--Marrasmasut viikkoon 24--
Kommentit (22)
Eilen tuli oikeen katottua kalenterista niin tasan kuusviikkoa niin olis la. Nyt alkaa jo pikkasen jännittämään tämä esikoisen ulos tuleminen,että miten se menee. Toivottavasti ei mene ainakaa yliaikaa,koska nyt jo on hirveän tuskallista tämän rummun kanssa,ja se on tipahtanut jotenkin yht`äkkiä alas. vauva alkaa aamulla aina armottomat aamujumpat ja eihän sitä sitte saa enää nukkuttua kuu maha pomppii puolelta toiselle ja nykii joka suuntaan :D
Kosvasti on ollut puheen aiheena puudutukset, niin itse en kyllä tiedä mitä ottaisin tai mitä kerkeää ottamaan. Olen kyllä ajatellut epiduraalia, mutta pystyykö silloin makaamaan kumminkin selällään kun se on laitettu, kun sanoivat sairaalaassa että siihen jätetään se letku että saa lisätä sitten tarpeen vaatiessa vaan puudutusta,niin ei tarvitse pistää uutta kertaa. ja osa sanoo että se onn todella kivulias ja osa sanoo ettei tunnu missään. Mutta luulen että siiinä vaiheessa kokee pienen nipistyksen kun rupeaa olemaan tuskalliset kivut. Sellaista asiaa haluaisin kysyä muilta jotka ovat jo ennen synnytäneet, että miten kauan teillä on mennyt aikaa ennenkö istukka on punnattu ulos? *Vähä nolo kysymys* olis vaan kiva tietää, miten erilaisia kokemuksia ihmisillä on...
rv 34+1
Taitaa olla marrasmammoilla ajatuksen vaan vauvoissa - eikös se ole jo viikko 39 :-)?
Niin ne ajatukset täälläkin alkaa enempi pyöriä synnytyksen lähestymisessä. Ensimmäinen oli käynnistys mikä kesti koko päivän, tippa kl 8 ammulla ja syntyi puoli yhdeltä yöllä. Jossain vaiheessa sain epiduraalin mikä vei kivut, supistukset ja jalat alta. Ponistaa sai käskystä ja pissata katetrin avulla. Mutta kylä sen kanssa ihan hyvin makaamaan pystyi.
Toisella kerralla meni vedet yht´äkkiä yllättäen viiden aikaan aamuyöstä ja tyttö oli ulkona reilun neljän tunnin päästä. Olin kotona hiukan liian pitkään ja ilokaasu oli ainoa "puudutus" minkä kerkisin saamaan. Mutta oli olokin sitten ihan erilainen synnytyksen jälkeen!
Tällä kertaa ajttelin olla vaan onnellinen että kerkiän sairaalaan ajoissa. Kakkosen melkein luomusynnytyksestä sai uskon että kyllä sitä pakon edessä yksistä synnytyskivuista selviää. Saankohan syödä sanani vielä...mies jaksaa muistuttaa miten meinasin käydä puolalaisen nukutuslääkärin kimppuun kun se raukka, nuori miehenalku, tuli ilmottamaan että liian myöhästä epiduraalille. Ja taisi miehen paidastakin lähteä muutama nappi kun roikuin siinä tuskissani. Aika eläimellisiä ääniä olin kuulemma myös päästellyt. Onneksi ei tarvii olla itseään katselemassa ;-)
Täällä kun ei mitään papereita saa mukaansa, niin tuo istukka kysymys ihan mutu-tuntumalta. Oiskohan se joku 10-20 minuuttia synnytyksestä kun sen sai punnertaa ulos. Muistelisin.
