Ei ole henkistä energiaa olla superäiti, joka

Terkuin neljän äiti

Mä en ainakaan tunne ketään. Eikä kai tarkoituskaan ole, että sinä olet lapsen viihdytysautomaatti. Jos sinä järkkäät koko ajan viihdykettä, niin koska lapsella on mahdollisuus oppia itsenäistä leikkiä ja oivaltaa?

Ei sellainen tarvitsekaan olla.

arkiselta touhulta. Älä hyvä ihminen menekään hössöttämään yli, kun sinulla on tyytyväinen ja kaikesta päättäen rauhallinen lapsi!

Mä olen kyllä tosi paljon laulanut, lukenut ja kerhoillut lapseni kanssa. Nyt hän on 3 v, aloitti juuri päiväkodin tänä syksynä ja on pärjännyt siellä ihan älyttömän hyvin. Kasvatuskeskustelussa hoitajalla ei ollut mitään negatiivista sanottavaa hänestä, ei ainuttakaan asiaa. On kuulemma tosi sosiaalinen, empaattinen jne. Ja laulaa hienosti, muistaa pitkiä lauluja ulkoa mielettömän määrän, kiinnostunut kirjaimista, osaa kirjoittaa nimensä ja muutenkin tykkää kaikesta tekemisestä ja toiminnasta. Eli mä väitän, että kun olen ollut aika perfektionisti äitinä ja suurimman osan aikaa sellainen "superäiti", niin kyllä lapsen taidotkin on sen mukaiset.



Toki, onhan se hirmu helppoa jos lapsi viihtyy itsekseen, ja kyllä siihenkin kannattaa lasta opettaa.

Jatka vaan samalla linjalla kuin tähänkin asti :)

Oma lapseni ei viihtynyt yksin, ei edes viittä minuuttia. ja kateellinen olen myös tuosta, että nukahtaa yksin. Pidä siitä kiinni.

Me emme käyneet puistossa, koska lapsi ei viihtynyt maassa.

Lastenlaulu levy soimaan kotona, jos et itse jaksa laulella. Ja anoppi voi sitten laulaa niitä lastenlauluja.

Ihanaa, että lapsesi tutkii maailmaa yksin. Mielikuvitus kehittyy. Huomaa, että äitikin on kiinnostunut maailmasta, siitä sanomalehdestä, ja aikanaan ehkä itsekin kiinnostuu sen lukemisesta.

Monet tällaiset taitojen oppimiset voit ulkoistaa esim sille anopille tai miehelle. ja sillä, kirjoittaako lapsi nimensä kolmi-tai nelivuotiaana ei ole mitään merkitystä.

Niin, meillä kerhoiltiin ja käytiin muskarissa, ja vauvojen värikylvyssä, laulettiin kotona, loruteltiin, luettiin kirjoja ja mitä muuta "perfektionisti äidit" tekevätkään, mutta tärkeintä on antaa lapsen kasvaa ja kehittyä. Antaa rakkautta( niinhän kerroit tekeväsi), näyttää, että elämä on kivaa (se teidän hippaleikki). Pitää huolta ravinnosta, unesta(siinähän olet ainakin av-mammojen suosikki,lapsihan nukahtaa yksin), puhtaudesta ja turvallisuudesta.

Olet paras mahdollinen äiti sinuna lapsellesi. Paras ei ole täydellinen vaan kyllin hyvä.

Mä olen kyllä tosi paljon laulanut, lukenut ja kerhoillut lapseni kanssa. Nyt hän on 3 v, aloitti juuri päiväkodin tänä syksynä ja on pärjännyt siellä ihan älyttömän hyvin. Kasvatuskeskustelussa hoitajalla ei ollut mitään negatiivista sanottavaa hänestä, ei ainuttakaan asiaa. On kuulemma tosi sosiaalinen, empaattinen jne. Ja laulaa hienosti, muistaa pitkiä lauluja ulkoa mielettömän määrän, kiinnostunut kirjaimista, osaa kirjoittaa nimensä ja muutenkin tykkää kaikesta tekemisestä ja toiminnasta. Eli mä väitän, että kun olen ollut aika perfektionisti äitinä ja suurimman osan aikaa sellainen "superäiti", niin kyllä lapsen taidotkin on sen mukaiset.

Toki, onhan se hirmu helppoa jos lapsi viihtyy itsekseen, ja kyllä siihenkin kannattaa lasta opettaa.

Mä olin kirjoittamassa kommenttia mutta tää on niiin hilpeä, etten pysty siihen oikein mitään sanomaan..

Toivottavasti kirjoittajalla on joskus useampi lapsi niin tajunnee itsekin viestinsä hilpeyden...

