Sairausloma supistelun vuoksi - vertaistukea kaivataan
Olen jäämässä sairauslomalle ties-kuinka-pitkäksi aikaa supistelun takia. Viikkoja on vasta 17+2, mutta minulla on paikat jo pehmenneet tämän takia. Onneksi sentään kohdunsuu on kiinni ja kohdunkaulaa oli ainakin 4 pv sitten jäljellä normaalisti.
Tämä tilanne ottaa päästä jotenkin ihan hirveästi. Päällimmäisenä on tietenkin huoli vauvasta, hänen kun pitäisi pysyä kyydissä vielä monta, monta viikkoa. Mutta muutenkin harmittaa, sillä en minä nyt ihan sängyssä makaamista tältä raskaudelta odottanut. Vaikka on kulunut vasta muutama päivä, niin tuntuu, että tulen hulluksi neljän seinän sisällä saamatta tehdä mitään järkevää. Päätä särkee, itkettää ja huolettaa.
Olisi kiva kuulla selviytymisvinkkejänne: mikä teillä hillitsee supistelua ja mikä taas yllyttää sitä? Entä miten kestätte jatkuvan "rauhassa ottamisen"? Miten ylipäätään saatte aikanen kulumaan?
Minulle ei alunperin määrätty vuodelepoa, vaan rauhallista tahtia. Nyt kuitenkin supistelua on vähän väliä ja ainoa joka siihen auttaa, on makaaminen. Olen kyllä flunssassa, joten se saattaa pahentaa suppareita.
Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, kertokaahan miten pärjäilette.
Muikea Mustikka 17+2
Kommentit (11)
Täällä mennään viikoilla 24+6, mun harjoitussupistukset alkoi samoilla viikoilla kuin sulla nyt on menossa. Mulla ainakin kyykyssä työskentely, kuten puutarhahommat voimistavat supistelua, samoin pidempi kävely. Usein kyllä suppailee ihan sohvalla pötkötellessäkin, eli ei aina liity rasitukseeen. Soittelin tästä terkalle joka sanoi että niin kauan kun ei satu ei tarvii huolia. Lääkäristä on jo pitkä aika ja seuraavaankin vielä kk, saa nähdä pitääkö välillä käydä tsekkauksessa.
Itse olen ajatellut sillä tavalla, että jos olen jo makoilemassa en asiasta välitä, mutta kävellessä tms. pysähdyn hetkeksi tai lopetan hommat aika lailla siihen jos vaan mahdollista.
Lukemista, leffoja, pari kivaa tietsikkapeliä tai käsitöitä sohvalle mukaan viihdykkeeksi, tsemppiä bd Tajuan hyvin ettei ole herkkua, pidät vaan mielessä että pikkuisen parhaaksi kärvistelet välillä tylsyydessäkin...
Soittelin tästä terkalle joka sanoi että niin kauan kun ei satu ei tarvii huolia.
Ei näitä suppareita nyt synnytyssupistuksiin voi verrata, mutta eivät ne täysin kivuttomiakaan ole. Sanoisin, että lievää jomotusta. Lisäksi lääkäri kehotti välttämään kaikkea sellaista, joka provosoi "kiristyksen tunnetta mahassa". Eli ilmeisesti myös kivutonta supistelua...
En ole siis aina ollenkaan perillä, milloin on syytä huoleen ja milloin ei... Ai niin, ja tuntuu erityisen kurjalta, jos terkka tai joku muu sanoo, että tässä vaiheessa ei "saisi" olla kipeitä supistuksia. Ihan kuin supistuksen kivuliaisuus olisi minun valittavissani. :(
Onneksi minulla on ensi viikolla neuvola, niin pääsen siellä kyselemään lisää tästä.
