G: Millä nimellä lapsesi kutsuu isovanhempiaan?

Aikoinaan ekan lapsemme syntyessä (kummankin isovanhempipariskunnan eka lapsenlapsi) oli kauhea polemiikki, että kuka on mikäkin, ettei lapsella mene ukit ja mummit sekaisin. Ei mene, koska kaikki kolme lastemme kutsuvat kaikkia isovanhempiaan ihan näiden oikeilla etunimillä. Kätsyä, koska kaksi pappaa ja mummi ja mummu meinasivat mennä koko ajan sekaisin. Lapset itse vaihtoivat käyttöön etunimet, mikä taisi harmittaakin jotakuta isovanhempaa. Äiti ja isä ovat sentään ainakin toistaiseksi äiti ja isä, johtuisiko siitä, että meitä kumpaakin on tarjolla vain yksi kpl. :)

pieni, ettei kutsu isovanhempiaan miksikään (isoäitiä sanoi tosin kerran isiäidiksi:), mutta 3/4 isovanhemmista haluaisi tulla kutsutuksi etunimellään. Syynä kai se, että sekä minä että mieheni olemme pienenä kutsuneet vanhempiamme etunimellä.



Itse haluaisin olla ja olenkin lapselleni äiti. Haluaisin, että etuniminimitysten lisäksi isovanhemmista käytettäisiin jotain sanaa, josta sukulaisuussuhde ilmenee. Tyyliin: Maija-mummo. Saa nähdä, millaiseksi tämä muotoutuu lapsen kasvaessa.

ihan itse ovat nimensä valinneet. Samoilla nimillä hekin ovat itse isovanhempiaan kutsuneet.

Etunimi-pappa ja Etunimi (miehen vanhemmat), pappa (isäni), mummi ja vaari (äitini ja isäpuoleni) ja Etunimi-mummo (mummoni).

Meillä on Suomessa mummi ja vaari, Israelissa asuvat safta ja saba.

Itse olen ehdottanut äidilleni mamu-nimitystä, ja hän siitä ihan pitikin, mutta kuulemma isäni mielestä lapsellinen nimitys...

Muuten,mamu tarkoittaa suomessa maahanmuuttajaa :)

mummi ja ukki ja mummi ja ukki.

Mutta ei sen väliä.

Omat vanhempani olivat mummi ja ukki jo muille lapsenlapsille - en oikein tiedä mistä tuo tupsahti. Oli sitten luontevaa tietenkin, että meidänkin lapset kutsuvat samoin kuin serkutkin.



Miehen vanhemmat ovat vaan olleet granny ja grandpa alusta saakka. Muita vaihtoehtoja ei tullut esille.

Meillä haasteena on se, että suomeksi pappa on minun isäni. Mieheni äidinkielellä se on isä. Joskus harvoin lapset sanovat "pappa" ja sekä norjalainen mieheni sekä isäni reagoivat. Tosin onhan sanoissa painotuseroja, mutta silti.

Isovanhemmat ilmoittivat itse tuodessaan synnärille onnittelukortit, joissa siis luki että onnea plaa plaa plaa toivottavat mummi ja ukki/famo ja fafa.

mummu ja fafa nukkunut pois jo ennen lasten syntymää. Samoin kävi minulla lapsena ei ollut kuin mummu, ihmettelin usein "mikä on vaari". Lapsillani on vaari vaan kulkee eri teitä famon kanssa.

kutsuu mun vanhempia mummiksi ja ukiksi, "mummi ja utti" kun ei vielä ihan osaa oikein lausua. Mun vanhemmat itse halusivat että kutsutaan noilla nimillä.



Isäänsä ei tunne eikä ole vielä koskaan sen puolen isovanhempia tavannut,yhteyttä kyllä pidetään tämän isänsä äidin kanssa, ja häntä tulee todennäköisesti kutsumaan tämän nimellä, niin tämä ainakin on itse toivonut.

Itse kutsuin isoisiäni papaksi, mutta kun meillä Papa on jo mieheni, kutsuimme isääni alusta asti vaariksi.

Oma ja Opa ovat lasten saksalaiset isovanhemmat.

Ja ei sitä kukaan päättänyt. Se vaan oli ihan luontevaa, koska me vanhemmatkin kutsumme isovanhempiamme mummoksi ja ukiksi. Ja lisäksi minun vanhemmillani oli jo lapsenlapsia, joten he olivat mummo ja ukki jo valmiiksi.



Joskus tulee sekavuuksia kun osa lapsen isoisovanhemmistakin on vielä elossa, joten yritetään puhua esim. Maija-mummosta tai Vilho-ukista.

Mummo ja ukki oli käytössä ennestään, mut mummi ja vaari halus että heistä käytetään noita nimiä kun meidän tytön synnyttyä heistä tuli isovanhemmat

mieheni vanhemmat ovat heille fammu och pappa ja minun vanhemmat ovat mummu ja vaari. Ei siis sekaannuksia meillä, tuli jotenkin luonnostaan vaikkei ollut ennestään lapsenlapsia. Mutta molemmissa suvuissa mennyt noin jo "ennen muinoin".

minun vanhemmat ovat mummi ja ukki ja isänsä mummu ja pappa ja minä kutsun mummia ja mummua mummoiksi aina vahingossa:)

se on pohjanmaalla tapana

mummo ja ukki. Kun mummoja oli kaksi, heidät erotettiin etunimellä, eli oli Maija-mummo ja Kerttu-mummo. Olisin suonut näiden yleisnimitysten siirtyvän omien lasteni isovanhemmille, mutta jostain syystä he ensimmäisen lapsenlapsen saatuaan alkoivat käyttää minityksiä mummo ja pappa. Niihin on nyt tyydyttävä.

Vaari, Ukki ja pappa. Siinä siis mukana myös isovanhempien vanhemmat.

Mielenkiintoinen ketju, kun itse tämän asian kanssa 'painitaan' parhaillaan. Tyttö siis vasta muutaman viikon vanha, mutta keskustelua käydään miksi suomen isovanhempia kutsutaan. Veljeni lapsille he ovat mamma ja pappa, mutta koska lapsemme toisella äidinkielellä (norja) me vanhemmat olemme mamma ja pappa, haluan että heillä on jotkut muut kutsumanimet. Asiaa monimutkaistaa vielä se, että veljeni uusi puoliso on suomenruotsalainen, eli mamma ja pappa ei oikein käy sinnekään (heillä myös siis pieni vauva).



Itse olen ehdottanut äidilleni mamu-nimitystä, ja hän siitä ihan pitikin, mutta kuulemma isäni mielestä lapsellinen nimitys... No hei, lapselle se onkin! Ilmeisesti äitini tulee olemaan sitten veljeni nuorimmalle lapselle famu (mikä siis hyvin sopii koska on hänelle farmor). Nooo, katsotaan mihin päädytään :) Norjan isovanhemmat ovat paikalliset tavan mukaan bestemor ja bestefar.