Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muutto toiselle paikkakunnalle, poika kavereiden kanssa ja tehty pahoja jne.

Vierailija
13.10.2009 |

Pakko purkaa tämä tänne, stressiä/väsymystä muutosta ja tuntuu raskaalta;



Eli muutimme perjantaina uuteen kotiin, minulla kaksi ala-asteikäistä lasta. Pojalla ei koskaan ole ollut helppoa saada kavereita tai niitä on jonkin verran ollut, mutta on 'helposti vietävissä' - no nyt eilen oli sitten keskenään kavereiden kanssa ulkona (omakotitaloalue) ja illalla sain puhelinsoiton, että olenko sen ja sen nimisen pojan äiti, annatko yhteystiedot jatkoa varten (korvausta, jos autoon tullut jotain), poikaporukka oli kuulemma laittanut keppejä tielle ja tämä soittajanainen ajanut niiden päältä. Muut pojat olivat kiistäneet teon ja sanoneet, että minun poikani ne laittoi tielle. No, omani kiistää myös teon, joten on poikien sana toisia vastaan. En tietenkään ajattele, että oma poikani on aina puhdas pulmunen, mutta jokuhan tässä puhuu muunneltua totuutta.



Tänään sain kuulla, että ei kyseiseen autoon mitään vahinkoa ollut tullut, joten hyvä tietysti niin.



Sain selvitettyä veljesten äidin numeron - siis pojat, jotka olivat illalla olleet poikani kanssa touhuamassa ja juttelin äidin kanssa ja ehdotin tapaamista (pojat + äidit), jossa juteltaisiin kasvotusten ja tilanne ehkä tuntuisi pojistakin näin 'vakavammalta', että teoista on aina seuraamuksia. No, päädyimme siihen, ettemme tapaa, koska tämä toinen äiti oli varma, että hänen poikansa puhuvat totta. Ja kommentoi vielä, ettei koskaan ole tällaista tapahtunut - no samaa sanoin minäkin, että oli meillekin eka kerta. Tuli vain tunne, että poikani on huonoa seuraa tms.



Tästä nyt kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, koska autoon ei vahinkoja tullut. Toki tästä keskustelen vielä lisää lapseni kanssa, mutta tuntuu pahalta, kun muutaman päivän olemme uudessa paikassa olleet ja heti tällainen tapaus.

Pelkään, ehkä turhaan, että jos poikani tulee nyt leimatuksi, asutaan kuitenkin suht pienellä asuinalueella. Tietysti on mahdollista, että on yksin ne kepit tielle laittanut, halunnut näyttää uusille kavereille jne. Mikä on tietysti tosi vakava juttu ja sekin, että puhuu palturia omasta osallisuudestaan minulle.



Onko muilla vastaavia kommentteja, tai siis kommentteja siihen, kun jotain ikävää tapahtuu lapsien kanssa, jotka kuitenkin itse jo ulkoilevat (poikani siis 5.luokkalainen). Tiedän, että otan tämän turhan raskaasti, mutta ehkä väsymys ja muuttolaatikoiden keskellä ole verottaa voimia. :-)

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin muutto edessä ja huolettaa tosiaan nuo tulevat kaverisuhteet. Juuri, että miten niitä kavereita sitten siinä lähipiirissä on ja miten nopeasti ystävystyminen tapahtuu.

Vierailija
2/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosi fiksusti hoidit tilanteen.Ja kuten moni jo sanoikin, pojallasi on varmasti rankkaa tämä muutto.Asun alueella, jossa käy aika vilkas muuttoliike, ja aika usein olen huomannut, että niillä uusilla lapsilla on vaikeuksia sulautua joukkoon.Osa lähtee just mukaan typeryyksiin, ja saa sitten helposti syyt niskoilleen koko hommasta, vaikkei välttämättä olisikaan syyllinen ihan yksin.Mutta äkkiä se kotiutuminen sitten tapahtuu, koita saada poikasi ymmärtämään, että hän voi olla ihan oma itsensä uudessakin ympäristössä, tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kannustavista kommenteista. :-)



Pitää tosiaan tsempata lapsia, että mitään erikoisia kommervenkkejä ei tarvita, vaan että ovat reippaasti oma itsensä.