Kunhan ei vaan vielä oisi tuloillaan. Kovasti on supistellut viimepäivinä. Ei minusta ne supistukset kakkosen synnytyksessä juuri kummosempia olleet kun sitten vasta ihan tuntia ennen. Mies on toisella puolen maailmaa työmatkalla vielä tämän viikon, että ajoitus ei kyllä juur nyt sopisi sitten ollenkaan. Suolisto on kanssa alkanut tyhjentämään itseään vaikka olen rautakuurilla. Ja nenä on levinnyt jo jonkin aika sitten. Nyt kaikki nauraa, mutta mulla on todella nenä levinnyt kaikista lasketun lähestyessä :)
Mitäs muilla on kokemuksia synnytyksen lähestymisen merkeistä?
misujamasu 33+3
On kyllä kieltämättä olo ollut ajoittain hyvinkin tuskainen, verrattuna siihen miten mainiosti olen tähän mennessä voinut! Varsinaisia supistuksia/ harj. supistuksia en edelleenkään tunne mutta alaselässä on usein voimakas paine niin että istuma/ makuupaikaa saa olla hakemassa aika ajoin. VAuvan pää liikkuu alhaalla ja vihloo alapään luihin välillä hyvinkin tuskaisesti.
Lisäksi olen alkanut nukkumaan öitä huonosti. Valvotaan vauvan kanssa noin klo 02.00-04.00. Ja vähintään joka toinen yö olen unissani synnyttämässä Kätilöopistolla. Kun aamupalalla kerroin yhdestä unestani esikoinen kysyi oliko vauva tyttö vai poika, mutta se ei valitettavasti unissa ole selvinnyt. Esikoinen kysyi syntyikö vauva sitten jo valmiiksi vaippaan puettuna ;-)
Minulla ei kokemusta pudendaalipuudutuksesta mutta näin kätilö infosi minua Kättärillä: Puudutus on ollut Kättärillä noin vuoden käytössä. Jokaisessa vuorossa PITÄISI olla ainakin yksi kätilö joka puudutuksen osaa antaa tai sitten sen antaa lääkäri. Puudutuksen voi saada melko loppuvaiheessa ennen ponnistusta, niin kauan kun se on teknisesti mahdollista eli puuduttajalla on tilaa työskennellä kohdunkaulalla. Ja puudutuksen pitäisi viedä pahin piikki kivusta pois mutta ei kaikkia tuntemuksia.
Ensi viikon alussa on aika Kättärille ja aloitan verenohennuslääkityksen piikittämällä. Edellisessä raskaudessa olin sekä sisätautilääkärin että kätilön vastaanotoilla. Mukavaa päästä ylimääräiseen ultraan, saada painoarvio ja muutenkin kunnon "tilannearvio".
HeMuliini 31+2
Todellakin, näytät olevan ainoa hereillä oleva!! Itsellä on päivätkin aivan sekaisin. Otsikkoon pomppasi jonkun vanhan pinon aloitusotsikko.. Toivotaan, että kaikki löytävät pinon kaikesta huolimatta!
-HH 31+6
Vihdoinkin tunnukseni toimivat. Olisi pitänyt uusi salasana tulla s-postiini, mutta mitään ei näkynyt ja nyt vasta tajusin pyytää uuden. On nämä kyllä harvinaisen hermoja koettelevat sivustot...
Mutta itse asiaan. Puudutuksista oli näemmä ollut puhetta. Itse taisin saada sen paracervikaali-puudutuksen, mutten muista olisiko siitä ollut kovin paljoa apua. Sattui silti ihan mielettömästi :) Epiduraalia ehditty enää antamaan enkä itsekään niitä enää halunnut (sairaalaan mennessä olin jo 7cm auki). Parhaana kivunlievittäjänä koin miehen kaulassa riippumisen ja kävelemisen. Lämmin kaurapussikin oli ihana siellä missä sattui. Luotan aika paljon kätilöiden ammattitaitoon, että osaavat yhdessä mun kanssa valita hyvän kipulääkityksen tarvittaessa. Luomuna ajattelin kokeilla tällä kertaa, koska paracervikaalista ei viimeksikään ollut apua ja ilokaasua ei täällä saakaan. Mutta jos tuntuu, että nyt tarvii jotain niin en todellakaan ala kärvistelemään. Menen siis rennon huolettomasti synnyttymään ilman suurempia odotuksia muusta kuin terveestä, ihanasta vauvasta.
