Hyvät ihmiset, älkää ottako 20-30 v. asuntolainoja!

Muutamia näkökulmia tähän keskusteluun.



Eli ensinnäkin minä en näe mitään pahaa siinä, että laina-aika otetaan vaikka 30 vuodeksi, mikäli henkilöt lyhentävät asuntoaan kunkin elämäntilanteen parhaalla mahdollisella lainanmaksukyvyllä. Eri asia on, että jos kaksi töissä käyvää mitoittaa lainansa niin, että normaalituloillakin tuohon lainanmaksuun menee 30 vuotta, mutta ainakin meillä on otettu aina lainat ihan "tappiin asti" ja sitten elelty niin, että jos on ollut ylimääräistä rahaa, niin ollaan tehty ylimääräisiä lyhennyksiä lainaan. Yhteen aikaan tehtiin aina silloin tällöin 2000 euron ylimäärisiä lyhennyksiä, nyt kun taas ollaan hoitovapaalla ei ole tarvinnut maksuohjelmaa muuttaa ja asumiskustannukset ovat siedettävät. Mutta tämä ei tietty sovi sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty säästämään vaan aina tili tuli tili meni vaikka olisi enemmänkin rahaa.



Ja sille, joka sanoi, että 600 euron lainanlyhennys on kahden aikuisen taloudelle pieni, niin minusta taas ei ole. Jos siihen laskee päälle yhtiövastikkeen, sähköt, vesimaksut ja vakuutukset, niin melkoisen taitava saa olla, että alle 900 euron jää. 3000 nettotuloille tuommoinen on oikein hyvä ja jos lapsia on enemmän kuin kaksi tai autoja enemmän kuin yksi, niin väitän, että ei sitä kovin paljon suurempaa kuukausierää tule edes vähän isommillakaan tuloilla ajatelleeksi.



Ilmeisesti osa ihmisistä on suostuvaisia vetämään taloutensa aika tiukaksikin ja panostamaan asuntoon ja se toki jokaisen arvovalinta. Taloudellisesti kannattavaa se ei kuitenkaan yleensä ole, että otetaan suuria lainoja. Sen sijaan lainojen mahdollisimman nopea pois maksu tietysti on.

Oikein mielelläni maksaisin asunnon cashilla mutta ei nyt löydy taskun pohjalta vaadittavaa summaa.

ku nyt lyhennän 200 neliöisen upean talon lainaa ja siis 30 v laina-aika, mut parempi sekin kuin vuokranmaksu.

Kyllä mä mielummin olen pankille velkaa kun että kituuttaisin pienillä tuloilla 10 vuotta.

Kivempi se on nyt nuorena nauttia elämästä ja lapsista kun maksaa nopeasti laina.

Olen tullut siihen tulokseen että ei ole väliä paljonko sitä lainaa on.

Se ratkaisee paljonko jää käteen kun pakolliset maksut maksetaan.

Mitä enempi jää, sitä parempi.

Jos asuisimme vuokralla maksaisimme vuokraa vähintään 700 euroa. Se on ihan sama maksammeko pankille vai vuokranantajalle.

Paitsi että kämppä on joskus (10 vuotta menee) vielä täysin oma.

Ja jos tulee perintöä tai jotain ylimääräistä maksetaan sitten lainat pois.

Verotuskin on kevyempi kun on lainaa.

opintojen ohella. Silti lyhennämme lainaa tonnilla, koska haluamme saada tästä asunnosta (kt-kolmio) itsellemme mahdollisimman suuren pesämunan tulevan asunnon ostoa varten. Laskimme juuri, että enää muutama vuosi ja nykyinen laina on maksettu.

Otettiin tänä vuonna 25 vuodeksi 270 000 lainaa.

Perheeseemme kuuluu 2 aikuista ja 4 lasta ja ostimme meille sopivan kokoisen vanhan talon, johon piti tehdä remonttiakin.

Me emme kuvittelekaan asuvamme enää tässä talossa 25 vuoden kuluttua, koska silloin olemme eläkkeellä ja nuorinkin lapsista päälle 30 vuotias.

