sitten otettu piikki enää siitä suojata....
lapsi joka joutui sairaalaan on 11v ja toinen 7v.
Nuorimmainen sairasti vain 3 päivää, kuumetta 38, yskää, kurkkukipua eikä muuta, hän on jo terve.
t:ap