Parisuhde solmussa :-(

mummolaan hoitoon :) Tulkoot sitten kymmenen vuoden päästä kertomaan minulle traumoistaan niin maksetaan sitten isukin kanssa vuosien terapiat...

Mitä jos veisitte nuo kolme vanhinta lasta joskus hoitoon. Sekin voisi helpottaa. Vähemmän häiriötekijöitä ja rentouttavaa kun ei niin paljoa meteliä ja vaatimuksia kokoaikaa.



Meillä ainakin on helpottanut kun kotona on ollut vain vauva ja toiset hoidossa.

laittaisitte isommat välillä hoitoon, sekin varmasti helpottaisi. Meillä tehtiin näin kunnes nuorin täytti 1v ja sen jälkeen olivat kaikki välillä hoidossa. Mutta ei se vauva siitä traumoja saa, jos on yön tai pari teistä erossa.

Meillä nostettiin kanssa kissa pöydälle pari kuukautta sitten. Koska mitään mahdollisuutta lasten yökyläilyyn ei ole, olemme parantaneet tilannetta seuraavilla jutuilla:

- minä (vaimo) aloitin uuden harrastuksen, olen poissa kotoa kahtena iltana viikosta ja kun tulen parin tunnin jälkeen takaisin, mies on laittanut lapset jo nukkumaan ja voimme nauttia kahdenkeskisestä ajasta

- Siivooja käy kerran viikossa tekemässä perussiivouksen

- mies hoitaa vanhimman hoitoon viennin aamuisin, jolloin minun vastuulle jää vain kahden nuoremman aamuhuolto

- mies käy joko la tai su omassa harrastuksessaan 4-5 tuntia.

- illalla kun lapset nukkuvat yritämme pitää telkkarin ja tietokoneen kiinni, jutella ja keskittyä toisiimme (tai katsoa yhdessä telkkaria/nettiä). Illalla ei siis enää tehdä mitään kotitöitä, jos niitä on ne jätetään seuraavalle päivälle.



Me siis huomattiin että parisuhde parani sillä että molemmat olivat tyytyväisempiä ja virkeämpiä. Yhteistä aikaa ei tullut oikeastaan lisää, vaan kodin arjen ulkopuolella vietetyn ajan määrä lisääntyi. Minua tuo uuden harrastuksen aloittaminen (ja uusiin ihmisiin tutustuminen) on piristänyt aivan valtavasti ja se näkyy sitten siinä miten jaksan miestä ja parisuhdetta.

Tälläkin hetkellä vaimo on "kaupungilla", muiden suusta kuulen, minkä talon pihassa autoni seisoo, on seisonut elokuusta asti.



Minä kotona lasten kanssa. Seksiä ei "himosta" ole ollut koko vuonna. pakonomaista panoa viimeksi elokuussa. Jotenkin alkaa olla voimat loppu. Erota ei haluta, lapset ovat niin pieniä. Riitoja itsessään ei montaa ole ollut. Väsymys on kai oikea sana ja kun rouva on jo toisen "sylin" löytänyt, niin kyllähän tässä on jotain ratkaisuja tehtävä...

Osa meillä on jo käytössä, meillä siis käy siivooja ja minulla on harrastus josta pidän kovasti, mutta en ole kolmosen jälkeen jaksanut sen pariin palata. Kolmannen lapsemme syntymän jälkeen tapahtui ikäviä asioita, kaksi tärkeää ihmistä kuoli ja yksi hyvä ystäväni sairastui vakavasti ja noiden takia minullakin oli jonkin asteinen masennus, tosin nyt se on osittain historiaa, lääkitys minulla tosin vielä on. Mies käy omassa harrastuksessaan kerran viikossa.



