Hautajaistilaisuudessa kiersivät vainajasta kuolleena otetut kuvat...outoako?
uskon että Marimman lapsen hautajaisissa kuvat kiertää myös.
En ole onnekseni tällaisissa hautajaisissa läsnä ollut ja ei tapa ole yleinen.
Kommentit (10)
"hakemassa vainajaa" eli sairaalan kappelissa. Joka kerta on otettu kuvia vainajasta eikä siinä ole ollut mitään kamalaa tai häpäisevää.
Olen elänyt aikaa, jolloin kuolema oli normaali osa ihmisen elämää ja arkea, kunnes se suljettiin sairaalaan.
Oudompia olisivat kuvat vainajasta elävänä...
Eikä kuvia näkyville ruumiista!
Harvoin Suomessa vainajaa meikataan kauniiksi, niinkuin esim USA:ssa jossa ruumiit vielä palsamoidaankin.
Palsamointi: Moderni menetelmä
Moderni menetelmä ei ole tulosta yhden tekijän tiedoista, vaan lähinnä monien vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana kerääntyneiden tutkimusten, keksintöjen sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Seuraavaksi on selitetty perustapa, mutta tekniikoiden vaihtelu on hyvin yleistä.
Ennen palsamoinnin alkua ruumis pitää tunnistaa (ranne- tai jalkalappujen avulla) ja sille pitää tehdä normaalit testit, jotka todistavat ettei ihminen todella ole enää elossa. Kuolemasta todistavat muun muassa sumentuneet silmät, ihon lievä lila vivahde sekä kuolonkankeus. Vaikka ihmisten herääminen ruumishuoneella on hyvin pitkälle kauhutarinoiden ja urbaanien legendojen aihe, viimeinen tarkistus on silti tarpeellinen. Kaikki ruumiin vaatetus asetetaan sivuun ja koruista tehdään inventaario ennen niiden poistoa. Kunnian ja häveliäisyyden vuoksi ruumiin sukupuolielinten päälle asetetaan kangas. Kaiken tämän jälkeen ruumis pestään desinfioivalla nesteellä, karvat ajellaan ja hiukset kammataan. Palsamoija hieroo ja venyttää raajoja lievittääkseen kuolonkankeutta. Vainajan silmät suljetaan ja niiden päälle asetetaan myssy, joka pitää ne suljettuina ja oikeassa asennossa. Silmien kiinnipysyminen voidaan varmistaa käyttämällä tavallista pikaliimaa. Suu voidaan sulkea ompelemalla tai pikaliimalla. Ilme asetetaan huolellisesti niin rauhalliseksi ja luonnolliseksi kun vain on mahdollista. Usein apuna tässä käytetään tuoretta valokuvaa.
Itse palsamoinnissa on neljä eri osaa:
Valtimollinen palsamointi, joka sisältää palsamointinesteiden ruiskuttamista verisuoniin, yleensä kaulan oikealla puolella olevaan valtimoon. Veri poistetaan oikeanpuoleisesta kaulalaskimosta. Nesteen ruiskuttamisessa käytetään mekaanista pumppua ja palsamoija hieroo ruumista varmistaakseen nesteiden hyvän leviämisen. Jos vainajalla oli huono verenkierto, useampia ruiskutuskohtia käytetään.
Ruumiin sisälmysten palsamoinnissa nesteet imetään ensin ulos ja ne korvataan palsamointinesteillä. Tähän käytetään piikkiä ja imevää letkua. Palsamoija tekee pienen leikkauksen navan yläpuolelle ja rikkoo neulalla ontot elimet keräten sitten niiden sisällön letkulla. Formaldehydiä sisältäviä kemikaaleja ruiskutetaan elimiin ja leikkaushaava ommellaan kiinni tai suljetaan eräänlaisella napilla.
Neuloilla palsamointi ei ole aina tarpeellista. Siinä kemikaaleja lisätään aivan ihon alle.
Haavoihin ja muihin näkyviin vammoihin käytetään pintapalsamointia.
Useimmat hyvät palsamoinnit suoritetaan muutamassa tunnissa, mutta helpossa tapauksessa voi aikaa mennä vähemmän tai vastaavasti hankalassa tapauksessa voi kestää päiviä.
Palsamoinnin jälkeen ruumis pestään uudestaan ja kuivataan ja vainaja meikataan elävämmän näköiseksi, jotta omaisille jäisi positiivisempi viimeinen muistikuva kuolleesta sukulaisestaan. Meikillä peitetään myös mahdollisia mustelmia tai muuten epänormaalin värisiä kohtia. Yhdysvalloissa ja Filippiineillä vauvan talkkia tai muita hajusteita käytetään antamaan ruumille miellyttävämpi tuoksu.
en tosiaankaan halua nähdä kuvia tai avattua arkkua.
joka kuoli onnettomuuden jälkeen.
Myös kuvia on saattomatkalta, siitä kun ruumis siirrettiin sairaalalta hautausmaalle ja oli tehty avaus.
Minusta se olisi oudompaa jos ruumista ei tahtoisi hyvästellä. Sinäkin varmaan äitinä et menisi lastasi katsomaan? Etkä pitäisi tärkeänä että häntä rakastaneet tulisivat luokse viimeisen kerran.
Minusta tuo jälkimmäinen vaihtoehto on kylmää ja julmaa. Tuntuu ettei ihminen tahdo kohdata lopullisuutta.
Itse en ymmärrä kuolleiden kuvaamista, joillekin se on ihan normaali käytäntö.
ja saattoväki saa itse katsoa näyttääkö rumalta
kuka ihmistä tuollaisena haluaa muistaa. sairasta
Jos arkku on auki niin vainaja on yleensä laitettu ok näköiseksi
ennen vanhaan se yleinen tapa. Hautajaisissa on aina ollut arkku auki ja ihmiset ovat voineet jättää hyvästit vainajalle. Isovanhempieni valokuvissa oli paljon sukulaisten hautajaisissa otettuja kuvia joissa kaikki poseeraavat hautajaisissa arkun ympärillä ja siinä arkussa on vainaja silmät kiinni. Vainajan esittely on ollut ihan yleinen tapa varmaan ainakin 60-luvulle asti, mutta siitä se on vähitellen hävinnyt. Olin mummoni veljen hautajaissa, kun olin lapsi, jotain 80-luvun loppupuolella, ja siellä oli tämä vainaja esillä arkussa, niin että pää vain näkyi. Oli ihan kuin olisi nukkunut. Silmälasitkin oli päässä.
isäni haudattiin vuosi sitten ja siunaustilaisuudessa olisi saanut olla arkku auki jos olisi halunnut.meillä kaikki halukkaat kävivät jättämässä hyvästit viereisessä huoneessa ennen kuin arkku tuotiin kappeliin ihmisten eteen suljettuna.samoin olisi arkku avoimena saanut olla hautajaisissa 90-luvullakin.minusta ihan hyvä toisaalta niin että arkku suljetaan että ne ketkä haluavat saavat säilyttää omat muistonsa vainajasta.liikaa kuulee niitä jotka eivät saa vainajan kuvaa mielestään ja katuvat kun menivät avoimelle arkulle.tuosta kuvien kierrättämisestä en ole ikinä kuullut.