5,5-vuotiaan kanssa "vaikeuksissa", neuvot kelpaa.
Tyttö on ollut melko haastava pienestä saakka. Vasta puolisen vuotta on nukkunut täydet yöt. Päivisin on mielestäni tosi vilkas, neuvola sanoo, että ihan tavallinen vilkas, niin kuin pitääkin. On monin puolin taitava. Värit, muodot osannut jo pienestä, samoin piirtää hyvin. Aakkosia tavailee jne. Kerhossa käy ja tulee siellä hyvin toimeen toisten kanssa.
Hallitsee omalla tavallaan koko perhettämme. Kerronpa esimerkin. Tänään kaikki nukkui vielä seitsemältä makeita unia, sunnuntai kun on. Vaan tyttö kun heräsi, alkoi heti huutaa täysillä kun ei halunnut enää nukkua. "IISIII, ÄITIII..." Ongelma on siinä, että hän herättää huudollaan muutkin sisarukset. Ja tämä asia toistuu jatkuvasti, vaikka kuinka sanoo että hipsi herättämään äiti viereen, älä huuda niin että kaikki herää.
Ja aivan älytön kiukuttelemaan, tuntuu että pahenee vain. Jos leikkii vuotta nuoremman veljensä kanssa, molemmilla on vaikka juuri samanlaiset legot käytössä. Yhtä monta jaettu. Silti saa riidan aikaan, koska haluaa kuitenkin niitäkin mitä veljellään. Joudun jatkuvasti puuttumaan leikkiin, ja suoraan sanottuna poistamaan lapsen koko leikistä. Ja arvatkaa onko helppoa nostaa isoa, potkivaa lasta pois? Ja tönii seiniin, repii veljeä vaatteista ja vaikka mitä.
Kun katsotaan lastenohjelmaa, tulee aika sulkea se. Mikä huuto alkaa. Kiukuttelee, huutaa, potkii ja vaikka mitä.
Syöminen on taas oma lukunsa. Sotkee, enkä ymmärrä miksi. Kun syödään, lapsella on kaikki puserolla, pöydällä, sylissä ja lattialla. Ja aina on ollut tällaista. Ruokalappua olen jo miettinyt, mutta toisaalta, kun on iso lapsi niin on se jotenkin häpäisemistä että kohdellaan kuin vauvaa. Viimeksi kun lapsi tuli appivanhemmilta, hänen sukat, sukkahousut, housut, t-paita ja pitkähihainenkin olivat mansikalla sotkettu. Ihmettelin, jo että ei voi helkatti olla mahdollista... Pikkarit oli kai ainoat puhtaat.
Kun on pienempiäkin perheessä, tuntuu ettei kerta kaikkiaan enää riitä hermoja tuollaiseen käytökseen. En viitsi kaikkien lapsien kanssa koskaan lähteä kahvilaankaan, pienten kanssa pärjää, isoimman ei. Pienemmät pysyttelee lähellä, kun käydään kaupoissa, mutta 5,5 ei. Joudun juoksemaan hiki päässä perässä ja kyllä on hankalaa, kun on pienempiäkin. Toivon vain, että kun vähän vielä kasvaa, löytyy edes jotkin tavat ja oppii kotonakin ottamaan huomioon toiset.
Kommentit (9)
Toki ensin varoitan, että nyt jos et lopeta veljesi kiusaamista niin yksi kukka otetaan pois.
Näin hänelle jää mahdollisuus korjata käytöstä ja seuraavasta kerrasta otan kukan tylysti pois.
Alkuun tein niin, että palkitsin kukalla myös jos uskoi varoitusta ja lopetti heti kiusaamisen yms. pelleilyn.
kuvailusi. Vähän tuollaista käytöstä pojallani oli, mutta tutkimuksiin vietiin kun murrosiässä kärjistyi. Jotain pientä löytyi, auttaa meitä ainakin suhtautumaan kun tiedämme että hänen aivonsa toimivat jotenkin eri tavalla kuin meidän muiden.
Saattaa toki olla ihan normaaliakin uhmaa, kuvailusi vaan kuulosti muulta. Meillä on 6v tyttö jolla on nyt vaikea ikä menossa. Ja toinen jolla se vaikea ikä on ollut jo 2 vuotta, nyt 4v.
