olen 42 ja halusin vielä lapsen

Eihän tuo ole mitenkään tavatonta että 40+ ikäiset saavat vauvoja.



Superäiti ei tartte olla minkään ikäisenä, tavallinen hyvä ja rakastava äitinä olo riittää.



Sehän olisi vain hauskaa että tyttörelläsi ja sinulla olisi melkein samanikäiset lapset!

Mä olen jo 46 ja vielä haluan.

että olisin sitten ihan kirjaimellisesti mummo-äiti;) kun aina nauretaan noille alotuksille.

Ja olisi kyllä hauskaa saada leikkitoveri, ja vielä niin tärkeältä ihmiseltä kuin omalta tyttäreltään!



Hänkin ilmeisesti vähän salaa toivoo sitä..näkyy läpi.. muttei halua vaikuttaa päätökseeni liikaa. Sanoo vain aina kun olen kieltäytymässä: "niin, mutta harkitse nyt vielä, kadut kuitenkin, katso nyt muakin, ihanan tyttären olet saanut mustakin hehee eikös!! Enkö olekkin!" :) ...ja pakkohan mun on myöntää :)

Ymmärsinkö siis oikein, että tyttärellesi on mahdollista vain tämän yhden lapsen saaminen?



Ja mitä tuohon vauvanhankintaan tulee niin sehän menee niin, ettei äidit kadu sitä, että tuli hankittua/yritettyä saada lapsia, mutta niitä "tekemättömiä" lapsia jäädään haikailemaan ja katumaan.

Tyttärelläni ja kumppanilla oli tähänkin lapseen vain n 1% mahdollisuus ja mahdollisuus tippuu huimaa vauhtia, joten enää vuoden päästä se on murto-osa tuosta prosentistakaan, eli suomennos on, ettei niitä uusia lapsenlapsia enää tule.. Tämäkin oli pieni ihme, ja kyllä sai onnenkyyneliin meidät kaikki!



Tuo että lasta ei voi katua mutta tekemättömyyttä voi, on kyllä ihan totta:) Ainoa paikka missä olen katunut, oli ponnistusvaihe hehe;)

Tyttäresi kun ei voi saada kun yhden lapsen niin olisi varmasti tosi hieno juttu jos teillä molemmilla olisi pieniä lapsia, no toki voihan olla, että tyttären miehen suvussa on myös pieniä lapsia, mutta kuitenkin. Ja mieti miten mahtavaa olisi, että tyttäresi lapsella olisi myös sun puolelta muuta sukua, nythän on vain isovanhemmat, ei tätiä, setiä, serkkuja jne.