G: Jos valitset vain YHDEN piirteen, mikä anopissasi on HIRVEINTÄ?
Kommentit (35)
Pahinta on kai jatkuva huonojen neuvojen antaminen/päteminen lasteni hoidossa (neuvot on ihan siis mielestäni ihan vääriä, mm. lasta ei saa viedä ulos tuulisella säällä talvella, kun asteet nollassa yms. järkevää).
Parasta on auttamishalu. Aina valmis auttamaan, jos sitä tarvitaan.
Hirveintä on vahva usko kaikkeen hömppään, homeopatiasta kaikenmaailman yrttirohtoihin ja hopeavesiin ja maasäteilyyn. Kiusallista kuunnella, kun se alkaa hehkuttaa noista aiheista. Eli ei kovin huonosti ole asiat, kun isompaa huonoa puolta ei löydy.
Parasta on ihana luonne, avuliaisuus ja peruspositiivisuus. Oho, tuli enemmän kuin yksi, mutta who cares.
Pahinta se, ettei osaa pitää perheen asioita "salassa". Selittää siis kaikki kaikille, sama vaikka olisin paskataudissa, niin viikon kuluttua naapurit sitä mainoo.
Parasta on se, että ettei yritä tunkea mun eläämäni (enää).
että ei välitä pojastaan eikä pojan lapset tunnu läheisiltä, ilmaisee tätä.
Parasta on, että tyttärestään välittää ja tyttären lapsia hoitaa mielellään, on heille oikein mukava mummo.
meidän perheestä.
Parasta, hmmm? baarikaapissa aina juotavaa
Kauhein puoli on kauhistelu ja asioihin reakointi jotenkin superyli.
Esim: kerron, että lapsemme vaikka kaatui ja satutti otsansa niin mummo alkaa kauhistelemaan ja huokailemaan ihankun lapsi olisi jäänyt auton alle. Toisaalta reakoi kaikkeen samoin myös positiivisiin asioihin muilla on kaikki niin hienoa ja upeeta voih ja oih.
Parasta on se, että on oikea rautarouva satakertaa paremmassa kunnossa kun minä.
parasta: maailman paras mummi lapsille
pahinta: suostuu olemaan appiukon tossun alla
parasta: ihana mummo lapselle
parasta se, ettei puutu meidän elämään ja pysyy mahdollisimman kaukana
Ehdottomasti pahinta on se, että hän kuvittelee tietävänsä kaikesta kaiken paremmin kuin kukaan muu. Parasta on se, että anoppi hoitaa lapsenlapsiaan varsin mielellään.
Olemme mieheni kanssa eroamassa ja odotan varsin kauhunsekaisin tuntein, miten anoppi tulee suhtautumaan minuun eron jälkeen.
Parasta aito rakkaus ja välittäminen lastensa perheistä.
Hirveintä lie ylihuolehtiminen/-pohtiminen. Jos kertoo, että on menossa lääkäriin jonkin vaivan takia, niin ei nuku yöllä. Jos kertoo jonkin pienen ongelman, niin varmasti siihen tulee ratkaisuehdotus, ellei heti, niin sitten viiden viikon päästä, kun on jo itse unohtanut koko jutun. Käyttää hirveästi energiaa vatvomiseen.
Parasta: rakastaa kaikkia lapsenlapsiaan ja on hoitoapuna niin meillä kuin muillakin lapsillaan.
On tietävinään kaikesta kaiken ja on kaikkien alojen erityisasiantuntija. Jos olisin ammatiltani astronautti, tietäisi siitäkin ihan kaiken. Pahinta on myös se, että pitää mua merkityksettömänä esim. erilaisten päätösten tekemisessä. Olen pelkkä jälkeläisten tekijä hänen pojalleen.
Parasta se, ettei puutu lasten kasvatukseen ainakaan näkyvästi.
Hirveimmäksi valitsen ahdasmielisyyden.
Parasta anopissa on se, ettei se aktiivisesti sekaannu asioihin, paheksuu vain tykönään. Eli niin kauan kuin sitä ei mene katsomaan, saa olla siltä täysin rauhassa.