Edellisessä alkoi 23+ viikoilla, meni kaikesta huolimatta viikolle 39+ ennen kuin vauva syntyi. Nyt kolmas raskaus menossa ja tällä kertaa supistukset alkoivat 19+ viikoilla. Sain neuvolasta lähetteen Taysin äitiyspoliklinikalle, koska mullakaan ei kyse ollut kivuttomista suppareista. Paikat olivat pehmenneet ja kohdun ulkosuu oli väljästi sormelle auki, sisäsuu kuitenkin vielä suljettu ja kanavaa jäljellä 3-4 cm (vähän lääkäristä riippuen). Siellä sitten sain ohjeen olla "pääasiassa levossa". Jep, helppo nakki 2- ja 4-vuotiaiden kanssa! Olin itse silloin kesälomalla, onneksi sain pojat hoitoon 2 pvä/viikossa. Mulla supistuksissa ei ole tuntunut olevan juurikaan logiikkaa. Kohtu on mulla tosi supistusherkkä eli jos vähänkään liikahdan tai edes silitän mahaa, niin supistaa aina enemmän tai vähemmän. Välillä supistelee säännöllisesti levossakin, joten tosi vaikea on omalla toiminnallaan vaikuttaa suppareihin...
Nyt menossa viikot 33+5 ja kohdunsuun tilanne ei ole edennyt kaikesta huolimatta edennyt. Olen käynyt äippäpolilla kahden viikon välein kontrollissa ja pari viikkoa sitten pääsin takaisin neuvolaseurantaan, kun tilanne oli pysynyt niin hyvänä. Äitiysloman alkuun sain sairaslomaa vasta kuukausi sitten, sitä ennen edettiin kahden viikon sairaslomapätkissä. Se, jos joku oli tosi raastavaa, kun koko ajan sai olla miettimässä, et onko töihinlähtö luvassa...
Etenkin edellisessä raskaudessa oli henkisesti tosi raskasta vain maata (silloinkin sain onneksi olla paria sairaalajaksoa lukuun ottamatta kotona). En osannut oikein keskittyä kirjojen lukemiseen, lehtiä tuli selailtua. Telkkaria katsoin jonkun verran. Huoli vauvasta oli ajoittain valtava.. Tällä kertaa on mennyt paremmin, kun osasin henkisesti varautua, että tällaista saattaa olla edessä. Myös se ottaa välillä suunnattomasti päähän, kun itse ei voi tehdä esim. kotihommia ja kun miestä joutuu pyytämään avuksi lähes joka hommaan.. Sit meikäläisen pinna kiristyy, jos asiat ei tapahdukaan sillä sekunnilla..
Voimia kovasti sohvanpohjalle! Ei ole mullakaan tarjota mitään poppaskonstia ajankulumiseksi. Läppäristä olen itse välillä haaveillut, jotta vois makuultaan surffata, mutta ei ole tullut kuitenkaan hommattua..
-HH 33+5
Muikea-Mustikka, oltiinkin kuumeilupuolella yhtäaikaa =) Minut on jokaisessa raskaudessa määrätty lepoon raskauden puolessavälissä, (sairaslomalle) juuri supistelujen takia. Viimeksi samoilla viikoilla kun sinulla ja supparit tosiaan oli tehnyt tehtäviä liian aikaisin, eli paikat pehmenneet, mutta onneksi kiinni (sekään ei ole tavatonta että paikat aukeaa sentin -kaverilla kävi noin ja silti synnytys piti käynnistää!).
Ensipäivät meni kyllä hieman itkien, hätä pienen puolesta ja katse tulavaisuuten huoletti, miten pysyä rauhallisena loppuun asti. minut lähetettiin hieman useammin sitten ä-polille viikolta 22 ja tilannetta seurattiin tarkemmin -juuri supistuksia ja niiden voimakkuutta. (En siis joutunut sinne sisään, vaan käyntejä useammin)
Kokemuksesta voin siis sanoa, että otat juuri niin rauhallisesti kuin hyvältä tuntuu. Jos joudut vuodelepoon, niin sitä murehditaan sitten, nyt kuiten hyvä tilanne kun saat olla vielä kotona.
