Miten jaksaa mun kireetä miestä?

Meillä on siitä erikoinen tilanne, että mies on se, joka eniten viettää lapsen kanssa aikaa, ja jolla on vähiten omaa aikaa. Eikös se usein ole äidin rooli?



Mies on koko ajan kireenä, ihan joka asiasta, ei näe asioissa positiivisia puolia, on pessimistinen, vähäpuheinen, kyyninen.



Minä olen raskaana, haluaisin hellyyttä, huomiota, yhdessäoloa, romantiikkaa...



Viimeksi ollut seksiä joskus yli kuukausi sitten. Mies ei tee aloitetta, yleensä tekee, vaikkei haluiskaan tehdä. Minä en ole aloitteentekevää sorttia, ja yleensä iltaisin väsynytkin.



Kuitenkin kaipaisin vähän sitä yhteistäkin olemista, mutta fiilikset latistuu aivan täysin miehen yleisen olemuksen vuoksi. Ei paljon tee mieli halia tai muuta kun on niin vittuuntunut koko ajan. Vaikka siis tavallaan tekeekin mieli!



Jo tässä vaiheessa, kun uuden vauvan syntymään on vielä puoli vuotta aikaa, hän jo manaa kuinka sitten tulee olemaan niin ja niin rankkaa, ihan hirveetä...Onpa tosi kiva olla siinä sitten!



Vittu, että alkoi oikeen kunnolla kyrsimään kun avauduin. Tänään työmatkalla jopa melkein itkin asiaa pohtiessani:(