Vilkkaalle tytölle valjaat?

Ottakaa maalaiset huomioon, että useimmat keskustassa asuvat rakastavat asua siellä! Samoin heidän lapsensa, kun ovat siihen kasvaneet. Siellä on niin paljon enemmän näkemistä ja kokemista kuin muualla. Lyhyt matka kaikkialle, paljon leikkipuistoja ja muuta toimintaa. Meri lähellä (okei, Espoossakin on merta ja muualla Helsingissä, mutta esim. Vantaalla ja Nurmijärvellä ei).



Ainoa huono puoli keskustassa mun mielestä oli se, ettei kovin pieniä lapsia voi päästää yksinään ulos. Täällä missä nyt asutaan, on ihanaa juuri siksi, kun 5-6-vuotiaat voivat olla jo keskenään pihalla. Toisaalta itse olen kuopuksen kanssa kuitenkin ulkona, joten voisin keskustassa asuessakin vahtia samalla esikoista. Koulumatkat olisi siellä se ongelma, mutta sitten taas parin vuoden päästä lapsi voisi liikkua jo itsekseen, joten periaatteessa lapsikin "kärsisi" siitä vain pari vuotta (siis siitä että asuu keskustassa). Ja aina keskustassa asuneet lapset eivät onneksi "tajua", että he jäävät jostain paitsi, jos eivät pääse yksin puistoon 6-vuotiaana. Tietty onhan keskustassa myös sellaisia taloyhtiöitä, joissa on suljettu sisäpiha, missä voi leikkiä, mutta niissä taloissa, missä me asuimme, ei sisäpihoilla ollut lapsille mitään tekemistä.



Jos rahaa olisi loputtomasti, ei oltais keskustasta koskaan pois muutettukaan ja jos nyt saatais ISO lottovoitto, muutettais sinne takaisin hyvinkin pian.

valmis uhraamaan lasteni hyvinvointia siksi, että kaupungissa riittäisi lapsiperheitä. Jos olisin perheetön asuisin kantakaupungissa, mutta lapsille lähiö on parempi. Näin se vain on.

mutta lapsille lähiö on parempi. Näin se vain on.

lähiö on parempi? Kun se vaan on? Onpas tosi huonot perustelut. Eli kaikki kaupunkilapset voivat huonosti?



Ja meillä on kyllä rahakysymys myös, satuttiin samaan suhteellisen halpaan hintaan asunto ja jos pitäis rivariin muuttaa niin menis meiän talous kuralle saman tien

Mutta en jaksa kinata kanssasi, kun tuntuu, ettei hissi sinulla kulje ihan ylös asti. Miksi jankutat tuota rivaria - kuka siitä on puhunut? Mielestäni kerrostalo on paras vaihtoehto, jos isot pihat ja paljon kavereita lapsille.

lähiö on parempi? Kun se vaan on? Onpas tosi huonot perustelut. Eli kaikki kaupunkilapset voivat huonosti?

Ja meillä on kyllä rahakysymys myös, satuttiin samaan suhteellisen halpaan hintaan asunto ja jos pitäis rivariin muuttaa niin menis meiän talous kuralle saman tien

Komppaan.

kerrostalo, ihan yks hailee. Voi helsingissäkin nimittäin olla "lähiöitä" minikoossa. Ja et jaksa kinata koska tässä kysymyksessä ei ole oikeaa ja väärää. Teille on oikein asua espoossa ja meille on parempi täällä helsingissä. Ja se että sä kehtaat tulla väittämään että espoolaislähiö, oli se sitten kerrostalo, rivari tai mikä hönni tahansa olis parempi niin hyi sua. Oon ilonen ettet oo mun naapuri.