Kovasti jaksamista sinulle ja onnellista odotusta!
muru rv 11+
Minulla on ollut supistuksia noin 18-19 viikoilta lähtien, minkäänlaisia polttoja ei ole ollut eli kyseessä ilmeisesti ovat harjoitussupistukset. Maha menee kovaksi ja on tietysti hiukan epämiellyttävää, muttei kivuliasta.
Supistusten vuoksi olen käynyt kerran lääkärissä ja silloin kohdunsuu oli pehmentynyt ja ulkosuu sormelle auki. Lääkäri ei määrännyt minkäänlaista vuodelepoa eikä muunkaanlaista lepoa. Sanoi, että ihan normaalisti voi olla, että ei ole mitään syytä olla huolissaan ja että tuollainen aukeaminen on ihan normaalia ja luonnollista, etenkin uudelleensynnyttäjille. Ja vaikka minä olen ensisynnyttäjä, lääkäri ei siltikään ollut yhtään huolissaan avautumisesta eikä supistuksista. Nyt 20.10 on seuraava lääkäri ja tämäkin vain siksi, jotta lääkäri tarkastaa tilanteen kohdunsuulla sen vuoksi että antaako minulle lupaa lähteä ulkomaille vai ei.
Eli älä ole huolissaan, koita elää mahdollisimman normaalia elämää :) Äläkä varsinkaan sido itseäsi neljän seinän sisälle, se ei varmasti tee hyvää teille kummallekaan. Otat rennosti, hemmottelet itseäsi ja käyt kahvilla ystäviesi luona. Vauva tuntee tunteesi ja kokee kauttasi, stressi ei ole hyväksi!
Rentouttavaa loppuodotusta!
Sognatore 26+4
Tällä viikolla oikeastaan vain ti-iltana on supistellut kipeästi. Silloin sitä lystiä kestikin useamman tunnin. Mutta muuten on ollut aika kohtuullinen olo.
Toki olen ottanut rauhallisesti - heti jos enemmän touhuaa, niin alkaa supistella. Onneksi neuvolan terkkakin antoi ymmärtää, että tällainen supistelun vaihtelevuus olisi hyvä merkki. Jos välillä supistaa ja välillä ei, niin se ei meinaa mitään akuuttia hätää.
Muikea Mustikka 17+6
Eri paikoissa. Minulla edellisessäkin supisteli tosi paljon (ja kipeästi ja säännöllisestikin, esim.jonain yönä 5-10min välein), mutta lapsi syntyi ajallaan.
Nyt supistukset taisivat alkaa viikolla 15. Ajoittain ovat kipeitä, ajoittain vain harkkareita. Saatan yölläkin herätä supistuskipuun. Kun viikon supistelujen alettua tihkuin hiukan verta kävin lääkärissä varuiksi. Kohdunsuu oli kiinni ja pitkä, joten ei sen kummempaa siis. Olin jo etukäteen päättänyt, että lomalle en suostu jäämään, jollei kohdunsuu ole lyhentynyt/pehmentynyt/sisäsuu avautunut eli vaikuttaisi todelliseltä km.riskiltä. Minäpä luulen, että me ihmiset olemme geneettisesti erilaisia supisteluherkkyyden kanssa.
t.Elo 18+3
Itsekin olen suht pitkällä sairaslomalla ennennaikaisten supistusten takia... äitipolilla ollut kontrolliultra ja toinenkin vielä tulossa. Kohdun ulkosuu sormelle auki ja kanava "puolipehmeetä" 2,5cm (=lyhentynyt). Äitipolilta sanoivat, että oman voinnin mukaan kaikki toiminta ja liikunta, uimista ja mammajumppaa käski lääkäri välttää. Peittojakaan ei olla uskallettu heilutella miehen kans ;)
Äitipolilta myös sanoivat, että olis tärkeää juoda paljon... vettä, teetä, laimeaa mehua... en tiedä mihin tämä perustuu? Poistaisko sit kuona-aineita, aiheuttaakohan ne sit suppareita?
