Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Perhe ja työelämä...:(
17.10.2009 |
Nyt kaipaan vertaistukea. Miten jaksatte pienten lasten äidit töissä? Itselläni vaativa työ, joka ei ole säännöllistä ja laittaa perhe-elämän todella haastavaksi. Työ ja kolme pientä lasta tekevät olon välillä sietämättömän riittämättömäksi joka suuntaan. Välillä mietin alan vaihtoa, itsehän olen tällaisen elämän valinnut. Töistä ei sympatiaa tule, joten siellä ei kannata olostaan puhua. Yritin ja vastaus oli tosiasia, että itse olen tilanteeni valinnut, tottahan se on. Elämän ruuhkavuodet näyttävät nyt todellakin kasvonsa. Vuodet kuluvat, sen tiedän ja jossain vaiheessa helpottaa. Nyt helpottaisi kuulla, että joku muukin tuskailee saman asian kanssa... Tai on selvinnyt kunnialla :).
Kommentit (10)
Teen 30 tuntista viikkoa. Meillä on kolem alle kouluikäistä lasta 3-6 v. teen myös osittain etätöitä kotoa käsin jolloin säästyy tyämatka-aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen 6-tuntista työpäivää siihen saakka, kun nuorin lapsista on päässyt tokalta. Ja pidempään, jos työnantaja suostuu.
Terveellinen vaihtoehto jokaiselle perheelliselle, jos vaan rahatilanteen puolesta mahdollista. Meillä myös mies on osittaisella hoitovapaalla, hän tekee 4-päiväistä viikkoa.
6 tunnin työpäivää, joten lasten päiväkotipäivät/koululaisten yksinäiset iltapäivät ovat lyhyempiä. Lisäksi työnantajani on harvinaisen fiksu ja sivistynyt, pienten lasten työntekijöiden kohdalla joustetaan hyvinkin paljon. Koskaan ei ole tarvinnut miettiä kahta kertaa, kehtaanko jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta, kun pomolla (mies) on itselläänkin pieniä lapsia, hän sanoo aina, että sairas lapsi tarvitsee vanhempaansa kotona paljon enemmän kuin minä sinua juuri tällä hetkellä.
ja olen johtavassa asemassa. Kyllä tämä arki on välillä h**vetin raskasta. Tuntuu, että oma elämä jää elämättä, kun etusijalla ovat lapset ja työ vie kaikki mehut.
Eli itse teen tuota lyhyempää työaikaa, koska miehen työpäivät vaihtelevat, ja melko usein ovat yli 8-10 tuntisia (yrittäjä), joten se että minulla on mahdollista tehdä lyhennettyä työpäivää helpottaa suuresti.
Oma työni on ihmissuhdetyötä, joten henkisesti melko rankkaa, mutta viihdyn töissä ja jaksan olla 6 tuntia tehokas, ja vielä on illalla virtaa olla lasten kanssa.
Yksi mikä auttaa jaksamiseen, niin meillä ei suurempia menoja suunnitella arkisin. Illat vietetään kotona lasten kanssa. Kaupassa toki käydään jne.
Itse koen työssäkäynnin olevan helpompaa kuin lasten kanssa kotona olemisen (kokemusta siitäkin). Jotenkin jaksan paremmin lapsiani, enkä enää menetä hermojakaan niin. Meillä tämä toimii loistavasti. Tosin meillä mies osallistuu arkeen ja lastenhoitoon aina niin paljon kuin työtään pystyy. Ja jos ei viikolla ole lasten kanssa ehtinyt olemaan, niin viettää viikonloput kokonaan perheen kanssa (jolloin usein minulle suodaan omaa aikaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen johtavassa asemassa. Kyllä tämä arki on välillä h**vetin raskasta. Tuntuu, että oma elämä jää elämättä, kun etusijalla ovat lapset ja työ vie kaikki mehut.
eli olen vielä kotona mutta vuoden päästä pitäisi olla töissä ja olen yh.