Ajatuksena on, että asumme tässä ehkä seuraavat 13 vuotta ja myymme sitten pois, jos hyvin käy saamme silloin lainat kuitattua ja voimme ostaa meille kahdelle sopivan asunnon tai muuttaa jo aiemmin ostamaamme kerrostaloasuntoon.

Enkä näe siinä mitään pahaa. Pääkaupunkiseudulla perheasuntoa on varmasti aika mahdoton saada summalla jonka voi kymmenessä vuodessa maksella pois? Rahan arvo ei ole vuosien kuluttua sama kuin se on tänään. Inflaatio, tulotason nousu jne.

että mitä siten pitäisi tehdä? Asua yksiössä/kaksiossa lasten kanssa tai ehkä jättää lapset tekemättä kun ei uskalla ostaa perheasuntoa? Muuttaa jonnekin Kainuuseen tai muualle muuttotappioalueelle (sitten ei ole työtä millä lyhennetään sitä pientä lainaa)? Säästää kenties vaadittava summa (miten se onnistuu kun samaan aikaan pitää asua jossain ja maksaa vuokraa, sitäpaitsi inflaatio syö säästöt mutta nostaa asunnon hintaa)?

Tai lyhentää sitä lainaa nopeammalla aikataululla...

me asutaan vuokralla nyt kun olen vielä hoitovapaalla, vuokra 650 euroa kuussa nätistä mutta pienehköstä asunnosta. Ehkä ostetaan oma asunto, kun hoitovapaa loppuu ja talossa on kaksi palkansaajaa. Voi olla kyllä, että jatketaan vuokralla asumista, koska isosta kaupungista ei saa alle 150 000 euron meille kelpaavaa asuntoa...15 vuoden maksuajalla kertyisi 150 000 lainasta kuukausieräksi 1200€ plus päälle muut asumiskulut, huh huh.

Markka-aikaan ei ole paluuta kuten ei myöskään kymmenen vuoden takaisiin hintoihin. Jos ei ole valmis maksamaan asunnosta käypää hintaa, jää ilman. Niin yksinkertaista se on. Kaikki eivät ole olleet ostamassa asuntoa silloin kun 100 000 eurolla jotain sai. Nykyisin sillä irtoaa joku täysin rempattava rintamamiestalo tai joku talo tosi syrjästä. Mielummin minä otan enemmän asuntolainaa kuin remppalainoja tai ostan kaksi autoa liikkumista varten. Mielummin sitten venytän laina-aikaa kuin vedän talouden viimeisille höyryille. Jos se jonkun peffaa hiertää niin ei voi mitään.

että haluatte myydä asuntonne , niin kappas vaan, laina ei oo lyhentynyt juuri ollenkaan vaikka ootte maksaneet ittenne kipeäksi vaikkapa 10v...

että haluatte myydä asuntonne , niin kappas vaan, laina ei oo lyhentynyt juuri ollenkaan vaikka ootte maksaneet ittenne kipeäksi vaikkapa 10v...

isoissa kaupungeissa ei ole juuri toivoa saada 5-henkiselle perheelle asuntoa alle 150 000 vaikka kelpuuttaisi millaisen läävän tahansa.

Kyllä siitä AINA jää jotain käteen vaikka korkoja paljon maksaisikin. Vuokranmaksun vaihtoehdoksi pitkä laina-aika on mielestäni parempi vaihtoehto.

Aloitus on todella naurettava, ei kaikilla vaan ole mahdollisuutta maksaa nopeasti lainoja pois. Katsos ap kun elämäntilanteita on niin erilaisia.

Enkä mä käsitä sitä ajatusta että äkkiä lainat pois ja sitten jää enemmän rahaa elämiseen. Eikö kannata nauttia rahoistaan myös tänään, huomenna voit olla kuollut.

Kakara aloituksen tehneelle sanoisin, että _aina_ on liioiteltua. Jos ostaa nyt vaikka 200000 asunnon ja maksaa sitä 900 euroa kuussa korkoja ja laina lyhenee 200 ja vielä vaikka 300 euroa kuussa muita asumiskuluja, niin ei se välttämättä nyt niin kannattavaa hommaa ole vuokraan verrattuna. Väitän, että 1000 eurolla jo jonkinmoisen asunnon vuokraakin, jopa halvemmallakin.



Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka nyt on korkovähennykset verotuksessa ei mikään mahti maailmassa voi luvata että näin on seuraavat 30 vuotta. Siinä tulee monelle perheelle melkoinen takaisku, jos omistusasumista ei enää niin paljon tuetakaan tai tuki jopa poistetaan kokonaan.



Lisäksi voi olla tilanteita, joissa asunnon arvo laskee nopeammin kuin mitä sitä ehtii lyhentää. Tämä tietty ihan ok, jos siinä asunnossa koko elämänsä asuu, mutta entä jos tulee sairaus, työkyvyttömyys, työttömyys tai avioero? Tuo viimeiksi mainittu on nykysukupolvella noin 50% todennäköisyys ja sitä vastaan ei voi ottaa edes vakuutusta kuten muita odottamattomia tapahtuvia varten.



Niin ja monella on kyllä nuo mahtilainat ihan omien korvien välistä johtuvaa. Minä ainakin löytäisin välittömästi pääkaupunkiseudultakin 150000 eurolla asunnon kolmelapsiselle perheelle.

On yksi erittäin tärkeä asia, josta ei ole tähän mennessä kirjoitettu. Se on ALKUPÄÄOMA. Lainalla ja sen määrällä ei ole paljoakaan väliä muuten kuin että se on oltava sopivassa suhteessa tulotasoon (=ei liian tiukka).



Oleellista on se, että asuntoa ostettaessa ja lainaa otettaessa olisi vähintään 15% omaa pääomaa, mielellään enemmän.



Näin vältetään ongelmat silloinkin, jos asunto joudutaan myymään hintojen vähän laskettuakin.



Esimerkki: Perusasunto pk-seudulla maksaa 300 tonnia. Oletetaan, että omaa pääomaa on 20%, eli 60 tonnia. Lainaa siis 240 tonnia. Jos hinnat eivät nousekaan seuraavien esim. kahden vuoden aikana, vaan laskevat 10%, ja asunto joudutaan myymään esim. eron vuoksi, niin pahinta mitä tapahtuu on taloudellinen tappio (30tonnia). Tämä on normaalia elämän riskien toteutumista, muttei ole kyse mistään velkakierteestä.



Sen sijaan vanhan ajan perisuomalaista ajattelua edustavat ne, jotka sanovat, että "kyllähän laina pitää maksaa mahdollisimman nopeasti pois". Ei pidä. Laina on vuokran vaihtoehtoiskustannus. Asumiseen menee aina rahaa. Jopa tätä tärkeämpää on se, että elämästä pystyy nauttimaan esim. silloin kun muksut ovat pieniä = ei pidä hampaat irvessä pyrkiä mahdollisimman nopeaan lainanmaksuun.

mutta katsoin sen olevan tärkeää, että lapsemme hoidetaan kotona 3-vuotiaaksi asti kukin. Se tarkoittaa meidän kohdalla 9-vuoden poissaoloa työstä.



Asiat tärkeysjärjestykseen.

Korkoja tai vuokraa, siinä tavallisen palkansaajan vaihtoehdot.



Lainarahalla ostettu asunto on sentään joskus oma, vuokra-asunto ei.

maksaisin 30 vuotta lainaa pois, kun maksaisin kuolemaan asti vuokraa. Siitä lainasta sentään jossain vaiheessa pääsee eroon, vuokrasta ei koskaan. Miettikääpä tätä, kun saatte sen eläkelaskelman: paljonko maksatte vuokraa eläkkeellä ollessanne, entä minkä kokoinen on eläkkeenne, ja paljon maksaisitte asumiskuluja, jos olisitte aikoinaan ostaneet oman asunnon. Voipi olla vanhuuden elintasolle melko ratkaisevaa, maksatko vuokraa vaikkapa nyt 700 euroa kuussa kuin vastiketta 200 euroa kuussa.



t. 6 vuotta laina-aikaa jäljellä