Meidän perheellemme kantakaupunki on paras paikka asua. Meillä on iso, no ok, maalaisten mittapuun mukaan pieni 90 neliön kerrostaloasunto hienossa Jugend-arvotalossa keskellä sykkivää Punavuorta. Kävelymatka molemmilla töihin, lapsella tarhaan. Ei tarvetta autolle. Keskustassa asuessamme meillä jää viikottain monta tuntia enemmän aikaa nauttia perhe-elämästä kuin lähiössä asuvilla ystävillämme. Aika ei valu hukkaan työ- ja kauppamatkoissa. Lapselle riittää aivan loistavasti kaupungin puistot, ei hän kaipaa Espoon metsiin. Käymme sitten muutaman kerran vuodessa mökillä tutustumassa siihen idylliseen maalaiselämään. Itse olen kolmannen polven kantakaupunkilainen, enkä todellakaan uhraa omaa viihtyvyyttäni ja mielenterveyttäni jonkun pihapläntin takia.



ap

esim. saaristossa liikkuessa, ettei pieni lapsi humpsahtanut mereen. Ihan huutonetistä hankin perusvaljaat pojalle, huomioi, että valjaat ovat yleensä aika lyhyet eli vilkkaan lapsen kanssa voi olla hiukan sellaista riuhtomista ;)

minä asun KERROSTALOSSA Espoossa. Me EMME tarvitse autoa: päiväkodit, kaupat ym. ovat kaikki kävelymatkan päässä. Meillä EI OLE omaa pihaplänttiä. Eli täällä ei ole minun näkökulmastani mikään paremmin kuin olisi siellä Punavuoressa. Jos olisin perheetön, minä asuisin kantakaupungissa.



Mutta se mikä täällä on, niin se on laaja, turvallinen reviiri alle kouluikäisille lapsille, joka alkaa heti kotiovelta. Eli lapset voivat keskenään seikkailla isoilla pihoilla, joissa on kiviä, puita, pulkkamäkiä talvella jne... He voivat keskenään turvallisesti pyöräillä yms. Ja tämä on mielestäni tärkeää. se on mielestäni jokapäiväisenä toimintona arvokkaampaa lapsille kuin keskustan riennot. Museoissa, elokuvissa ym. käymme toki myös.



Mutta tätähän varten ei tarvitse muuttaa Espooseen, esim. Munkkivuori riittää mainiosta, mutta ikävä kyllä siellä oli meille liia kallista. Kivikeskusta ei ole lapselle paras paikka, sen myöntää jokainen, joka on asunut sekä lähiössä että kivikaupungissa.

Minä olen töissä 5 minuutin matkan päässä ja mies työskentelee kotona.



Eli kannattaa vähän laajentaa sitä katsantokantaansa, jos luulet, että jokainen espoolainen asuu linnassa ja huristaa maasturilla Länsiväylää keskustaan töihin.

Meillä jos ei totellut kadulla, joutui aina välittömästi rattaisiin, ja koska kova oli halu itse kävellä, kokivat (molemmat ajallaan) rattaisiin joutumisen rangaistuksena. Ja oppivat kyllä nopeasti, muutamassa viikossa, että jos kävelee nätisti, saakin kävellä, jos temppuilee, joutui heti rattaisiin.

Meillä rattaat eivät ole rangaistuspenkki, vaan kuljetusväline, enkä voisi kuvitellakaan käyttäväni niitä rangaistuksena! Tosi hienoa lapselle lähteä kaupungille ja istua koko matka rangaistuspenkissä. Siinäpä vasta oikein kasvatuksen ydinidea!

Ja tiedoksi vielä, että kun asuu kaupungissa ja lähtee asioille, matkan pituutta mitataan tunneissa kun otetaan bussimatkat huomioon. Pieni lapsi ei jaksa kävellä koko matkaa, oli auktoriteetti miten iskostunutta tahansa. Mitäköhän lapsi siitä oppii, että kun väsyttää eikä jaksa kävellä, äiti pistää rangaistuspenkkiin?

Valjaat eivät ole mikään kamala apukeino, vaan minusta erittäin fiksu ja turvallinen valinta.