Onko sulla vinkkejä.
itse olen miettinyt, että
a) siivouspalvelu kerran viikossa
b) opiskelijatyttö, joka voi hakea lapset lyhyellä varoitusajalla tarhasta
c) kaikki valmiiksi illalla aamua varten
d) kun lapset ovat isällään teen ruokia pakastimeen (en anna eineksiä lapsille enkä niitä itsekään suostu syömään)
e) etsinnässä punttisali jossa lapsille kerho, että pääsen kerran viikossa sinne.
f)kauppmatkat tehtävä joka toinen viikonlopun aikana ja sitten vaan tuorekamoja kaupasta kerran viikossa
Kolme lasta ja haastavat työt vanhemmilla. Vuosi vuodelta helpottaa, se pitää paikkansa! Reippaasti vain eteenpäin ja yritä saada jotain mukavaa mahtumaan silloin tällöin viikko-ohjelmaasi, niin homma ei käy liian raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan neljättäni.
Raskas työ, kolme vuoroa.
Mies välillä reissussa jokusen viikon kerralla.
Asutaan ok-talossa, joten saa talon lämmittää puilla ja pihasta kolata lumet jne.
Itse olen sen verran maanläheinen etten tajua tätä ongelmaa: jos käyt töissä niin teet työt, sitten menet kotiin ja hoidat kotijuttuja, harrastuksia ja muuta mikä nyt kuuluu elämääsi.
Itsellä työ nyt ei seuraa kotiin, se olisi minusta kamala mutta tekeehän moni kotona työnsä. Nii että tiedä sitten onko sekään paha? :D
Itse en tunne piikkiä niskassa siitä että käyn töissä, päinvastoin! On maailmassa naisia jotka ei pääse koskaan töihin, ei osaa lukea, kirjoittaa..
Mihin tätä pitää verrata? Vai syyllistetäänkö vaan pienten lapsien äitejä?
Olen päättänyt että teen itse perheeni onnelliseksi, ja sallin työn teon.
Ihan kamala että sun valitusta ei kuunnella! Miten kukaan kehtaa sanoa toiselle että itte oot sänkys pedannut?
Ai, no kuka nyt ei olisi vastuussa teoistaan??
Itsellä riittää sympatiat väsyneelle, oli yh tai perheellinen TAI perheetön!
Aina on joku jolla on asiat huonommin/paremmin. Siksikö ei voi olla sympatiaa muille? Minusta se kertoo enempi ihmisestä, kuin se että toinen väsähtää ja valittaa ääneen "ystävälle".
Ei omaa ammattia kannata ihan ensimmäisenä uhrata! Jos olo on paha töissä niin sinuna käntyisin ensin vaikka työterveyden puoleen juttelemaan.
Koittaisin lisäksi löytää arkeen asioita joista saa voimaa ja päiviin vipinää ja tehoa.
Luovuttaa ei kannata jos väsyttää!
Meitä kaikkia väsyttää joskus ja sen sanominen on hyvä asia!
Minusta on kuitenkin toisaalta jokseenkin kummallista että pienten lasten vanhempien "pitäisi" olla väsyneitä, ei ehdi lukemaan lehteä jne.
Itse olen kummajainen joka jaksaa kotona ja töissä.
Itse olen saanut päinvastoin selittää miksi jaksan töissä. Kai pitäisi maata kotona tekastulla saikulla? :D
Usein väsyneet/uupuneet tekee sen virheen (se on tosi helppoa), että alkavat tinkiä niistä asioista, joista nauttivat ja tekevät enemmän niitä, joita on "pakko" tehdä ja siten ajavat itsensä loppuun.
Juu, tiedän, ei ole helppoa, mutta itse olen huomannut, että jo tämä tajuaminen ja edes jossain määrin noudattaminen auttaa :-).
Alue: Aihe vapaa
ihmeessä pitää yrittää roikkua sielä työelämässä väkisin?
Jää kotiin kun lapset pieniä. Lapset työn edelle!