Unista on tullut vilkkaita ja muistan lähes joka aamu mitä niissä on tapahtunut. Yhtenä yönä näin unta sarjamurhaajasta, joka riehui kerrostalossa ja puukotti sylissä olleen vauvani moneen kertaan. Muuten en kovasti ole vauvasta unia nähnyt, enemmän juuri noita vilkkaita, tapahtumarikkaita unia.
Huomenna olisi neuvola. Hieman hirvittää puntarille astuminen, koska herkkuja on tullut popsittua ja kiloja kertynyt. On se kumma miten tämä vaakakammo yllättää. En hirveästi pidä joidenkin neuvolatätien tavasta tehdä painonnoususta elämää suurempi kysymys jos kuitenkin muuten kaikki on hyvin.
Maha edelleen tosi pieni. Eilen kun vetäisin collegehupparin päälle, edestä päin ei olisi edes huomannut raskautta tai ainakaan, että laskettuun aikaan enää kuusi viikkoa. Kipeitä supistuksia tulee päivittäin useamman kerran. Yhtä kipeitä ovat kuin synnytyksen alussakin eli ei mitenkään sietämättömiä, mutta ihan mukavasti ottaa. Kuukautiskipuihin verrattessa eivät tunnu juuri miltään... :)
Mutta nyt poikaa pesemään, hajusta päätellen vaipassa tuhdimmat tavarat.
Adara 34+2
olenkin lasten kanssa tänään kotosalla. eilen hätyyttelivät päiväkodilta aikaisemmin hakemaan kun epäilivät kuopuksen olevan kipeä. tais olla väärä hälytys, mun mielestä mistään sairaudesta ei nyt ole merkkiäkään. ehkä se vaan sit oli väsynyt. kiva silti olla kotona, olen itse ollut aivan kuolemanväsynyt nyt viimeisiä työpäiviä rahjustaessani. en vaan jaksa mennä lääkäriinkään, kotiin kun pääsen niin sohva kutsuu. ajattelin, että sisulla nämä viimeiset työpäivät menis... maanantai olisi viimeinen duunipäivä. tiistaina oliskin sitten lääkäriaika neuvolalla.
puudutuksista: mä mietin kanssa, että ehkä jotain muuta kuin epiduraalia tällä kertaa. se on toiminut mulla ihan sinänsä ok, mutta sen laitto on ollut todella vaikeaa.. eka kerralta jäi vähän traumanin poikasta siitä kun lääkäri oli ulkomaalainen eikä kommunikointi oikein pelannut. supistuskivut olivat val-tai-sat enkä pystynyt olemaan kippurassa niinku olis pitänyt. säpsähdin pistosta, lääkäriltä putosi neula, oman miehen naamasta paistoi järkytys ja minä paniikissa... viime kerralla onnistui paremmin kun vaan oli miellyttävämpi lääkäri paikalla, mutta se kippura-asento oli edelleen tosi vaikea.
tosin nyt viime viikolla kun käyiin kätilön juttusilla, hän oli sitä mieltä että viime kerran nopea avautuminen oli epiduraalin ansiota. anestesialääkäri oli vielä huoneessa paikalla kun aloin ponnistaa! kohdunsuu aukesi loput 5cm parissa minuutissa.
ajattelin kuunnella kätilön neuvoja sitten tositoimissa tällä kertaa... mietin vaan onnistuisko vaikka jakkaralta ponnistaminen ilman epiduraalia paremmin? mulla on molemmilla kerroilla ollut jaloissa niin voimaton olo, etten ole jakkaralle halunnut. no, ulos ovat molemmat kuitenkin tulleet puoli-istuvasta asennosta, vaikka isoja ovat olleet (4060 ja 4360).
mulla tulee kanssa kipeitä suppareita päivittäin. yöt on ihan tuskaa, käyn 2 tunnin välein vessassa ja muutenkin valvon jonkin verran. en jaksa enää nousta kuopuksen huuteluihin, on raukka joutunut oppimaan itse tulla mun luo jos haluaa yölohtua. päikkärit onkin sitte maistuneet tosi hyvin.
