Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miehen huonot pöytätavat

Vierailija
16.10.2009 |

Kaipaisin hieman näkemyksiä muilta naisilta.



Olen 36-vuotias ja seurustellut kohta puoli vuotta viisikymppisen miehen kanssa. Minulla ei ole paljoa kokemusta vakisuihteista, olen elänyt aikuiselämäni lähinna sinkkuna tai lyhyissä deittailusuhteissa.



Mieheni on ihana siinä mielessä, että hän on hellä, osoittaa tunteensa, pitää minua "prinsessanaan" ja on muutoinkin tosi mukava.



Ongelmani koskee pikkuseikkoja, jotka eivät enää ole sellaisia: hänellä on järkyttävän huonot pöytätavat, hän syö hotkien, maiskuttaa, tunkee suuhunsa jättimäisiä annoksia ja puhuu ruoka suussa. Hän ei käytä veistä vaan tökkii ruokaa sormellaan, pyyhkii suunsa käsiinsä. Lista on lähes loputon. Alussa yritin sanoa asioista, mutten enää jaksa. En kestä katsoa hänen ruokailuaan.



Ongelmana on, että tämä alkaa vaikuttaa myös muilla alueilla. En enää edes halua miestäni kuten aiemmin, kun joudun kuuntelemaan hänen mässystystään ja ahmimisesta aiheutuvia röytäyksiä.



Onko tämä normaalia ns. kotioloissa? Eivätkö hyvät pöytätavat olekaan normi kuten oletin? Missä määrin on sallittua että ihminen "rentoutuu" kotona eikä noudata hyviä tapoja, eivätkö ne olekaan mös kunnioitusta toista kohtaan?



Olisi kiva kuulla asiallisia kommentteja.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tämä ei tule olemaan ainoa asia, joka sinua ärsyttää miehessäsi tulevaisuudessa.

Tiedätkä mistä tietää, että parisuhde on vakaalla pohjalla?

No tietysti siitä, että piereskelee estottomasti toisen läsnäollessa. No toki tätä ei kannata suorittaa, jos aikoo saada seksiä lähiaikoina.

Oletko sinä täydellinen? Ehkä miehesi käyttäytyy tuolla tavoin, koska ei arvosta sinua omien ominaisuuksiesi takia. Oletko maanläheinen vai onko sinulle tärkeää loistava julkisivu?

Vierailija
2/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuulostaa ihan mun isältä! :D Eikä kyse ole mistään arvostuksen puutteesta, mistä edellinen vastaaja höpöttää - hän vain on oma itsensä seurassasi. Ymmärrän että pikkujutut käy herkästi pännimään ja varsinkin jos ei ole pidempään seurustellut, niin voi olla vähän vaikea sopeutua toisen ikävämpiin puoliin... Yksin kun on saanut elää just niin korrektisti kuin on valinnut.



Näkisin muutaman vaihtoehdon: Puhut asiasta vielä kerran. Rakentava keskustelu, olet loukkaamatta (eihän se kiva ole kuulla että muistuttaa toisen mielestä possua, edes tavoiltaan) ja lupaat itsekin muuttaa itsessäsi jotain seikkaa jos häntä suinkin joku sinussa ärsyttää (varaudu myös kuulemaan sellainen ;) ).



Toinen vaihtoehto: eroat. Jatkat sinkkuna tai seurustelet myöhemmin jonkun toisen kanssa. Tässä tapauksessa, varaudu vielä huonompiin käytöstapoihin, kaikkeen aina alkoholismista väkivaltaan.



Kolmas vaihtoehto: sopeudut. :) Muista vanhempiasi (?) tai jotain muuta pariskuntaa, jossa toinen hyväksytään sellaisena kuin hän on, huonoinen tapoineen kaikkineen. Jotain huonoa, jotain hyvää... Tätä mä suosittelisin. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista.



Vastaaja #3, kiitos erityisesti. Sinulla on selvästi jalat maassa ja tervettä järkeä päässä. Sait kirjoituksellasi minut miettimään.



Ja kuten itsekin kirjoitin, kysessä on kuitenkin aika pinnalliset asiat verrattuna siihen että mies on tosi mukava, ei juo eikä polta eikä käyttäydy ilkeästi, ja meillä on vielä samanlaiset kiinnostuksen kohteetkin.

Vierailija
4/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos sulle. Ja täällä sinkkusuossa tarpoessani voisin sanoa, että jos muilla saroilla menee noin hyvin, niin pidä hyvä nainen kiinni...



Itse näkisin, että ahneus on ihailtava piirre miehessä. ;)

Vierailija
5/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

..jos kerran kyseessä on muuten kaikin puolin ok mies, niin tuskin hän tahallaan sinua ärsyttää.



Uskoisin, että kyseessä on yksinkertaisesti asia, jota mies on tehnyt koko elämänsä. Jos jo aikanaan kotona ei ole pöytätapoja opetettu, niin mies on kenties luullut koko elämänsä, että tuo on ihan normaalia. Ja se EI muutu hänen mielessään sillä epänormaaliksi, että sinä sanot siitä yhden, kaksi tai kolme kertaa.



Mitä muuten mies sanoo, kun olet asiasta huomauttanut? Kun mies on muuten hyvä, niin oletan hänen olleen pahoillaan ja sillä kertaa muuttaneen tapansa...mutta unohtanut sen pian.



Siis puhu ja puhu. Et tietenkään eroa tuollaisen asian vuoksi etenkään kun ette oikeasti selvästikään ole asiaa käsitelleet. Jos mies sanoo sinulle jotain tyyliin, että pidähän turpasi kiinni, kun mä syön, niin sitten ero voi olla oikea ratkaisu. Mutta kun sanot miehesi olevan kunnollinen, niin kyseessä on vain ja ainoastaan puutteellinen kommunikaatio.



Totta kai kotona saa ja pitää rentoutua. Jonkinlaiset tavat ymmärtääkseni kuuluvat ihan ihmisenä olemiseen, etenkin kun muita on läsnä. Edes alkeellisten pöytätapojen noudattaminen kuuluu niihin.





Mies

Vierailija
6/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet jo huomauttanut asiasta ja jos sinut toiveesi ovat täysin yhdentekeviä kumppanillesi voit olla varma ettei tulevaisuutenne ole kummoinen. Yleensä toisilleen rakkaat ihmiset kuuntelevat toistensa toiveita ja ovat valmiita näkemään paljonkin vaivaa toisen eteen.



Kerro kumppanillesi kuinka tärkeä asia tämä sinulle. Kysy voisiko hän esim syödä ruokansa suu kiinni jne. Anna hänelle mahdollisuus muuttaa tapojaan.



Jos mikään ei muutu, pidä taukoa tai vastaavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
16.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hehhh! Tapansa kullakin. Mulla mies 27-v ja toisinaan röyhtäilee ja jopa pieraisee ruokapöydässä. Veitsi on myös lähes aina puhtaana pöydällä kun hän lopettaa syömisen. Ei minua se haittaa vaikka toisinaan nauru pääsee. Osaa käyttäytyä kyllä muualla syödessään mallikkaasti. Älä sen takia laita muuten hyvää miestä taipaleelle! mekin jo reilut 7 vuotta syöty samasta pöydästä ruoka. Ja tiedän että minussakin jotkut piirteet toisinaan ärsyttävät miestä mutta olen oma itseni, se on vain hyväksyttävä vähän huonommatkin piirteet kun kukaan ei ole täydellinen. Tietenkin kohtuus muistettava ja se ettei tahallaan rupea ärsyttämään.