Tuntuu siltä, että yli puolet tämän ketjun kirjoittajista ei koskaan ole kaupunkielämää nähnytkään, joten ei kai heitä voi "kaupunkilaisjärjen" puuttumisesta syyttää..

vähän koomisilta, mutta ovat varmaan paikallaan juuri vilkkaan lapsen kanssa kaupungissa. Minusta on ainakin hyvä kannustaa lasta kävelemään itse, ja turvallisuus on kuitenkin tärkein, muiden mielipiteistä viis.



Joku ehdotti täällä fleksiä remmiksi. Yks kaveri näki kerran Iso-Britanniassa (jossa valjaat ovat suosittuja), miten joku äiti talutti aina lastaan fleksissä.



Ja sitten teille, jotka täällä ovat 100%:n varmasti sitä mieltä, että juuri teidän asuinmuotonne on se ainoa oikea: oletteko koskaan kuulleet, että makuasioista ei kannata kiistellä? Ette te voi sanoa jollekin, että heidän tulisi asua paikassa x vain sen takia, että te viihdytte siellä! Hyvänen aika, minkä ikäisen tasolle sitä on oikein vajottu? Muistan käyneeni tuon kaltaisia keskusteluja ala-asteella.



Minä asun haja-asutusalueella, ja viihdyn täällä, mutta pystyn oikein hyvin ymmärtämään, miten joku tykkää asua Helsingin ydinkeskustassa. Eikö lapsen ole parasta asua siellä, missä vanhemmat ja koko perhe viihtyy? Mietä on niin moneen junaan. Jos ajattelee maailmanlaajuisestikin, niin aika monenlaisia asumismuotoja sitä on, ja useimmissa on omat hyvät puolensa.



Aika epäkypsää alkaa väittämään, että lapsi ei muka voisi viihtyä kantakaupungissa! Mistäs te sen tiedätte?

Ja kyllä mun lapsella oli valjaat, kun ei juuri halunnut rattaissa istua. Ja mentyään hoitoon myös ryhmiksen tädit kysyi, voisinko jättää valjaat heille päivän ajaksi. kantakaupungissa joutuu olemaan paljon enemmän liikenteen keskellä, porttikongit yms, joten vaara vaanii koko ajan. Ihan eri asia kuin esikaupungissa, muutimme sinne kun lapsi oli 2v ja 5kk, eikä siellä enää valjaita tarvittu.

Valjaat oli hyvä myös jos oli enemmän ihmisiä, väentungosta mahdollisesti.

Myöhemmin käytin vielä ranteesta lähtevää nauhaa joka oli kiinni mun ranteessa, esim lentokentillä yms, kun yksin lapsen kanssa matkustelin ja aina huomio ei moneen asiaan samalla kerralla riitä.

Käytä vaan ihan rauhassa, lapsen turvallisuus on tärkein asia!!

Olen asunut kahden, alle kahden vuoden ikäerolla syntyneen pikkuisen kanssa etelähelsinkiläisessä hissittömässä jugendtalossa ja liikkunut paljon keskustassa eikä kyllä tullut koskaan mieleenkään hankkia valjaita lapsille.. kulkivat itse muuten portaatkin n. 1,5-vuotiaasta, ei siihen kaidetta tarvita, lapsihan menee aluksi ns. nelinkontin ja sitten vähitellen oppii vasta nousemaan ja laskeutumaan pystyssä.



Olen joskus, todella harvoin, nähnyt pikkulapsia valjaissa kävelemässä ja en voi mitään sille, että siitä tulee aina sellainen tunne, että vanhemmilla ei ole homma ihan hanskassa..

Muiden mielipiteistä viis. Ei mua ainakaan kiinnostanut mitä muut ajatteli, kun laitoin meidän pojan pari kertaa reissuilla valjaisiin. Mulle oli vain tärkeintä, että poika ei saa mitään juoksukohtausta asemalaiturilla tai ettei sinkoa kadulle kävelytieltä. Mulla oli silloin vauva vaunuissa, enkä voinut luottaa itseenikään, sillä huomio ei voinut olla aina sataprosenttisesti isommassa, jos vauva parkui vaunuissa ja samaan aikaan juna oli tulossa asemalle. Valjaat helpotti matkustamista ihan tosi paljon.