pääsin tässä myös ylläri -baby shower -juhliin. kaverit olivat järjestäneet mulle sellaset. tuntui tosi kivalta, mulla ei aiemmin olekaan moisia juhlia ollut. seuraavana päivänä töissä vaan nukutti aivan tolkuttomasti, vaikka ei juhlissa kovin myöhään mennytkään. päikkärit vaan jäivät väliin niiden takia, niin kyllä olin poikki...
olen ostellut nyt vähän ihan pikkuisia vaatteita. varovasti sellasia maltillisia tyttöjen vaatteita, joita vois "hätätilantessa" sit pitää pojallakin. kyllä me tyttöä kovasti vartoillaan. yllätys on jos toisin käy.
tsemppiä mahakkaat! ei enää kauan..
t. paakkis, 34 taitaa olla nyt tasan viikot.
No niin, nyt on alkanu ahistaa. Öistä ei tuu yhtään mitää, ensin heräät ja meet vessaan sitte pääset sänkyyn ja huomaat että janottaa käyt juomassa, pääset taas maate niin rupee närästämään.huoh, tätäkö tää on?? Sitte ei enää väsytä yhtää ku oot puolituntia rampannu edes takas. Viime yönä oli niin kovat alaselkä kivut että ei tiennyt kuinka päin olis ollu, ei muu auttanu ku nelinkontin olla sängys,kunnes rupes helpottaan. Jos tää jatkuu tälläsena niin tulee piiiitkääät viisviikkoo. Mä olisinn niin valmis luopumaan tästä masusta ja saamaan oman pikku nyytin syliin. :D
No onko muilla samoja "ongelmia"? Tuntuu kyllä siltä että mä oon kauhee valittaja kun ikinä ei oo muka mikää hyvin koko ajan vaan joktaki paikkaa kolottaa..Mutta on se sen arvosta kun oma vauva on sylissä!! :D
huomenta!tääläkin alkanut nyt kolotukset,kyllä sitä voitiinkii nii hyvin,mutta kaikista pahimmat olot tietysti loppuaikaan.yöllä sängyssä toiselle kyljelle kääntyminen on ihan kamalaa,alaluut oikeen lonksuu kun kääntyy tai nousee ylös vessaan.ja kävellessä vasenta lonkkaa,selkää ja vatsaa koskee..liitoskipuja kuulema.ja toi häpyluu vasta kipee onkin..Valitusta täältäkin päin..:)
Mutta vauva voi ja kasvaa hyvin keskikäyrällä-Supisteluja ollut,mutta luultavasti mulla streptokokkibakteeri ja virtsatie infektio mitkä lisää supisteluja..mut parin päviän päästä selvii tarviinko antibioottikuurin.-hyviä vointeja kaikille!!
nyt vois masuasukki tulla jo maailmaan on kaikki laitettu valmiiksi. Nukkuminen ja sohvalla löhöily on jo aikas vaivalloista. mulla on se yks asento ( vasemmalla kyljellä) missä on hyvä olla ja siinä sitten pitäis kaikki päivät olla ja siinäkin asenossa kerkiää yön aikana niin paikat puutumaan että tuskaaa... ja koiran kansa lenkkeily on välillä aikas tuskaista, kun on tuo koira niin vilkas että ei ihan hidasta tahtia päästäkkään ja rupee kovasti vaavi painamaan alas, niin ei meinaa kotiin päästä! mutta siinä ne valitukset. muuten on mennyt hyvin. on selvinnyt nyt ilman pohje kramppeja kun on omaan tahtiin saanut mennä.
Kovasti rupeaa jo jännittämään, kun ei oikeastaan mitään tietoa ole tuosta itse synnytyksestä tullut vielä ongittua!
askartelin miehelleni isyyspakkauksen ja annoin sen eilen sille. oli mies tosi iloinen ja sanoi että paras lahja ikinä =) tuli hyvälle tuulelle kun sai piristettyä toista töitten keskellä.
