Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Iskeekö vajaa 2-vuotiaille joku huonon nukahtamisen kausi?

Vierailija
18.10.2009 |

Sain tenavan vasta hetki sitten tainnutettua unille. Aiemmin on reilu 1-vuotiaasta nukahtanut omaan sänkyynsä kaikessa rauhassa, mutta nyt pari viikkoa nukahtaminen on ollut yhtä itkua. Mikähän nyt on iskenyt ja meneehän se ohi, meneehän? Mitkään rutiinit eivät ole muuttuneet ja sänkykin on se sama vanha pinnis meidän makkarissa.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
18.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kestänyt lähes vuoden jo, tosin asiaa tuli puoli vuotta sitten sekoittamaan pikkusisarus...



Kyllä se siitä sitten joskus taas ehkä. Tsemppiä ja hermoja!

Vierailija
2/5 |
18.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meil kans on vajaa 2v ja nyt on muutaman viikon alkanut heräileen yöllä ja tullut meidän huoneeseen ja joskus on ollu tosi vaikee edes saada nukkuun, vaik ennen on menny kun pikku enkeli, ei oo tarvinu mitään nukuttamista! Nyt pitää seisoo ovenraossa ja hyssytellä joskus vaik kuinka pitkään. Toivotaan et menee ohi pian, ei o kauheen kiva juttu. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
18.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

päikkäritkin muka haluaa jättää pois!



esikoinen oli ihan samanlainen, vielä pahempikin silloin 2-vuotiaana.

Vierailija
4/5 |
18.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päikkärit jos nukkuu, yöunille meno viivästyy ihan törkeänä. Silti ei oikein jaksaisi valvoa 19 saati sitten 20.



Ei auta puolentunnin jälkeen herättely, tms. On vaan niin pirun kiukkuinen sen jälkeen jos ei ole saanut nukkua niin kauan kuin haluaa (n 2.5h).



Mikään ei auta :(

Vierailija
5/5 |
18.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan sama täälläkin.



Just ihmettelin, että mitä ihmettä!! Jotain viikon kestänyt enemmän tai vähemmän, mutta nyt mulle ekan kerran panikoi ihan tosissaan, pari kertaa kävin sängyssä rauhoittamassa ja isosiskotkin melkein tuli. Lopulta pieni tepasteli ulos huoneestaan, mikä on hyvin poikkeuksellista ja tarrasi syliin. Ikää 1v9kk.



Ja koska tämä "iltakarju" jää perheen vauvaksi, niin en hennonut kuin mennä viereen köllimään hetkeksi ja siihen nukahti. Alkaa vissiin sitä omaa ymmärrystä sekä tahtoa tulla aika roimasti näinä päivinä ja se ruokkii myös tällaista käytöstä. Toivottavasti ja luultavasti on lyhyt vaihe tämäkin.