Ja mustakin kuulostaa aivan älyttömältä laittaa lapsi vaunuihin rangaistuksena. Minähän useinkin halusin lapset vaunuun aivan tarkoituksella, eikä se olisi onnistunut, jos vaunut olisivat rangaistuspaikka. Meillä vaunut olivat päiväunipaikka ja istumapaikka silloin, jos halusin itse edetä nopeammin. Mitä tällaiset vaunuilla rankaisevat tekevät silloin, jos on kiire jonnekin, ja lasta ei voi laittaa vaunuihin (eli rangaistuspaikkaan), koska lapsi kävelee vallan nätisti. Yllyttääkö aikuinen lapsen kiukuttelemaan, jotta voi rangaista lasta ja laittaa sen vaunuihin. Vai laitetaanko lapsi vaunuihin, vaikka lapsi on kävellyt nätisti?



Kyllä valjaat ovat täysin ongelmaton ratkaisu tilanteeseen. Ei se kausi kauan kestä, kun lapsi alkaa ymmärtämään miten liikutaan. Mutta siinä vaiheessa, kun liikkumissääntöjä opetellaan, niin valjaat varmistavat, ettei lapsi ole kuolemanvaarassa.

lapsi oli 2,5 v, uhmaikäinen ja sisko vastasyntynyt. Lapsella oli taipumus karkailuun, ja varsinkin kauppareissuilla hän hermostui kun oltiin kassajonossa. Kaupan vieressä meni vilkasliikenteinen tie. Joko hän sai uhmiskohtauksen tai sitten yritti painella juosten karkuun, ja siinä olisi ollut lapsen henki vaarassa. Valjaat olivat todella tarpeelliset.



Meidän muksulla todettiin myöhemmin lievä ADHD.

ettei lapsiparkoja tarvitse kuljettaa kuin koiria.

ettei lapsiparkoja tarvitse kuljettaa kuin koiria.

Kyllä katsos täältä maaltakin on joskus lähdettävä ihmisten ilmoille, ja silloin valjaat on tarpeen, kun lapsella on tietty kehitysvaihe. Toki kotipihassa valjaita ei tarvita.

minä asun KERROSTALOSSA Espoossa. Me EMME tarvitse autoa: päiväkodit, kaupat ym. ovat kaikki kävelymatkan päässä. Meillä EI OLE omaa pihaplänttiä. Eli täällä ei ole minun näkökulmastani mikään paremmin kuin olisi siellä Punavuoressa. Jos olisin perheetön, minä asuisin kantakaupungissa. Mutta se mikä täällä on, niin se on laaja, turvallinen reviiri alle kouluikäisille lapsille, joka alkaa heti kotiovelta. Eli lapset voivat keskenään seikkailla isoilla pihoilla, joissa on kiviä, puita, pulkkamäkiä talvella jne... He voivat keskenään turvallisesti pyöräillä yms. Ja tämä on mielestäni tärkeää. se on mielestäni jokapäiväisenä toimintona arvokkaampaa lapsille kuin keskustan riennot. Museoissa, elokuvissa ym. käymme toki myös. Mutta tätähän varten ei tarvitse muuttaa Espooseen, esim. Munkkivuori riittää mainiosta, mutta ikävä kyllä siellä oli meille liia kallista. Kivikeskusta ei ole lapselle paras paikka, sen myöntää jokainen, joka on asunut sekä lähiössä että kivikaupungissa.

on sellainen herran kukkaro, ettei siellä koskaan ikinä mitään pahaa tapahdu. Kaikki ovat iloisia ja onnellisia, linnut laulavat, lapset leikkivät kiltisti keskenään, aurinko paistaa, kukat kukkivat... Ja kaikki on niiiin turvallista, että ihan jo pelottaa...