Tuli tässä tänään mieleen että tarviiko töihin jotain todistusaineistoa viedä raskaudesta. oon ihan unohtanut kun oon vaan kotona ollut =/ ???
NIMIMERKKI______LA______KUINKA MONES_____SYNNYTYSSAIRAALA___SP VEIKKAUS
papu’08’09_____1.11._____2._____KSKS_____poika
Mari88________1.11._____1._____VKS______tyttö
hautsikka______4.11.____3._____SAS
paakkis________4.11._____3._____KOS
anskupa_______4.11._____1._____Oulaskankaan sairaala
odessa________4.11._____3._____Kätilöopisto
Suhmura______5.11._____1._____K-S KS
Aippu77_______5.11._____2._____TYKS
pikkupippuri___6.11._____3._____SAS_____tyttö
Misu&masu___6.11._____3.______Ruotsi____poika
sirppis_______6.11._____5.______Oulaskankaan sairaala
julianna1______8.11._____1._____Jorvi
Nennu77______8.11._____3._____KOKS_____poika
anilja_________9.11._____3.______K-P KS
Adara________9.11._____2.______KSKS
uma81_______11.11._____2._____K-P KS
murumakkarat_11.11._____3.____TAYS
riina_________11.11______1._____TAYS
Piitaliina______13.11._____4._____NKL____poika
Lotta________14.11._____3.______Kätilöopisto
Kirsiliini______15.11._____3._____KOKS
peppipihlaja__16.11._____4._____KSKS_____tyttö
miau4fun____16.11._____1._____NKL
Nemilia______17.11._____1.______Kätiöopisto_____poika
OmeNainen___18.11.____3.______TAYS
Nyyny_______18.11._____2._____TYKS
Huldahuoleton_18.11.____3._____TAYS_____tyttö
Parsa87______18.11._____1._____TAYS_____tyttö
Irish79_______19.11._____1._____KYS
Jane_________19.11._____1._____?______tyttö
Helene4______20.11._____4._____LUS
joleen________20.11._____2._____HYS_____poika
MaggyOo_____21.11._____1._____KOKS
jenskae_______21.11._____2._____Kätilöopisto
UnelmaSäleikkö_22.11.____1._____TAYS
Jumppis______22.11._____3._____KHKS____tyttö
HeMuliini_____22.11._____4._____Kätilöopisto
Jonsku82_____22.11._____5._____TYKS_____poika
minitassu_____23.11._____2._____OYS
Aotearoa_____24.11._____4._____TYKS_____tyttö
Jemina_______25.11._____2._____OYS_____tyttö
höttis____24. tai 29.11.____2.____Jorvi
Santsuli______26.11._____1._____Lohja
toscana_______26.11.____1._____KSKS
Marsupialia____26.11.____1._____OYS_____poika
susbell________26.11.____1._____Kätilöopisto____poika
Höpö_________26.11.____3._____Jorvi
Eveliina87_____28.11.____1._____Raahen sairaala
xarda_________29.11.____1._____KHKS
Pinky´s mom___29.11.____1._____NKL_____poika
kaisuliini______29.11.____1._____SAS
epeli09_______29.11.____1._____NKL____tyttö
Mulla ei ihan kauheesti oo mitään vaivoja kun oon ollu saikulla. Pohjekramppeihin löysin avun manteleista ja cashew-pähkinöistä.
