Lue keskustelun säännöt.
Fakta homma: isän läsnäolo synnytyksessä PIDENTÄÄ synnytystä
18.10.2009 |
Tämä johtuu siitä, että äiti on huolehtivainen jopa synnytyksessäkin ja vaistomaisesti huolehtii myös miehensä jaksamisesta. Vaikka ei konkreettisesti nyt mitään miehensä eteen s-salissa tekisikään, niin kuitenkin alitajuisesti pohtii, miten mies hommasta selviytyy.
Ja tämä huoli, pienikin, vie pois äidin voimia siitä varsinaisesta hommasta, eli synnytyksestä.
Tutkijat ovat vertailleet suurta määrää synnytyksiä, joissa isä on ollut läsnä ja niitä, joissa äiti on ollut synnyttämässä ilman isän "tukea", ja huomanneet, että synnytykset, joissa isä on läsnä, ovat pääsääntöisesti pidempiä, kuin ne, joissa isä ei ole mukana "auttamassa" (lue: äidin riesana).
Kommentit (21)
Minulla on empiiristä aineistoa sen puolesta. Kolme ensimmäistä synnytystäni kestivät kaikki yli 6 h (mies kaikissa mukana). Kaksi viimeistä ovat kestäneet vain alle 10 min., kumpikin hätäsektioita, joissa mies ei mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voin todeta että meni paljon paremmin kun isä ei ollut mukana toisella kerralla, eikä ole tulossa mukaan nyt tähän kolmanteenkaan. Meille sopii että synnytän yksin ja voin keksittyä vain itseeni sen ajan. EI siinä miestä tarvita mihinkään.
mä en ainakaan olisi suostunut sairaalan ovestakaan sisään ilman miestäni... Ei olisi tullut pieneen mieleenkään ottaa ketään muuta tukihenkilöksi.
Ekaan synnytykseeni raahasin ukon koska niin oli tapana tehdä. Toiseen en olis miestä ottanut mukaan ja olisin pyytänyt vartijoita poistamaan hänet jos mukaan olisi ängännyt.
Toinen synnytykseni meni omasta mielestäni nappiin, koska siinä pystyin keskittymään 100% itseeni eikä mennyt energiaa siihen että huolehdin nurkassa huokailevasta tulevasta isukista.
kuulla, että hyvin hänestä osattiin kaikki ottaa irti, vaikka tuntui etten huomannut häntä lainkaan. että meillä ainakin ihan toisinpäin, edes telkkaria ei toinen saanut katsoa kun se ärsytti minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
My ass!!
Mies ei ehtinyt edes kurkata "konehuoneen" puolelle koko synnytyksessä, kun hänen piti olla joka ponnistuksella nostamassa mua puoli-istuvaan asentoon.
Tätä tutkimuksessa juuri tarkoitettiin. Kätilö olisi varmasti osannut ohjata sinua paremmin oikeisiin asentoihin, kuin täysin kokematon miehesi.
Aitoa lähdettä eikä mutua avlaisen päähän pistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuossa tilanteessa nostamaan. Kätilö oli "koppaamassa" vauvaa siellä toisessa päässä.
Heh. Hauska ajatus, että mun mieheni olis keksinyt synnytyksessäni, missä asennossa minä ponnistan...
mieslääkärin / vauvan isän läsnäolo synnytyksessä saa naisen elimistön tuottamaan adrenaliinia, mikä tekee naisen kropasta jännittyneen. Tämän seurauksena oksitosiinin tuotanto hidastuu, mikä puolestaan lisää synnytyksen kestoa.
Eli nämä eivät siis ole tahdonalaisia juttuja tyyliin "kyllä mulle on mun miehestä apua", vaan syvemmällä naisen biologiassa olevia toimintamalleja.
Tässä hieman pätkää alkuperäisestä uutisesta:
Their presence at the birth produces adrenaline, leaving the woman tense. As a result her production of the hormone oxytocin - vital for childbirth - slows, thus extending the length of the labour.
Labour becomes longer, more painful and more difficult because the hormonal balance in the woman is disturbed by the environment that's not appropriate because of the presence of the man.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei tuloksia hakusanoilla "Their presence at the birth produces adrenaline, leaving the woman tense. As a result her production of the hormone oxytocin - vital for childbirth - slows, thus extending the length of the labour."