Mä olen kyllä tosi paljon laulanut, lukenut ja kerhoillut lapseni kanssa. Nyt hän on 3 v, aloitti juuri päiväkodin tänä syksynä ja on pärjännyt siellä ihan älyttömän hyvin. Kasvatuskeskustelussa hoitajalla ei ollut mitään negatiivista sanottavaa hänestä, ei ainuttakaan asiaa. On kuulemma tosi sosiaalinen, empaattinen jne. Ja laulaa hienosti, muistaa pitkiä lauluja ulkoa mielettömän määrän, kiinnostunut kirjaimista, osaa kirjoittaa nimensä ja muutenkin tykkää kaikesta tekemisestä ja toiminnasta. Eli mä väitän, että kun olen ollut aika perfektionisti äitinä ja suurimman osan aikaa sellainen "superäiti", niin kyllä lapsen taidotkin on sen mukaiset.

Mutta ap:lle: ei lapsi tarvitse MITÄÄN superäitiä, arkiset askareet ja rauhallinen yhdessäolo ovat ihan riittäviä pienelle. Ihan turha potea mitään huonoa omaatuntoa siitä, että luet lehteä etkä ole koko ajan hääsäämässä muksun kanssa, ei sekään tervettä ole.

En ole ollut hösöttävä superäiti ja yksi lapsista oppi lukemaan just 4v täytettyään, puhui alle 1v, eipä ole meilläkään ollut negatiivista sanottavaa päiväkodissa päin vastoin lastentarhanopettaja kehotti meitä tekemään lisää lapsia koska tykkää meidän taiteellisista lapsistamme kovasti (on hoitanut kolmea). Kaverien vanhemmat kehuu lapsiamme hyväkäytöksisiksi ja ihan suosikeikseen lastensa kavereista..

Huvittaa nämä jotka yhden lapsen kokemuksellaan päättelevät kaiken johtuvan itsestään, ei vaikka lapsensa luonteesta tms. Äitiys ei ole mitään suorittamista;)

t. viiden äiti

Mä olen kyllä tosi paljon laulanut, lukenut ja kerhoillut lapseni kanssa. Nyt hän on 3 v, aloitti juuri päiväkodin tänä syksynä ja on pärjännyt siellä ihan älyttömän hyvin. Kasvatuskeskustelussa hoitajalla ei ollut mitään negatiivista sanottavaa hänestä, ei ainuttakaan asiaa. On kuulemma tosi sosiaalinen, empaattinen jne. Ja laulaa hienosti, muistaa pitkiä lauluja ulkoa mielettömän määrän, kiinnostunut kirjaimista, osaa kirjoittaa nimensä ja muutenkin tykkää kaikesta tekemisestä ja toiminnasta. Eli mä väitän, että kun olen ollut aika perfektionisti äitinä ja suurimman osan aikaa sellainen "superäiti", niin kyllä lapsen taidotkin on sen mukaiset.

Toki, onhan se hirmu helppoa jos lapsi viihtyy itsekseen, ja kyllä siihenkin kannattaa lasta opettaa.

No kiva että sun mielestä kirjoitin kovin hilpeästi. Ihan tosissani mä kuule olen. Onko sun vaikea ymmärtää, että jotkut ihmiset oikeasti välittävät lastensa taidoista ja lahjakkuudesta, ja halauvat kehittää niitä jo pienestä pitäen, kun se leikin varjolla on mahdollista? Onko sun mielestä kovinkin "hilpeää", että kun lapsen lähipiirissä on muusikkoja pilvin pimein, niin haluamme lapsenkin pääsevän pienestä pitäen musiikin pariin? Mä en aio tosiaankaan väsätä suurta lapsilaumaa tuohon keskenään touhuamaan, keskityn tähän yhteen ja yritän saada hänelle mahdollisimman hyvän elämän aikaiseksi. Mutta tällaista lapsen jalustalle nostamista sinun lapsilaumasi keskeltä on varmasti vaikea ymmärtää. Mä kuitenkin uskon olevani oikeilla jäljillä, kun sen päiväkodin henkilökuntakin monin ylisanoin vahvisti.



T: Se joka kirjoitti 3-vuotiaasta lapsestaan

Miksi superäiti olisi "hösöttävä"? Mun mielestä superäiti on aktiivinen, innostunut, laulavainen ja leikkiväinen. Niinkuin olen itse yrittänyt olla.

"Äitiys ei ole mitään suorittamista" Näin sanoo juurikin suurperheen äiti, joka ei ole oikein ehtinyt niiden lastensa kanssa mitään tehdä, kunhan pyörittää arkea ja lapset menee siinä jaloissa arkipäivän puuhissa. Koululaisten läksyjä ei ehdi lainkaan katsomaan perään, kun kaikki huomio menee kotihommiin ja pienempiin lapsiin.



Jos joku kokee kirjan lukemisen ja lapselle loruilun suorittamisena, niin kyllä aika laiska pitää silloin olla. Nehän just on sitä perusjuttua, mitä lasten kanssa pitäisi joka päivä tehdä.