Suosittelen kyllä että menette tutkimuksiin. Jos lapsi olisi päiväkodissa henkilökunta huomaisi helposti onko hän esim. jäljessä ikätasoaan noissa sotkemisjutuissa (mikä kyllä kuulostaa siltä..). Nimittäin, kun sinulla on nuorempia lapsia joilla ei käytös tuollaista niin tuskin kasvattajantaidoistasikaan johtuu.
Meidän 4,5 -vuotias hipsi viereen tänä aamuna, antoi pusun ja halin ja kysyi voiko mennä katsomaan piirrettyjä. Laitoin hänelle aamiaisen ja etsin vaatteet valmiiksi, jonka jälkeen hän totesi, että äiti mene vain vielä nukkumaan. Tyttö on kyllä hyvin itsepäinen otus, mutta meillä riidellään hyvin harvoin ja uskoo yleensä kun sanon. Elämä ei oikeasti voisi olla paljon helpompaa.
Meidän 4,5 -vuotias hipsi viereen tänä aamuna, antoi pusun ja halin ja kysyi voiko mennä katsomaan piirrettyjä. Laitoin hänelle aamiaisen ja etsin vaatteet valmiiksi, jonka jälkeen hän totesi, että äiti mene vain vielä nukkumaan. Tyttö on kyllä hyvin itsepäinen otus, mutta meillä riidellään hyvin harvoin ja uskoo yleensä kun sanon. Elämä ei oikeasti voisi olla paljon helpompaa.
AP:lle voimia, kyllä nää reilu 5-vuotiaat osaa kiristää hermoja. Apuja en valitettavasti osaa auttaa, meidän 5v on vielä joten kuten pysynyt aisoissa.
Ei viittaa todellakaan mihinkään neurologiseen ongelmaan. Monilla 5-vuotiailla on todella voimakas uhma, joka ilmenee juuri kuvailemallasi tavalla. Mikään ei ole lapsella hyvin ja jo kertaalleen opittuja asioita testataan uudestaan ja uudestaan. Lisäksi sisaruskateus on maailman vanhin ilmiö ja lapset todellakin saavat riidan sisarusten kanssa aikaan ihan mistä tahansa. Täysin normaalia.
Lapset ovat yksilöitä ja haastavat vanhempiaan monella eri tavalla. Ja "kilttien" lasten vanhempien ei kannattaisi pitää kiltettyä aina pelkästään positiivisena asiana. Kiltit lapset saattavat pitää sisällään monia heille hankalia asioita vuosikausia, koska vanhemmat eivät huomaan minkään olevan vialla. Lapset suorittavat elämäänsä vanhemmilleen, koska kiltteys tuo vanhempien hyväksyntää. Mitä hankalampi lapsi on käytökseltään, sitä tärkeämpää on, että vanhempi muistaa kehua ja kannustaa lastaan.
Hakeeko huomiota? Ja jääkö kokonaan huomiotta, jos ei sitä negatiivisesti saa?
Mutta tuo ruualla sotkeminen (jos se ei ole tahallista) viittaa kyllä johonkin neurologisen tai motoriseen ongelmaan. Suosittelen, että hakeudutte tutkimuksiin nyt, niin tilanne ehditään selvittää ennen koulun alkua.
Nyt on melkein 6 v ja esikoulussa. On fiksu ja huomaavainenkin nykyisin. Onkohan lapsellasi riittävästi ikäistään seuraa ja virikkeitä? Askarteletteko? Harrastaako monipuolista liikuntaa?
Riehuu, meluaa, mölyää, huutaa, uhmaa, eikä todellakaan kiukuttelematta tee mitään.
Kaikin puolin on kuitenkin omatoiminen ja tulee muiden kanssa toimeen, mutta nyt noin puolivuotta on varsinkin minun (äiti) kanssa koko ajan haastamassa riitaa.
Meillä ratkaisu löytyi "tekokukista". Lapsella on pieni maljakko ja minulla on kaapissa 10 tekokukkaa. Kun lapsi tottelee kiukuttelematta, syö hyvin, käyttäytyy kauniisti jne. hän saa yhden kukan ja 10:stä kukasta jonkun pienen palkinnon. (esim. yksi pet shop hahmo kun niitä nyt kovasti keräilee) Huonosta käytöksestä yksi kukka otetaan pois.
Meillä on toiminut loistavasti, koska lapsi ymmärtää että hyvä käytös palkitsee ja huono ei.