Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain suoritettua akateemisen..., olin .., perustin... ja nyt tanssin!
08.10.2009 |
Sain suoritettua akateemisen tutkinnon, olin hetken hetken työelämässä, perustin perheen ja nyt tanssin!
Mieheni tulot ovat erinomaiset ja rahamme ovat yhteiset. Minä olen se, joka tekee perheemme taloutta koskevat päätökset.
Mietin tavoitteita elämälleni. Olen ollut kotona lasten kanssa viimeiset 10 vuotta. Alussa oli vaikeuksia sopeutua, mutta kun lapsia tuli enemmän ja osa lapsista toi jo ikänsäkin puolesta enemmän sisältöä arkeeni, aloin viihtymään kotona.
Nyt minulla on jo omaakin aikaa, kun nuorin lapsista on 4 v. On ollut aikaa treenata tanssia (en kerro tarkemmin mitä, mutta vanhin lapsista treenaa välillä kanssani). Minusta on tullut luovempi ilmaisultani ja tekniset taitoni ovat kehittyneet. Harkitsen jo esiintyväni, sillä minua on pyydetty jo ja itseluottamuksenikin on sillä tasolla, että olisi aika ottaa tämä askel.
Yhteenvetona... Minua ei kiinnosta aikaisemmat akateemiset kuvioni. Olen mielelläni kotirouva, joka tienaa jatkosssa eläkesäästönsä tanssilla.
Kommentit (7)
ajattelit stripparin uraa sivubisneksenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistat kai kuitenkin, että sinun elämäsi on tuollaista vain koska miehelläsi on hyvät tulot. Vaikka kuinka teet osuutesi perheen ja kodin hyväksi, se ei teitä elätä. Nauttiiko miehesi elämästään yhtä paljon kuin sinä? Oletko valmis suomaan hänelle enemmän vapaa-aikaa, jos hän sitä haluaa ja ottamaan vuorostasi päävastuun rahan hankkimisesta jossain vaiheessa?
Meidän perheessä työ, rahan ansaitseminen ja vapaa-aika on jaettu tasaisemmin. Teemme molemmat lyhyttä työviikkoa, meillä on omia harrastuksia ja aikaa olla lasten kanssa. Vaikka palkkani (ja työaikani) on pienempi kuin miehen, se on kuitenkin omaa rahaa ja siitä kertyy omaa eläkettä. Minä koen sen tärkeäksi.
Vanhempanakin voi opettaa tätä tanssia, jos terveys on normaalilla tasolla. Sijoitan tästä saamani ansiotulot eläkepäivieni varalle säästöön. Elämme mieheni tuloilla.
Mieheni on tähän hyvin tyytyväinen. Hänellä on mielekiintoinen työ ja kestoltaan normaalit työpäivät. Lisäksi on onnelliset lapset, siisti koti, kotiruokaa, hyväntuulinen vaimo ja treenattu vaimon vartalo:)
ap
kuulla, että on muitakin, jotka ovat valmiit "uhraamaan" akateemisen uran perheen takia ja myös sellaisen työn takia, jota oikeasti haluaa tehdä.
Onnea tanssiuralle! Kuulostat onnelliselta :)
kun selvästi aloitat tanssimisen aika vanhana ja tulet lopettamaan sen normaaliin eläkeikään nähden nuorena, sulla on varmaan hyvät tulot siitä tanssimisesta, että saat eläkesäästöjä.
Have fun.
Mä en kyllä jaksain mitään noin tylsää, mutta omapa on elämäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa silti ylläpitää ammattitaitoa sen varalle, että tulee sairaus/ero/kuolema.
Kaikki, mitä ihmisellä on ja mitä hän luulee omistavansa, voidaan ottaa pois yhdessä yössä. Tätä ei kannata unohtaa, vaikka olisi "varma työpaikka".
Alue: Aihe vapaa
just akateemisen tutkinnon. Käyn huonopalkkaisessa työssä, mutta vapaa-ajat tanssin myöskin :-)