Vierailija
4/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä, onhan strassaavaa lapselle vaihtaa ympyröitä + koulua (lapsillani eka koulunvaihto).



Asia nyt tavallaan 'selvitetty', toisten poikien äiti vielä illalla viestitteli, että luottaa omiin poikiinsa ja ongelmia heillä ei ole koskaan ollut jne. Jotenkin vain otan tämän nyt itseeni, että heti ongelmia, kun minun poikani ollut heidän kanssaan - no, ehkä se on meidän äitien tehtäväkin tuntea näin. :-)



Saa nähdä miten kaverisuhteet tästä kehittyvät, ovatko vielä tekemisissä nämä samaiset pojat keskenään jne. Lisäksi huolettaa sekin, kun poikani ei mene lähikouluun, vaan pienluokalle (hänellä lukihäiriö), kun tämä 'selviää', niin tuosta maineesta jotenkin kannan huolta jo etukäteen. Äh, ehkä tämä on turhaa huolehtimista.

Vierailija
5/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä meni 2 vuotta ennen kuin lapset alkoivat saada asemaa ja kavereita uudessa porukassa muuton jälkeen vaikka ovat luonteeltaan reippaita ja sosiaalisia.



Ehdottaisin, että kutsut lapsen kavereineen teille useasti ja alat tutustua niihin lapsiin itsekin. Sitten mahdolliset jatko-ongelmat saa ehkä minimoitua kun on kyse edes jossain määrin tutuista tyypeistä.

Vierailija
6/10 |
14.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemme muuttaneet kerrostalosta (siis rauhallinen alue oli meidän vanhakin), mutta ihan erilaista meininkiä olla esim. pihalla. Nythän ei omalla pihalla ole sillä lailla tekemistä enää tuonikäisillä, joten se on sitten ulkoilua jossain muualla.



Meillä vielä asetelmä niin, että pikkusisko aina porskuttaa menemään - on jo tutustunut kahteen luokkalaiseensa (lapseni aloittavat uusissa kouluissa syysloman jälkeen). Jotenkin isoveli jää vähän varjoon aina, kun ei ne kaverisuhteet ole hänelle niin helppoja. Useimmin on melkein vähän nuorempien kanssa - toisaalta monesti tyttöjen kanssa poikani tulee paremmin toimeen, siis samanikäisten tyttöjen.



Kiitos tuosta kaverivinkistä, kotiin kutsumisesta.

Silloin tosiaan helpompaa, kun tietää vähän kenestä on kyse jne.



Mutta täytyy toivoa, että tämän vähän kehnon alun jälkeen kaikki sujuu ihan hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
13.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän on aina positiivinen merkki kanssaeläjille. Tuskin poikasi maine tuosta vielä tahriintui.

Vierailija
8/10 |
13.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

No joo, olisi ollut huonompi homma tietenkin jättää asiaa lainkaan noteeraamatta - vaikka aineellista vahinkoa ei (onneksi) tapahtunutkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
13.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaanpa ettei tuo tuohon lopu, mutta toisaalta käsittelit asiaa harvinaisen fiksusti.

Vierailija
10/10 |
13.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutimme vuosi sitten, ja poikamme oli silloin neljännellä. Ja osallistui aikamoiseen idioottimaisuuteen, olin silloin todella kauhuissani, koska kyseessä oli toiseen lapseen kohdistuva kiusaaminen. Vein pojan perheneuvolan psykologillekin asiasta juttelemaan.



No mikään sellainen ei enää toistunut, ja poika on saanut hyvän kaverin, jonka kanssa tekevät tosi kivoja juttuja. Ja open kanssa olen ollut yhteydessä, koulussa kaikki on oikeasti mennyt nyt hyvin.



Eli onhan se muutto lapselle kamala stressi, ja voi purkautua tosi ikäviin juttuihin, juuri kun haetaan sitä uusien kaverien hyväksyntää ja huomiota. Mutta ainakin meillä tilanne kyllä korjaantui nopeasti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yhdeksän