Tällä viikolla käytiin pelkopolin lekurilla ja siellä saatiin painoarvio - 1600g ja näytti vieläkin tytölle, mut voihan siel viel ne palliloiset olla... Nyt toivottavasti sain oman pelkoni paremmin ymmärretyksi. Mulla oli myös se neljäs neuvola tällä viikolla. Sf-mitta oli ihan siinä keskikäyrällä (niin oli tuo vaavin painokin). Painosta tuli sanomista, mut ite en oo huolissani ja turvotustakin tullu jonkun verran nyt. Varattiin nyt sit loppuajaks ajat ja sain synnärillekin tutustumiskäynnin varattua :) Mammajooga alkoi kanssa - kylläpäs se tuntu hyvälle :)
Vaavin liikket on välillä kovin vilkkaita - koko maha hytkyy :) Mutta eivät satu ja toinen on sitten, että en öisin kyl herää mihinkään liikkeeseen, et jos liikkuu niin mie vetelen kyl sikeitä ite ;). Uni on maistunut todella hyvin saikulle jäätyäni ja synnytyskanavakin on taasen pidentynyt (onko toi edes mahdollista?). Aina kun kylkeä vaihtaa niin herää, mut ihan hyvin saa taas unen päästä kiinni. Ainoa on, että pitäs vissiin käydä pari kertaa yöllä vessassa, mut ei jaksais =)
Jaksamisia kaikille! Kovin tuntuu vaivat vaivaavan, mutta eiköhän se ole sen arvoista :)
Niin ja itse kyl toivon, et tää pysyis viel ainski sen 7 viikkoa masussa, tuttavapiiriin syntyi juuri keskonen tällä viikolla, ei kuulosta kivalle se touhu...
rv 30+4
Selvisi neuvolassa, että olen omissa laskelmissani ollut raskausviikoissa viikon edellä eli nyt onkin vasta viikot 33+4. Harmillinen takaisku... :)
Paineet oli hyvät, painosta en taida viitsiä edes mainita ja sf-mitta oli 29,5 eli parissa viikossa tullut 2,5cm lisää. Selvisi myös sekin, miksi vauvalla on niin isot nyrkit eli oli kääntynyt väärinpäin. Sain seuraavan ajan parin viikon päähän ja lupasi silloin ultrata jos vielä epäilee perätilaa. Ehtiihän tuo lapsukainen vielä kääntyillä monta kertaa eli sinällään en ole huolissani. Yllätyin vain kun on jo monta kuukautta ollut raivotarjonnassa. Onko kellään muuten kokemusta perätilassa olevan vauvan kääntämisestä tai synnyttämisestä?
Pieni flunssa on tullut sekä muhun että poikaan. Ei onneksi kuumetta ole, pää vain kipeä ja aamuisin myös kurkku. Selvästi myös väsyttää aiempaa enemmän. Jos jotakin touhuaa, tulee kertakaikkinen väsymys ihan yhtäkkiä ja pakko päästä lepäämään. Tai tarkemmin kun miettii, näin tais olla jo ennen flunssaa :)
Hyviä vointeja marrasmasuille!
Adara 33+4
Ihan perusneuvolakäynti tosin, lääkäri on vasta rv.35. Kaikki arvot oli ok ja vauva muuttanut asentoaan hiukan, eli on nyt selkä aivan kylkiluiden kohdalla mutta pää hieman jo kääntyneenä alaspäin, eli aavistuksen "vajonnut" oikeampaan asentoon, viimeksi kun oli täysin poikittain, pää ylempänä. Veikkasi täti että seuraavalla kerralla on jo raivotarjonnassa, antoi sitten ohjeen lantion keikutteluun jonka pitäisi avittaa pientä saamaan pää alaspäin, voinhan tuota kokeilla:) SF-mitta tullut keskikäyrälle, nyt 30cm. Oma paino tippunut kilon, mutta sairastinkin vatsatautia viikonlopusta lähtien, viime lauantainahan olin polilla kun en tuntenut liikkeitä puoleen vuorokauteen enkä saanut la-aamuna sydänääniäkään kuuluviin, mutta kaikki todettiin hyväksi masukilla:) Kyllä pelästytti, mutta luultavasti pieni vaan valmistautui tuohon vatsatautiin joka alkoi samana iltana. Vasta nyt parin päivän aikana alkanut saada itsekin voimia taudin jälkeen. Hauskaa alkavaa viikonloppua kaikille!
Helene 32+0
Mitä marrasmasuille kuuluu?itsellä ollut koko viikon loppu melko kivuton liitos ja lantiokipujen kanssa..jee..Olo ollut siis hyvä.Onko teillä ollut masukuvia täällä?laitetaanko?laitan itseltä vko 34,uusimman kuvan.Laittakaahan te muutkin.:)
[URL=http://www.jakoon.fi/w/27090957051][IMG]http://www.jakoon.fi/th/2709095…]
Jos nyt ylipäätään näkyy, aijaa jumissa joten en ole ikinä tuota kuvanjakopalvelua käyttänyt..
