paniikkikohtaus. mikä avuksi kohtaukseen?!

mutta jos tulee hyperventilaatio oireita, se ei heti auta, pitää hengittää vaikka hihansuihin.On tosi inhottava kohtaus...itsekin kärsin siitä ja tuntuu että voisin tehdä mitä vain pelon aikana, esim.hypätä auton alle..

Aloitin karaoke emäntänä oppiakseni pois paniikkihäiriöstä. Oireet katosivat nopeasti mutta olin kesän poissa harrastuksesta ja jälleen oireet palasivat. Jatkuva siedätys on toimivin keino. Ei lääkkeillä saa aikaan ihmeitä. Toinen keino on eristäytyä maailmasta. Se ei tunnu kivalta vai?

Eipä siinä siedätys auta. Joskus lääkitys on paikallaan. Turha kärsiä jos apua on saatavissa. Paniikkilääkitykseen ei tule riippuvuutta eikä se aiheuta persoonallisuusmuutoksia.

depression rinnalla joitakin vuosia sitten. Kävin terapiassa, minulla oli serotoniinilääkitys ja lisäksi beetsalpaajia, joita otin tarpeen mukaan nimenomaan paniikkikohtauksiin.

Minulla oli aina kirja mukana, johon saatoin keskittyä ja piiloutua bussissa, aina myös vesipullo, jos henkeä alkoi ahdistaa. Konserteissa, leffassa, teatterissa istuin aina käytävän vieressä, jotta pääsisin nopeasti pois. Hoidon myötä opin myös hokemaan itselleni "sinä et kuole nyt, vaikka sinusta tuntuu siltä", jos kohtaus iski vaikka kadulla. Sama auttoi katastrofimielikuvien kohdalla, opettelin hokemaan itselleni "tämä on vain tunne, ei totta".

Olen nyt terve, mutta beetsalpaajia on vielä lääkekaapissa kaiken varalta. En muista koska olisin niitä viimeksi tarvinnut.

Jos sallit, ehdottaisin että menisit lääkäriin ja hakisit lääkityksen joka paremmin sopii vaivaasi. Rauhoittavat voivat aiheuttaa riippuvuutta, tuhoavat muistia jne. Kaikkea hyvää!

samat neuvot kuin kakkosella.

tullut paniikkikohtaus kaks kertaa.



Nyt osaan niihin suhtautua jo "järkevästi"..sama neuvo kuin 2:lla, että kun tiedostan tilanteen, ajattelen kaikkea muuta, ja sitä että siihen ei kuole ja nää tuntemukset joita tunnen ei ole totta.



On kyllä ahdistava tuollainen kohtaus. Mä saan luultavasti öisin paniikkikohtauksia, koska herään joskus aivan "ulalla"; en tiiä missä oon, en muka heti muista mitään jne.



paljon tsemppiä kaikille paniikkihäiriöisille :)!

Diapamia käytetään juuri paniikkikohtaukseen. Siihen ihan hyvä lääke.

Vähättelemättä kenenkään tuntemuksia sanon, että jos esim ahdistuu alennusmyynnissä tai jouluruuhkassa, se on luonnollista, ei paniikkikohtaus. Voi liittyä ihan luonnolliseen ahtaan paikan kammoon (siis jos ei ole liiallista, elämää rajoittavaa) tai muuhun vastaavaan. Samoin jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa (kahvikuppineuroosi) on aika luonnollista, ei sairaus. Keskellä yötä voi herätä ahdistuneena joko painiikkikohtaukseen tai painajaiseen.

joka ei nyt joka tilanteessa mahdoliista mutta esim. kotona ollessa kun kohtaus iski voimalla päälle (enkä siinä tilassa mitään rauhottavaa olisi edes kurkusta alas saanut) niin juoksin suoraan jäiseen suihkuun vaatteineen päivineen...

minulle on määrätty ahdistukseen diapami.. ilmaisin asian ehkä epäselvästi.