Ystävä pitää lapsilleen liian kovaa kuria
Ystävälläni on poika joka on ensimmmäisellä luokalla. Lähes joka päivä koulun jälkeen poika joutuu tekemään läksyjen lisäksi ylimääräisiä matikan tehtäviä, koska äiti vaatii että pojan pitää olla hyvä koulussa. Nyt hän oli saanut hyvän arvosanan matikan kokeesta, mutta se ei äidille kelvannu. Sätti poikaa "tämän laisia kokeita et enää kotiin tuo, minä en tätä allekirjoita" jne ja laittoi pojan laskemaan lisätehtäviä, kavereitten odottaessa ulos leikkimään.
Lapsi saa lähes aina huudot ulkoota tultaessa - vaatteet ovat likaiset, märät tai mitä nyt milloinkin.
Ovikelloakaan lapsi ei äidin mielestä osaa soittaa, jos lapsi painaa kelloa useamman kerran niin äiti huomauttaa siitäkin.
Ruokapöydässä lapset joutuvat istumaan "kuin armeijassa" (lapsia on useita). Ei saa murustaa, kyynärpäät oltava pöydällä, tuolissa ei saa kääntyillä jne. Ymmärrän kyllä hyvät pöytätavat, mutta mielestäni hän menee liiallisuuksiin.
Iltapesulle mentäessä äiti tulee vessan ovelle vahtimaan hammaspesua jne ja aina siitäkin löytyy jotain moitittavaa.
Tässä muutamia tilanteita. Äidillä menee omien puheittensa mukaan hermot, koska lapset ovat niin vaikeita. Lapset ovat mielestäni kilteimmästä päästä, eivätkä erityisen vaikeita.
Mielestäni hän pitää liian kovaa kuria, vaatii liikaa ja itse aiheuttaa vaikeudet. Poika joka on nyt ekalla koulussa on alkanut oireilemaan. Hän yökastelee, varastelee ja valehtelee. Äiti ei näe omassa käytöksessään korjattavaa.
Kuinka sanoa ihmiselle asiasta? Monet muutkin ovat kanssani samaa mieltä että kuri ja vaatimukset ovat liian kovia, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään. Olen yrittänyt asiasta sanoa, mutta hän kommentoi, että mistä minä tiedän kun minun lapseni eivät ole kouluiässä. Välillä tekisi mieli tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta se olisi ehkä jo ylireagointia?
Kommentit (25)
Käytännön esimerkki: esikoiseni oli menossa kouluun. Vanha rouva ärjymällä pysäytti hänet, komensi saattamaan (siis tukemaan liukkaalla) tovin matkaa erääseen kerhotilaan ja odottamaan ovella, että hän käy katsomassa, onko muita jo paikalla. Ei koskaan palannut. Hyvätapainen esikoiseni kävi ovelta kurkaamassa sisään, näki rouvan istumassa muiden kera pöydän ääressä ja lähti jatkamaan matkaa kouluun. Lapselle tuli tilanteesta paha mieli ja pelkäsi vielä myöhästyvänsä koulusta. Sanoin lapselleni, että jos samainen rouva toiste käyttäytyy noin, tälle voi ihan suoraan sanoa, että häntä autettaisiin mieluusti mikäli hän itsekin osaisi käyttäytyä.
Siis myös lapsilla/nuorilla on mielestäni oikeus olla välittämättä aikuisista/vanhuksista, jotka käyttäytyvät tökerösti. Muuten auttavat ja ottavat huomioon tietenkin.
ja aika usein lasten kanssa joudutaan tilanteeseen, jossa he vertaavat meidän vaatimuksia muiden ystäväperheiden tapoihin: Eihän Matinkaan tartte istua pöydässä kunnes muut ovat syöneet tms.
Silloin ainakin minä pidän tärkeänä opettaa lapsille, että toisilla ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä mikä on sopivaa, ja SIVISTYNYT ihminen ei koskaan huomauttele toisille erilaisista tavoista. Jos joku ei osaa käyttäytyä, se on ihan tarpeeksi kurjaa ilman että toiset siitä vielä huomauttelevat.
En siis oikein hyväksy sellaista, että lapsia opetetaan ylenkatsomaan toisin käyttäytyviä - ei sekään ole hyvää käytöstä. Joskus huomaan miehenikin sanovan lapsille: "Herrasmies ei koskaan aseta toista noloon tilanteeseen" tai "Herrasmies ei koskaan huomauttele ääneen tuollaisia toisille".
Ja noista vieraiden aikuisten jutuista ennen kaikkea olen sitä mieltä, että totella ei tarvitse jos joku ihan hulluja komentaa, mutta KOSKAAN en hyväksyisi sitä että lapseni arvostelisi vieraan aikuisen käytöstapoja ääneen. Se jos joku on huonoa käytöstä!
Käytännön esimerkki: esikoiseni oli menossa kouluun. Vanha rouva ärjymällä pysäytti hänet, komensi saattamaan (siis tukemaan liukkaalla) tovin matkaa erääseen kerhotilaan ja odottamaan ovella, että hän käy katsomassa, onko muita jo paikalla. Ei koskaan palannut. Hyvätapainen esikoiseni kävi ovelta kurkaamassa sisään, näki rouvan istumassa muiden kera pöydän ääressä ja lähti jatkamaan matkaa kouluun. Lapselle tuli tilanteesta paha mieli ja pelkäsi vielä myöhästyvänsä koulusta. Sanoin lapselleni, että jos samainen rouva toiste käyttäytyy noin, tälle voi ihan suoraan sanoa, että häntä autettaisiin mieluusti mikäli hän itsekin osaisi käyttäytyä. Siis myös lapsilla/nuorilla on mielestäni oikeus olla välittämättä aikuisista/vanhuksista, jotka käyttäytyvät tökerösti. Muuten auttavat ja ottavat huomioon tietenkin.
Hän painottaa liikaa pöytätapoja yms. Kaikkein tärkeintä on että HÄN pääsee helpolla ja HÄNEN lapsi on hyvä. Viis minkälaista elämää lapsi joutuu elämään, kunhan HÄNEN elämänsä on hyvää. Minusta tällainen äiti välittää itsestään ennen kaikkea. On kaikkea muuta kuin välittävä äiti.
Sitten saman äidin lapsi valehtelee ja varastaa kun äiti ei ole paikalla, eli lapsi hakee ulospääsyä kotielämästään. Yökastelee, mikä on noin vanhalla helposti merkki psyykkeen ongelmista
Tapoja voi opetella hauskasti ja iloiten, tuo kuulostaa tosi ahdistavalta. Sitä niittää mitä kylvää, murrosiässä äiti saattaa joutua pelkäämään poikaansa, joka kapinoi lapsuusvuosien "alistamista".
ovat jo olleet ja menevät uudelleen käräjille asiasta. En ymmärrä miksi hän ei äidin mielestä osaa kasvattaa, mielestäni isä on "normaali" mies, ei siis alkoholisoitunut tai muuten "moitittava". Mutta koska en takuulla tiedä heidän menneestä suhteesta kaikkea enkä miestä perin pohjin tunne, niin en ole tuohon asiaan sanonut juuta enkä jaata.