Ja eilen eli 32+1 otettu:)
Kivat massukat. En vaan jaksa ite alkaa kuvailemaan. Kamalaa, mutta musta taitaa olla tasan yks kuva otettu koko raskauden aikana. Se kun olen minä joka siellä kameran toisella puolen yleensä on.
Onko muilla masukit tulossa vattanahkojen läpi? Mä en ymmärrä miten voi tehdä niin kipeää välillä. Kuvittelen että tämä kaveri vetää napanuorasta niin että istukan kiinnitykset paukkuu. En tosin tiedä onko kuvitelmissä mitään järkeä, mutta en ymmärrä miten tälläset tuntemukset saa muuten aikaan. Ja päätä yritetään täälläkin porata virtsarakosta läpi ja häpyluuta koputellaan kipeesti.
Mä luulen että tämä herrasmies on tuntuvasti isompi kun aiemmat vajaa kolmekiloset neiti-ihmiset. On paljon "täyteläisempi" olo, nyt jo huitoo tuolla kylkiluiden alapuolella ja voimaa on ihan erilailla. Tai sitten aika vaan on kullannut muistot.
Mitenköhän sitä saisi nämä viimiset viikot kulumaan jouhevasti?
Mä vieläkin peräänkuuluttaisin niitä synnytyksen lähestymisen tuntemuksia tai jos joku on törmännyt aiheeseen jollain muulla sivulla.
misujamasu, 34+2
Kivoja masukuvia! Mies ei oo nyt kotona, mut täytyy pyytää sitä kuvaamaan, niin yritän minäkin saada ens viikolla kuvan jakoon.
Misujamasu: Synnytyksen lähestymisen merkkejä on ollut tosi vaikea tulkita, joten tää onkin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe!! -Kuopuksesta mulla irtosi limatulppa 2,5 kk ennen synnytystä ja limaa riitti koko tämän ajan synnytykseen asti, joten en itse oikein jaksa luottaa siihen.
-Supparit on myös hankalia. Esikoisesta olin kolme päivää ennen syntymää jo salissa asti, kun supistukset yllättäen loppuivat ja mut kotiutettiin. Kuopuksesta kaks viimeistä viikkoa olin lähes joka päivä lähdössä laitokselle supistusten takia.
-Kaverille oli toista odottaessa sanottu et uudelleensynnyttäjillä synnytys käynnistyy yleensä kahden viikon sisällä kiinnittymisestä.. Mulla vauva on ollut kiinnittyneenä siis jo lähes kolme viikkoa.
-Mahaa on tyhjentynyt molemmilla kerroilla hivenen ennen tositoimia, joten se ehkä varmin merkki. Jotenkin sitä on ollut varsinaisilla synnytyskerroilla kuitenkin sellainen on et NYT ollaan tositoimissa, joten täytyy luottaa et se fiilis tulee tälläkin kerralla ja vielä tarpeeksi ajoissa!! Olenkin joka kerta toivonut vesien menoa, koska se jos joku olisi varma (mulla kalvot puhkaistu salissa molemmilla kerroilla ja sitten on kyllä ruvennut tapahtumaan!).
Mari: Mulla istukka on tullut molemmilla kerroilla vaivattomasti, kestänyt max. 15 minuutti vauvan syntymästä. Kohtua supistava pistos taidetaan Taysissa antaa automaattisesti vauvan synnyttyä ja sitten kätilö on vähän painellut mahaa ja istukka on tullut ulos. Kyllä sitä on molemmilla kerroilla ollut niin keskittynyt vauvaan, että ei ole oikein tarkkoja muistikuvia:)
Adara: Aikamoisia unia sulla... Mää en ole nähnyt aikoihin sellaisia unia et olisin muistanut niitä. Tällä viikolla niitä on sitten riittänyt mulla ja miehellä molemmilla! Hurjin uni oli, kun löysin käytetyn kortsun talon kulmalta ja aloin mieheltä tivaamaan et mikäs tämä on. Mies vaan nauroi räkäistä naurua, iski mun käsivarteen jonkun tainnuttavan piikin ja potkaisi mut rinnettä alas.. Pikkupaniikissa heräsin keskellä yötä!