Ja taisipa olla oma englanninkielen näyttösi, virheitä nimittäin oli.
ap:n kannalla. Ilman muuta mies mukaan, minä olen kyllä ollut omien synnytysteni "kuningatar" ja mies on saanut palvella minua tarpeen mukaan (yhteinen juttu, kumpikin "kärsii" tahollaan).
-3-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jossain sita miehen tukea olen tarvinnut niin synnytyksessa. Siella jos olisi mies vapissut hikisenkalpeana nurkassa niin kylla olisin jattanyt sille tielleen. Kylla kai se 'haitta' riippuu miehesta - minun miehesta oli ainoastaan hyotya.
Ja taisipa olla oma englanninkielen näyttösi, virheitä nimittäin oli.
Korjaapa sitten joutessasi ne englanninkieliset kielioppivirheet :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kauheaa hommaa se äheltäminen lienee joka tapauksessa.
Halusin kuitenkin antaa miehelleni mahdollisuuden olla läsnä ainutlaatuisessa hetkessä.
Hyvältä tuntuu myös se, että hän näki, mitä jouduin kärsimään ja myös sen, että näki minut, kun en ollut tässä maailmassa mukana ihan täysillä. Rakkaus vain syveni, kun olen uskaltanut olla haavoittumaisillani mieheni edessä ja hän rakastaa ja arvostaa minua entistä enemmän.
Olisin selvinnyt ilmeisesti yksinkin, mutta lapsen syntymä oli kivaa jakaa rakkaan kanssa.
istuin ennen ponnistusvaiheen alkua jakkaralla mieheeni nojaten. Ensinnäkin rentouduin siinä asennossa niin että meinasin nukahtaa siihen. Samoin supistukset voimistuivat aivan hillittömiksi, kun mies silitteli mua siinä hiljakseen. (Okei, olihan mulla spinaalipuudutus joten sekin varmaan vaikutti rentoutumiseen, oksitosiinitippaa taas ei ollut- koska supistukset voimistuivat siinä rentoutuneena istuksien niin koviksi). Että missä se oli se adrenaliini?
Ja jos kerran mieslääkärillä on sama vaikutus, niin miten se sitten liittyy siihen et nainen on huolissaan miehestään? Ei kai se äiti sentään siitä huolehdi, miten se lääkäri siellä pärjää?
Tää logiikka vähän ontuu.
T: 5
Jokainen varmasti itse päättää tai yhdessä miehensä kanssa, tuleeko se mies sinne synnytykseen mukaan vai ei. Oma mielipiteeni ja kokemukseni on se, että haluan mieheni vierelleni synnytykseen, vaikka se sitten pidentäisikin koko hommaa. Mieheni ei esikoisemme synnytyksessä juuri muuta tehnyt kuin ollut vieressäni, jotta sain hänelle kertoa kuinka paljon juuri nyt sattuu :) Miehelleni kokemus oli upea, olihan se hänen ensimmäinen lapsensa, joka sieltä ulos puskettiin.
että monella av-laisella miehestä ei synnytyksessä(kään) ole muuta kuin haittaa. Täällä saa niin paljon lukea noista 7 tuntia päivässä PS3:sta pelaavasta miehestä jne. muista nahjuksista, etten lainkaan ihmettele.
Omasta miehestäni siellä on kuitenkin ollut hyötyä. Minä olen nukkunut rauhassa sängylläni ja mies on valvonut mun unta siihen asti, kun on päässyt ponnistamaan. Olis ollut aika outo ajatus, että olisin synnyttänyt ilman miestäni. Pelkäsin itse lamaantuvani kivusta (jota ei sitten tapahtunutkaan), joten halusin miehen jo lähtökohtaisestikin mukaan kertomaan, mitä haluan (siis jos en pystyisi kertomaan -> niin ei kuitenkaan käynyt).
otan useamman miehen paikalle jos tämä tutkimus pitää paikkansa..Kuopus syntyi 45 minuutissa vessan lattialle, hyvä että kerittiin ottaa kiinni ennen kuin lattialle putosi.Varaan jo kaikki naapurin sällit päivystämään meille hyvissä ajoin, että kerkiän edes laitokselle asti ;)
My ass!!
Mies ei ehtinyt edes kurkata "konehuoneen" puolelle koko synnytyksessä, kun hänen piti olla joka ponnistuksella nostamassa mua puoli-istuvaan asentoon.