Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on ihan NAURETTAVA ongelma, mutta tsempatkaa mua joohan???!!!
02.10.2009 |
Asumme ulkomailla ja olen luvannut menna tanaan lasten kouluun lukemaan nuoremman lapsen luokkalaisille kirjan.
Luen heille Muumikirjan ja nyt alkaa jannittaa, nimittain se etta purskahdan itkuun kirjaa lukiessani!! Olen raskaana ja olen tosi herkkana ja Suomijutut aina nostaa tunteet pintaan ja kun nyt ajattelenkin etta luen siella monikulttuurisille lapsille meidan rakkaalla suomenkielella muumeja.
Aika uskomaton ongelma... mutta mulle tunteet pintaan nostattava... Miten pystyn olemaan iloinen ja edustava suomalainen, enka vetistele siella? Kun olen innoissani menossa ja mielellani luen sen kirjan??!!
Kommentit (19)
No voit ainakin mielikuvaharjoitella, miten hassulta ja kummalliselta se heidän korvissaan kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voit ainakin mielikuvaharjoitella, miten hassulta ja kummalliselta se heidän korvissaan kuulostaa.
että koti-ikävä voi joskus saada aikuisenkin itkemään, kun kovin kaipaa perhettään ym. ym. Lapset ymmärtää tällaiset jutut tosi hyvin, koska he pystyvät hyvin samaistumaan esim. "äitiä ikävä" -tunteisiin. Heille siinä ei ole mitään ihmeellistä.
Auttaa ainakin mulla kun on herkkiä tilaisuuksia edessä.
Ei tunteille mitään voi:)) Jos itkettää niin itkettää:)) tosi ihana ajatus tuo on, ja kiva että siihen suostut! tsemppiä vaan kovasti, hyvin se menee!!!! halaa*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse liikutun herkästi. Tuollaisessa tilanteessa koettaisin varmaan keskittyä vaikka katsomaan siinä samalla aina lapsia ja miettiä minkä nimisiä /ikäisiä jne. he ovat samalla kun luen. Siis jotain ei liikuttavaa. Tai jos oikein herkistää niin sitten jotain hassua.
Tsemppiä kuitenkin. Toivottavasti menee hyvin ja nautit itsekkin kokemuksesta.
- toinen herkkis
ei tarvitse muuta kuin avata eka sivu ja johan alkaa huuli vapattaa! Aika paha! Miten sita voikin olla nain tunteellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ajattelen jotain ihan "älytöntä" esim. vasara, vasara, vasara, vasara ym.:D
itkemaan?? En halua edes ajatella moista vaihtoehtoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itke, itke, itke... Ajattele Suomi-tunnelmia ja jylhiä Sibeliuksen sävelmiä, ruisleipää ja lapsuusmuistoja mummon mökkimaisemista. Kunnes ei enää itketä tuo asia. Sitten just vielä varmuuden vuoksi ajattelet jotain pöljää, kuten sitä vasaraa tai vaikka kamelia, kun luet kirjaa. : )
Itsekin ulkosuomalaisena olen ollut vastaavissa tilanteissa. Joka joulukuu laitan autossa soimaan lapsille joululaulucd:n ja vollaan ihan ääneen niiskuttaen niitä hiton tonttuleikkejä. "Soihdut sammuu" ja " Maa on niin kaunis" on ihan järkyttäviä pillitysbiisejä. Lapset kai jo kohta pelkää sitä cd:tä, kun äiti alkaa aina itkemään... : o
Sylvian joululaulun yli hyppään ihan suosiolla.
muakin alkoi ajatus ihan itkettää. Mäkin olen raskaana:)
Mulle nuo tuollaiset ulkomailla-poissa kotoota -kuviot on aina herkistäviä, johtunee siitä.
