Lue keskustelun säännöt.
Apua mikä mulla on?
03.10.2009 |
Olen kyllästynyt kaikkiin ja kaikkeen. Ihmiset ärsyttää, näen kavereissa ja ystävissä ensisijaisesti heidän virheet ja jo lyhyen tapaamisen jälkeen olen aivan puhki. En jaksa passata sukulaistätejä enkä jaksa mennä kylään. En halua lähteä kotoa mihinkään mutta kotona olo kyllästyttää. Odotan töihinpaluuta vuodenvaihteessa mutta en jaksaisi millään aloittaa töitä vaan pelkkä ajatus töistä uuvuttaa. Vakkaripaikka odottaa ja työ on mielenkiintoista sekä hastavaa mutta pelkään etten enää osaa vaan olen äitiysloman aikansa pudonnut kelkasta ja käynyt tarpeettomaksi. Miehen kans en jaksa puhua mitään vaan hänen juttunsa kyllästyttää enkä jaksa keskittyä kuuntelemaan kuin hetken. Seksi ei voisi kiinnostaa vähempää ja välit miehen kanssa on kireät. Puhumme toisille ärtyneinä. Öisin herään ja murehdin lasten koulunkäyntiongelmia ja kaverittomuutta.
Ennen kaikkea huolettaa tämä että kyllästyn kaikkiin ihmisiin ja varsin pian näen vain heidän virheensä. Haluaisin olla yksin, yksin.
Kommentit (7)
Mitä keinoja on ulospääsyyn tästä tilanteesta vai onko lääkkeet ainoo vaihtoehto? Pelkään että jos hankin pilsut niin tilanne palaa ennalleen kun lääkkeeitten käyttö loppuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleinen ahdistuneisuushäiriö jne jne.
Kannattaa käydä lääkärissä ja yrittää saada lähete terapiaan. Lääkkeitä en alkaisi syömään (voi olla kuukausien projekti löytää sopiva lääke ja annostus ja niitä lääkkeitä pitää sitten syödä yleensä ainakin vuosi) jos tilanne on vielä ihan siedettävä ja kykenet hakemaan itse apua.
Harrastatko liikuntaa? Säännöllinen liikunta auttaa lievään masennukseen yhtä tehokkaasti kuin lääkityskin.
Kalaöljyäkin kannattaa alkaa syödä.
En harrasta liikuntaa ja ylipainoakin on kertynyt. Mies on viikot reissutöissä ja minä yksin neljän lapsen kanssa joista pienin vuoden niin en pääse yksin minnekään. Toisaalta tuntuu että mun pitää muuttaa omaa asennetta mutta en löydä voimia muutokseen.
oisko sun mahdollista saada sosiaalitoimelta apua, että pääsisit vaikka edes kerran viikossa tunniksi yksin lenkille?
Kannattaa ottaa sinne yhteyttä, että sulla on voimat ihan loppu ja tarttet apua.
puhelimessa enkä kykene puhumaan yhtään selvää sanaa.
oisko sun mahdollista saada sosiaalitoimelta apua, että pääsisit vaikka edes kerran viikossa tunniksi yksin lenkille? Kannattaa ottaa sinne yhteyttä, että sulla on voimat ihan loppu ja tarttet apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntui aivan samalta kolmisen vuotta sitte. Mikään ei kiinnostanu, väsytti ja turhautti kaikki. Olisin halunnu olla yksin, koska muiden juttuja ei olis jaksanu kuunnella ollenkaan. Ihmisissä, hyvissäkin ystävissä alko julmetusti ärsyttää sellasetkin asiat, joita ei ollu ennen edes huomannu.
Kun lopulta olin muutaman kk pohtinu, oonko nyt tarpeeks kipee menemään lääkäriin, sain soitettua terveyskeskukseen. En saanu sanottua paljoakaan, itkua riitti puhelimessa ja myöhemmin lääkärin vastaanotolla. Sain masennuslääkkeet, jotka tosi nopeesti helpotti oloa ja lääkärin painostuksesta suostuin psykologin juttusille. Näin jälkeenpäin ajateltuna pelkkä psykologi olis varmaan ollu ihan riittävää. Sisältä löyty sellasia solmuja, joiden olemassaolosta en ollu tienny mitään, mutta joiden sanominen ääneen autto todella paljon. Eikä ne ollu mitään suuria juttuja, mutta kasaantuessaan neki oli saanu hiukan turhan isot mittasuhteet.
Soita ja pyydä apua. Jos oot masentunu, on ihan turha odottaa mitään ihmeparantumista yön aikana. Mitä nopeemmin toimit, sitä nopeemmin olo paranee. Tsemppiä!
Olen itse vähän vastaavanlaisessa tilanteessa..