Mutta taidan ehdottaa miehelle, että kokeillaan ensin noita, ehkäpä sitten vähän myöhemmin yöksi pois kun nuorin on vähän vanhempi.



ap

Kaikilla ei todellakaan ole mitään sukulaisia tai muita läheisiä, jotka hoitaisivat automaattisesti muiden lapsia.

yon tai parin poissaolo ei voi olla mikaan pitkaaikais-simsalabim, jolla parisuhde saadaan uuteen uskoon. kylla se sielta arjesta lahtee koko homma pitemmalla tahtaimella.

kotonakin voi ihan hyvin tehda kaikenlaista kun lapset on nukkumassa, esim. katsoa yhdessa leffaa, kokata yhdessa jotain tosi hyvaa ja sitten syoda, viinipullonkin voi avata jne jne..

ole mikään pitkäaikaisratkaisu ja että arjessakin on muutoksia tapahduttava. Mutta se kahdenkeskinen aikakin ois ihan piristävää, on viimeks oltu kaksin yks yö sillon kun esikoinen oli 1v.

ap

yon tai parin poissaolo ei voi olla mikaan pitkaaikais-simsalabim, jolla parisuhde saadaan uuteen uskoon. kylla se sielta arjesta lahtee koko homma pitemmalla tahtaimella.

kotonakin voi ihan hyvin tehda kaikenlaista kun lapset on nukkumassa, esim. katsoa yhdessa leffaa, kokata yhdessa jotain tosi hyvaa ja sitten syoda, viinipullonkin voi avata jne jne..

ettei lapsia tule lisää. Ääliömäistä puskea voimiensa äärirajoilla muksuja lisää maailmaan.

ettei lapsia tule lisää. Ääliömäistä puskea voimiensa äärirajoilla muksuja lisää maailmaan.

Jos sää kysyisit vaikka neuvolastakin että miten olis: kannattaako jatkaa samaa paskaa kiukuttelua koska oma pää ei kestä muutaman päivän eroa vauvasta?



Oletko ihan oikeasti niin ylivoimainen ihmisenä kuin äitisi, miehesi äiti tai joku muu läheisenne ettei sinne voi laittaa kersaa yöksi?



Mitä siinä vingut? Oma on sotkusi. Ja ihan paskaa tää on jos sulle on jopa ehdoteltu että nyt kersat kylään. Koskaan kuullut että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä?

Ne on ihania! Kun lapset 5v,3v ja 1v nukahtaa me hipsitään alakertaan ja tehdään monesti jotain pientä purtavaa, sytytetään kynttilöitä, katotaan leffa, hierotaan toisiamme, höpötellään, kuunnellaan jotain ihanaa levyä jne. Monesti tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nautiskellaan omasta ajasta, eikä edes haittaa vaikka nuorimmaiset usein heräilee illan mittaan. Lapset ei ole ikinä olleet yötä hoidossa, tämä riittää meille nyt. Voi oispa taas perjantai:)

Ap kysyy/pohtii asiallisesti ja sinä tuut kiukuttelemaan, onkohan jäänyt tän päivän lääkkeet ottamatta

Minä en ehkä noin pientä jättäis yöks tai kahdeks hoitoon. Muuttakaa ensin arkeanne niin, että sinä aloitat harrastuksesi, vietätte aikaa yhdessä lasten mentyä nukkumaan jne. Tuo varmasti auttaa jo paljon.

Jos sää kysyisit vaikka neuvolastakin että miten olis: kannattaako jatkaa samaa paskaa kiukuttelua koska oma pää ei kestä muutaman päivän eroa vauvasta?

Oletko ihan oikeasti niin ylivoimainen ihmisenä kuin äitisi, miehesi äiti tai joku muu läheisenne ettei sinne voi laittaa kersaa yöksi?

Mitä siinä vingut? Oma on sotkusi. Ja ihan paskaa tää on jos sulle on jopa ehdoteltu että nyt kersat kylään. Koskaan kuullut että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä?

lasten lisäksi lähipiirissä tapahtuneet surulliset asiat. Kolmoselta (olihan se 3, joka puhui pienistä asioista aloittamisesta) sait hyvä neuvoja. Minä kyllä kannustaisin lisäksi lähtemään yöksi, pariksi kotoa pois/ lapset hoitoon. Vaikka sitten nukkuisitte koko sen ajan - älkää todella ladatko siihen taukoonne liikaa odotuksia ja suunnitelmia! Teillä on hyvä, luotettava hoitaja, imetys ei tuota ongelmia, joten ottakaa aikaa itsellenne.