Siirrä ajatukset muualle kun luet, älä keskity tilanteeseen vaan siirry ihan toisaalle ajatuksissasi. Suusi vaan käy, muttet ole sillä hetkellä läsnä. Ikävältä kuulostaa, mutta voisi tehota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itke, itke, itke... Ajattele Suomi-tunnelmia ja jylhiä Sibeliuksen sävelmiä, ruisleipää ja lapsuusmuistoja mummon mökkimaisemista. Kunnes ei enää itketä tuo asia. Sitten just vielä varmuuden vuoksi ajattelet jotain pöljää, kuten sitä vasaraa tai vaikka kamelia, kun luet kirjaa. : ) Itsekin ulkosuomalaisena olen ollut vastaavissa tilanteissa. Joka joulukuu laitan autossa soimaan lapsille joululaulucd:n ja vollaan ihan ääneen niiskuttaen niitä hiton tonttuleikkejä. "Soihdut sammuu" ja " Maa on niin kaunis" on ihan järkyttäviä pillitysbiisejä. Lapset kai jo kohta pelkää sitä cd:tä, kun äiti alkaa aina itkemään... : o Sylvian joululaulun yli hyppään ihan suosiolla.
Joskus kun luen jotain lapsille, tietoa suomesta tms jost olla ylpea tai juuri esim. jotkut ihanat suomalaiset laulut, voi sita kyynelten nieleskelyn maaraa, kun yritan koota itseani.
Mutta taytyy pitaa vasara mielessa ja olla vahva!
Kuvittele esiintyessäsi, että olet kertoja-äänenä muumipiirretyssä. Keskity äänenpainoihin, selkeään lausuntaan ja roolihahmojen ääniin. Näin se itse asia ja sisältö ei tunge sielun syövereihin, vaan saat sen tavallaan ulkoistettua....jos tästä nyt mitään tajuaa tästä selityksestä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittele esiintyessäsi, että olet kertoja-äänenä muumipiirretyssä. Keskity äänenpainoihin, selkeään lausuntaan ja roolihahmojen ääniin. Näin se itse asia ja sisältö ei tunge sielun syövereihin, vaan saat sen tavallaan ulkoistettua....jos tästä nyt mitään tajuaa tästä selityksestä :)
Päinvastoin. Jotenkin ehdollistun sille itkulle koska niin käy "aina" :)
Tuo ulkoistaminen on ainut vaihtoehto. Opettelet lukemaan sitä kuin uutisia.
kerrot porukalle, että jos täti vähän itkeä pirauttaa ei tarvitse olla moineskaan. Tämä tepsi minulla ennen kesähäitä. Kerroin kaikille, että varmasti itken ja voivoi miten selviän, ja voilá; yhtään ei itkettänyt!
kerrot porukalle, että jos täti vähän itkeä pirauttaa ei tarvitse olla moineskaan. Tämä tepsi minulla ennen kesähäitä. Kerroin kaikille, että varmasti itken ja voivoi miten selviän, ja voilá; yhtään ei itkettänyt!
mika siina kirjassa/lukemisessa voi niin itkettaa?
Haat kylla ymmarran, siella nyt oletetaankin itkevan, mutta muumikirjan lukeminen...? ;o)
Jos alkaa kesken lukemisen itkettää, pidä kaikessa rauhassa tauko ja hengittele. Muista varata vesilasi ja nenäliina! Tietysti jos kirja on Kuka lohduttaisi Nyytiä, niin se on sitten menoa, sille en ainakaan minä voi mitään. Itku tulee sivulla 1. Aina.
Tsemppiä, liikuttuminen ei ole pahasta ja meille suomalaisille kaikki tunteet ovat tuttuja.
Voit myös kertoa lapsille tunteistasi ja tunnelmistasi.
Alue: Aihe vapaa
Lapset keraantyivat ymparilleni kuuntelemaan lukemistani ja opettaja haaraili silla aikaa omia juttujaan ympari luokkaa, ja tuo helpotti kun en ollut niin "paineen alla". Vieras kieli meni kylla pain mantya, kun keskityin niin siihen lukemiseen ja kaannokset jaivat aika tylyiksi... Mutta paa-asia olikin etta luen suomenkielella.
Opettaja sanoikin etta kyllapa suomea puhutaan nopeasti ja aika paljon puhetta verrattuna heidan kieleen ;o) No varmasti kun jatin puolet kaantamatta!
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Huh.