Luin tuota viestiketjua lasten pitkistä päiväkotipäivistä ja tuli itku silmään
Oma lapsi on ollut aina kotihoidossa. Nyt on jo iso koululainen. Sydäntä raastavalta tuntuu ajatus että olisin joutunut hänet viemään päiväkotiin hoitoon. Olen todella kiitollinen että mieheni on tukenut minua tässä. Taloudellisesti on ollut tiukkaa mutta ehdottomasti sen arvoista.
Kommentit (25)
Jos olet omaan päätökseesi tyytyväinen, hyvä niin. Mitä ihmettä sinä täällä palstalla itket muiden lapsien "kohtaloa". Ihan normaalilapsia pääosasta päiväkodissa tai pph:lla käyvistä lapsista tulee. Suhde on varmaan sama kuin se, jolla kotihoidossa olleista lapsista tulee epäsosiaalisia luusereita. Itse olen aina ihmetellyt äitejä, jotka tekevät äityidestä työn itselleen (useimmiten muun työn tai opiskelun puutteessa). Minusta se vasta onkin itsekästä. Sitten seuraavaksi itketään jossain muulla palstalla, kun lapset on isoja eikä ole työtä, koulutusta eikä tulevaa eläkettä. Mieskin lähti uuden naisen matkaan, kun sillä uudella on joku muukin elämä kuin lapset ja niiden hauskat edesottamukset päivän varrella. Hanki kuule ap elämä ja keskitä huomiosi vaikka kehitysmaan lapsiin. Niillä menee ihan oikeasti huonosti. Ota vaikka Plan kummilapsi tai keksi jotain muuta sisältöä elämääsi.
riippuu hoitopaikasta. Saimme onneksi aivan ihanan kunnalisen perhepäivähoitajan,jolla on max.4 lasta hoidossa. Valitettavasti varahoitopaikkamme on suhteellisen isossa päiväkodissa. Tällä viikolla jouduimme viemään varahoitopaikkaan hoitajan sairastumsien vuoksi ja ekapäivän jälkeen oli jo kadoksissa seuraavat: reiman sormikkaat, mustat puuvilla sormikkaat, muumisukat yms. eikä niitä ollut perjantaihin mennessä löytynyt.
Päiväkodissa eivät edes tienneet mistä lapsemme oli saanut isoja haavoja ja haarmuja kasvoihinsa. Kukaan ei kertonut päivän kuulumisia.
Olivat syöttäneet normaalia maitoa vaikka olisi pitänyt juottaa/syöttää hylamaitoa.
Kyllä lapsemme omahoitopaikka nousi arvoon arvaamattomaan.Tämän erittäin surkean varahoitopaikka kokemuksen myötä.
Lapsilla voi olla siis hoitopaikassa myös hyvä ja mukava olla. Joissakin tapauksissa jopa parempi paikka kun oma koti.
Onpa sulla tyhjää elämässä, kun on aikaa säälitellä muita, kenellä ei ole varaa tehdä niin.
Äiti ei automaattisesti ole aina parasta, mitä lapsilleen voi tapahtua. Äiti ei ole synonyymi rakkaudelle, hyvälle hoivalle ja perustarpeiden täyttämiselle.
Jatkuvasti lisääntyneet huostaanotot puhuvat karua kieltään, ja ne ovat todella ääritapauksia. Muut kauhuäidit, mm. tukistajat ja läpsijät, jäävät pimentoon ja av:lle hehkuttamaan autuasta äitiyttään.
ajattelevat sitten, kun lapset muuttavat kotoa? Soittavat ehkä pari kertaa viikossa ja tulevat joskus käymään, asuvat ehkä ulkomailla.Aika tyhjää on, jos ei ole mitään muuta elämän sisältöä kuin lapset.