Teitte niin tai näin toivotan jaksamista. Ette te eroa, kun osaatte puhua asioista. :)

Teitä kuormittaa lasten lisäksi lähipiirissä tapahtuneet surulliset asiat. Kolmoselta (olihan se 3, joka puhui pienistä asioista aloittamisesta) sait hyvä neuvoja. Minä kyllä kannustaisin lisäksi lähtemään yöksi, pariksi kotoa pois/ lapset hoitoon. Vaikka sitten nukkuisitte koko sen ajan - älkää todella ladatko siihen taukoonne liikaa odotuksia ja suunnitelmia! Teillä on hyvä, luotettava hoitaja, imetys ei tuota ongelmia, joten ottakaa aikaa itsellenne.

Teitte niin tai näin toivotan jaksamista. Ette te eroa, kun osaatte puhua asioista. :)

Ne on ihania! Kun lapset 5v,3v ja 1v nukahtaa me hipsitään alakertaan ja tehdään monesti jotain pientä purtavaa, sytytetään kynttilöitä, katotaan leffa, hierotaan toisiamme, höpötellään, kuunnellaan jotain ihanaa levyä jne. Monesti tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nautiskellaan omasta ajasta, eikä edes haittaa vaikka nuorimmaiset usein heräilee illan mittaan. Lapset ei ole ikinä olleet yötä hoidossa, tämä riittää meille nyt. Voi oispa taas perjantai:)

Olisiko tuossa vinkkiä ap.lle? Minä olen ollut miehelleni pelkkää ilmaa lapsen syntymän jälkeen. Häntä ei kiinnosta mikään muu kuin lapsi. Olin luullut, että näin voi käydä miehelle, ettei vaimo äidiksi tultuaan enää miestä näekään, mutta on se mahdollista toisinkin päin.

Tälläkin hetkellä vaimo on "kaupungilla", muiden suusta kuulen, minkä talon pihassa autoni seisoo, on seisonut elokuusta asti. Minä kotona lasten kanssa. Seksiä ei "himosta" ole ollut koko vuonna. pakonomaista panoa viimeksi elokuussa. Jotenkin alkaa olla voimat loppu. Erota ei haluta, lapset ovat niin pieniä. Riitoja itsessään ei montaa ole ollut. Väsymys on kai oikea sana ja kun rouva on jo toisen "sylin" löytänyt, niin kyllähän tässä on jotain ratkaisuja tehtävä...

aika virkistää. Meillä on 3 lasta, 11 v, 7 v ja 5 v, neljäs talvella tulossa.



Joskus me vanhemmat ollaan sitten loman tarpeessa ja rahdataan koko kööri mummolaan. On virkistävää havaita, että meillä on miehen kanssa yhä hauskaa kahdestaan ja yhteisiä haaveita, ei olla hukattu sitä arjen kiireeseen.



Mutta arjessakin voi tehdä paljon. Toisen kuunteleminen, kiitos, halaus, pieni pusu, hymy, hartioiden hieronta ja vaikka se että ei sotke kun toinen on just siivonnut, näyttää toiselle että välittää. Eikä pidä tokaista pahasti toiselle, vaan harkita vähän mitä suustaan päästää ja miten sen muotoilee. Asiasta voi sanoa, mutta nimittelyt voi jättää sikseen.

Kiitos sinulle tästä vinkistä, luultavasti tuo auttaisi meilläkin sen lisäksi, että muutamme arkeamme jonkin verran.

ap

Ne on ihania! Kun lapset 5v,3v ja 1v nukahtaa me hipsitään alakertaan ja tehdään monesti jotain pientä purtavaa, sytytetään kynttilöitä, katotaan leffa, hierotaan toisiamme, höpötellään, kuunnellaan jotain ihanaa levyä jne. Monesti tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nautiskellaan omasta ajasta, eikä edes haittaa vaikka nuorimmaiset usein heräilee illan mittaan. Lapset ei ole ikinä olleet yötä hoidossa, tämä riittää meille nyt. Voi oispa taas perjantai:)