Mulla on ainakin lepo ja rauhallisempi elo auttanut, lapset on viikolla hoidossa päiväkodissa. Mut rankkaahan tämä makoilu on. Itse en ole voinut käydä oikein kävelemässä tms., kun heti alkaa sit ikävästi supistelee, kipeitäkin joukossa. Eilen olin kaupungilla noin pari tuntia (asioita piti hoitaa), niin oli aika kurja olo kotiinpäästyä. Heti piti mennä pitkälleen...
t.aLmA rv 27
Ps. Edellisessä raskaudessa oli kans ennen aikaisia supistuksia, mut vauva syntyi silti rv 39+6. Silloin supistusten syy oli streptokokki bakteeri, nyt sitä ei löytynyt....
Ps2. Ai niin, unohdin sanoa miten aikaani kulutan... ohjelmoin digiboxin nauhoittamaan mielenkiintoisia ohjelmia (lähinnä hömppää) ja niitä sit katselen makkarin telkkarista. Sit lueskelen ja välillä tulee tietsikallakin istuttua. Leffojakin satelliittikanavalta katselen välillä...
torstaista asti on alavatsa nollut jumalattoman arka ja kipeä, jomottelee kuin olisi kuukautiset. Käveleminen, kantaminen...mikä tahansa sattuu, mahanahkaa kiristää ja suppareita tulee tiuhaan. Olo on kurja ja ankea:/ Ja kun pitäisi kuitenkin hommat hoitaa, kotona että koulussa. Kaksi lastakin pyörii jaloissa. Eivät he ymmärrä, ettei äiti nyt jaksa/pysty/voi leikkiä, tulla nopeasti paikalle tai mitä vaan...
En ole käynyt missään tutkimuksissa vielä. Päätin odottaa maanantaille, jos kipuilu jatkuu vielä. Mutta en tajua, kuinka voisin jäädä kotiin?! Liian paljon juttuja kesken...ja nää muksut ja koti..enhän voi kaikkea kaataa miehenkään niskoille, joka tekee muutenkin jo pitkää päivää! Voi apua!
ja vielä viime viikolla kävin airobikissä ja pitkillä lenkeillä...nyt pieni kävelymatkakin tekee tiukkaa:(
joten täältä vaan myötähalit ja zempit sinne ja toivon todella, etten ole joukon jatkona kohta...TAI että vauvalla olisi joku hätä.
Ps. mulla oli paikat auki 2. raskaudessa jo rv 32. Tyttö syntyi silti 39+4...joten toiveita on,,,
ihmetys rv 21+2
Minä palasin töihin viime torstaina ja ihme kyllä siellä oli ihan hyvä olla. Ei pahemmin supistellut. Mutta eilen sitten jouduin lähtemään kotiin kesken päivän, kun taas alkoi. :( Nyt sitten jännitän, miten tässä taas käy. Kävisin kyllä paljon mieluummin töissä kuin makaisin kotona.
Myös omat fiilikset vaihtelevat täysin voinnin mukaan. Rauhallisina päivinä kun ei supistele, odotan tulevaa vauvelia iloisella mielellä ja suunnittelen kaikenlaista. Supistelupäivinä sitten olen varma, ettei tästä mitään tule ja huonosti tässä vielä käy. Kun vain noita viikkoja tulisi lisää ja äkkiä. Odottavan aika on pitkä. :(
Muikea Mustikka 20+5
Mulla on kans supistellu viime aikoina yllättävän paljon. Tai siis töissä (teen fyysistä työtä) tuntuu usein supistelua ja nyt kotonakin on alkanut supistelemaan, vaikkei mitään ihmeellistä tekisikään. Esim nytkin istun sohvalla, niin on supistellut useita kertoja. En tiedä, missä vaiheessa pitäisi asiasta huolestua. No, mulla on rakenneultraan aika kahden viikon kuluttua. Pitää kysyä lääkäriltä, mitä mieltä hän on asiasta. Mulla on samat viikot ja päivät menossa kuin sullakin, eli 17+2. :)