Mies on vieläkin äitinsä ja siskonsa tossun alla :(
Tämän huomaa aina, jos porukka on yhdessä koolla. Minun mielipiteeni ja sanomiseni katoavat miehen mielestä välittömästi kuin pieru Saharaan, kun anoppi pääsee vauhtiin. Kaiken pitää yhtäkkiä olla niinkuin on "aina ennenkin ollut" eli sillä tavalla kun hänen äitinsä tai siskonsa asiat ajattelee ja tekee. Heidän mielipiteensähän ovat niitä tosiasioita.
Milloin tämä loppuu? Olemme naimisissa ja meillä on 2 lasta. Olen niiiiin kyllästynyt tähän...Olemaan aina joku "poikkeus", joka ei kuulu siihen _oikeaan_ perheeseen.
Kommentit (2)
mutta aina mies on vähäksi aikaa petrannut kun olemme asiasta riidelleet. Sitten hän unohtaa taas ja kaikki on lähtöpisteessä.
Ongelmat korostuvat varsinkin juhlapäivinä, kun kaikki pitäisi aina tehdä niinkuin anoppi haluaa. Olen muutaman kerran antanut periksi (eikä ihan pienissä asioissa, tyhmänä päästin anopin huseeraamaan omissa häissämme), kun olen ajatellut että se rauhoittaa tilanteen, mutta eihän tämä voi toimia pidemmän päälle.
Miten saan miehen ymmärtämään, että me olemme nyt perhe ja hänen vanhempansa ja siskonsa voivat olla mukana elämässämme, mutta ei heidän voi antaa sanella ehtoja elämällemme?
ap
ehkä tajuaisi sitten?