Te, joiden lapset pelkäävät raketteja:

Itseänikin hirvittää, kun raketteja ammutaan miten sattuu.



Menkää johonkin turvalliseen paikkaan katselemaan niitä.

Lapset 2ja 4v. Kaksi vee ei pelännyt ollenkaan, mutta tämä neljä vee ei alkuillasta uskaltanut mennä vessaankaan yksin. Niin lähdettiin ulos (niinkuin jokavuosi tehdään) katselemaan raketteja ja polttamaan tähtisadetikkuja. Nyt ulkona katosikin rakettipelko ja lapsi alkoikin ihailla raketteja. Isommalta lapselta taisi nyt kadota pelko, kun ei ollut edes ongelmia nukkumaan käymisessä. Aiempina vuosina ei uskaltanut edes nukkua, kun raketit pelotti.

Tai no, jos olemme omassa kodissa, valot päällä ja musa soi, niin silloin eivät pamahdukset ja välähdykset heitä haittaa. Ulkosalla ei vain sopisi olla ollenkaan. Ihan sama, vaikka olisimme 200 metrin päässä ampujista, tai näkisimme taivaanrannassa raketteja: jos kuuluu ääni ja näkyy valo, niin heitä vähintäänkin jännittää, yleensä pelottaa. Isompi pystyy jotenkin arvostamaan sitä jos on erityisen nätti raketti, mutta vinkuu silti erittäin epäilevässä mielentilassa apua. Eli ei ole kyse siitä, että pelkäisivät raketin tulevan päälle. (Sitä pelkään vain itse...)

kun ollaan katsottu ensin useampi kerta kauempaa, voivat nauttia väreistä, ja jysäykset ovat paljon vaimeampia. Joka vuosi uskaltautuvat lähemmäs.

En mene ulos, mies käy lasten kanssa katsomassa, Ipanoilla on kuulosuojaimet päässä, eivätkä pelkää pauketta ollenkaan.

Viime vuonna ei enää pelännyt ja tänä vuonna on vain innoissaan. Täyttää huomenna 8v. Nuorempaa 5v pelottaa hieman pahimmat paukahdukset ja jos jokin raketti tulee kohti.

Me ei kyllä voitu ulos lähteä silloin kun pelkäsi. Täällä on kyllä aivan älytön pauke, niin että itseänikin hieman pelottaa.

auttaa korvien suojaus... eli koppikset tai korvatulpat päähän, meno on heti (ulkona) paljon rauhallisempaa. sisällä ei ongelmia. poika 6v

7, korvatulpat oli päässä tänään. Ei auttanut. :( Sellaisia puristavia kuulosuojaimia tytöt inhoavat. Mutta luulen kyllä, että ongelma on enemmän se pauke kuin välähdykset.



ap

Toinen vikisi siinä jonkun matkaa mutta kun otin omat raketit käyttöön niin lapsi oli että LISÄÄ. Oli siis aivan hysteerinen ennen tätä. Jotenkin voitti ton pelon. Halus toki olla mun vierellä koko ajan. Lapsi on nyt 5

vajaa 1,5v ei pelännyt, tänä vuonna vajaa 2,5v:na pelkäsi niin että halui ulkoa heti sisälle.

Viime vuonna vajaa 4v pelkäsi ja oli sisällä, tänä vuonna vähän jännitti kyllä, mutta oli ulkona kun ammuttiin raketit.

Eiköhän se mene ohi ajallaan. Munkin mielestä ihan ymmärrettävää, että pelkää. Katselee sitten ikkunasta tai ei ollenkaan, ihan miten haluaa.

kaksosemme pelkäsivät ihan hysteerisesti raketteja itkivät täyttä kurkkua käpertyivät jalkoihimme joten ulos ei ollut asiaa aina kun raketteja ammuttiin. Tämä helpotti vähän vasta 7 vuotiaana. Kun kaksosemme olivat 8v. menimme ystäväperheen kanssa ulos. Tämän perheen tyttö on heidän lempiystävä ja hän ei pelännyt raketteja joten se rohkaisi muksujamme. Lisäksi olimme ostaneet sellaisia soihtuja jossa ei juurikaan kuulunut pamahduksia oli vaan kauniita värejä ja ne kelpasivat muksuillemme. Kyllä uskoisin kasvun myötä helpottuvan teilläkin. Itse en kyllä pidä raketeista liian kova äänisiä ja paljon ihmisiä jotka käsittelevät raketteja välinpitämättömästi. Mukavempaa on katsella ikkunasta!

Mietin vaan ku ite asutaan kerrostalon alimmassa kerroksessa stadin lähiössä ja suurinpiirtein metri ikkunasta välillä pamahtaa. Meillä kans lapset pelkää ja vähän on vaikea totuttaa ensin kauempaa katsomiseen jne. No oltiin kyllä itkun kanssa hetki ulkona kattelemassa ja onneks sisällä ei niin pamaukset pelota.

kertoo hermoston epävakaudesta?

On ihan ok, että haluaa TURVALLISESTI lähettää raketteja, mutta lasten pelkokin on ihan normaalia. Meillä 4v oli innoissaan jopa ennen joulua, että rakettipäivä on paras päivä vuodessa, mutta omallakin pihalla alkoi heti pelätä pauketta. Mun mielestä ok ja totta kai sai tulla sisälle. kohta 7v sisko halusi melkein heti perässä sisälle. Toki voi kokeilla, mutta pitäisi kuunnella pienten lasten toiveita.



Voin myös kertoa omasta kokemuksesta, että olen viettänyt yön silmäklinikalla. Ihan turvallisen etäisyyden päässä olin raketin ampujasta ja ihan oikealla tavalla raketti ammuttiin, mutta eipä vaan lähtenyt ilmaan ja räjähti maassa. Sain sirpaleen millin päähän silmästäni. Silmäklinikan lääkäri sanoi oikeasti, että millin päässä oli näön lähteminen. Pääsin lopulta siis vähällä. Mutta pelko on ihan tervettä, ei hävettävää tai tyhmää!

etten ole mikään nipottaja. Kuitenkin näen täysin tyhmäksi sen, että tehdään omia raketteja tai varastetaan armeijasta ruutia tms. Tai sitten juostaan kaverin perässä ja ammutaan kädestä paukkuja päin toista. Ihan oikeasti siinä ei ole mitään tolkkua. Turha harmitella jälkikäteen, jos kaverin iho paloi, näkö lähti tms.

Mun 9 vuotias tyttö pelkää kuollakseen raketteja ja on tosi rakettiarka. Ei edes kotona pysty olemaan normaalisti rakettien paukkuessa ulkona vaan on vaatekomerossa piilossa, kuulokkeet korvilla

Meillä 6v esikoinen haluaa katselemaan raketteja. Pikkusisko 5v pelkää. Ollaan saatu joka vuosi 5v kävelylle sillä että annetaan riittävä määrä suojavarusteita. Hassulle se näyttää kun sillä on vähän kaikkea peltoreista ja suojalaseista heijastinliiveihin päällä. Mutta uskaltaa kulkea noin. Tänä vuonna uskalsi jo katsoa ja oli hetken ilman peltoreitakin.

Tässä vaan toivoisi etteivät aikuiset ja teinit nauraisi lapsen varustukselle niin höpsö kun se onkin.