Tästä tulikin mieleen, että minkälaisia suunnitelmia teillä on ehkäisyn suhteen vauvan synnyttyä? Mulla on joskus aikanaan ollut käytössä e-pillerit, mutta olin sellainen hormoonihirviö, etten edes itse tunnistanut itseäni. Ehkäisyteho oli aika totaalinen, kun seksi ei kiinnostanut vähääkään. Kortsujen kanssa ollaan pelattu muutamat viime vuodet se vähä, mitä on tarvittu, kun on aika tiheästi tullut jälkikasvua. Nyt kuitenkin on sellainen olo et voisi miettiä jonkun pidempikestoisen ratkaisun asialle - mielellään vielä ilman hormoneja. Onko kenelläkään kokemusta kuparikierukasta?
Omaa napaa vielä sen verran et voinnissa ei ole ollut isompia muutoksia. Henkisesti sitä paremmin pyyhkii, mitä enemmän viikkoja on mittarissa! Ei tarvitse enää niin kovasti huolehtia.. Mulla maha on laskeutunut vielä alemmas, jos mahdollista. Aika monta kertaa oon kuullut kuluneen viikon aikana et tuskin tuo tossa enää marraskuussa on. Saas nährä!
Jospas lähtis kehittelemään ruokaa pikkuväelle, kun tossa jo sen oloisena kiertävät meikäläistä!
- HH 32+4
joo,täälläkin tuntuu,että vauva tulee masun läpi...varsinkin illalla kun on kyljellän niin alkaa liikkumaan kovasti.Virtsarakkoa painaa ja välillä vihloo oikein tonne iha alas ku käsiä tai jotai heiluttelee.
Onko teillä muilla menkkamaisia kipuja alavatsassa?itsellä on on niitä useinkin,ei supistelujen yhteydessä,vaan muutenkin pientä jomotusta.Oiskoha se sitä kohdun pehmentymiskipua?Öisin pitää käydä 2 kertaa vessassa,mutta onneksi muuten vauva yöllä ei juuri liiku,tai en ainakaa herää liikkeisiin.TOrstaina olisi lääkärikäynti..saa nähä onko supisteluilla ollut vaikutusta..Hyvää viikkoa kaikille!!:)
Perjantaina kävin taasen Taysissa ja nyt sitten seuraava visiitti pitäisi olla jo synnytys! Potkaisivat nimittäin mut takaisin neuvolaseurantaan, koska tilanne on pysynyt niin vakaana ja viikkojakin alkaa jo olemaan aika hyvin. Kolmisen viikkoa pitäisi ottaa vielä rauhallisesti ja sitten voi mennä (oman)tunnon ja kunnon mukaan. Vauva on edelleen todella alhaalla ja kiinnittynyt. Sattui nyt olemaan sama lääkäri kuin viimeksi, jolloin en kiinnittymisestä hoksannut kysyä, mutta nyt totesi, että oli kiinnittynyt jo kaks viikkoa sitten eli 29 viikolla. Siis melko aikaisin uudelleen synnyttäjälle, joilla se yleensä tapahtuu vasta aivan lähellä synnytystä. Toivottavasti ei tarkoita mitään...
Vauvan sukupuolikin varmistui lopullisesti. Edellinen tyttöarvio perustui siihen, että kun ei niitä palleja näy, niin on tod. näk. tyttö ja virtsarakon läpikuultavuuteen. Pe kun kuulin, että kaikki on kunnossa, rohkaistuin asiaa kysymään ja vauva onnistui tälläämään itsenä ultran alle niin, että ei jäänyt paljon arvailuille varaa!! En edes tiennyt, että tytön kalleuksista voi niin hyvän kuvan saada perusultralla!
Tänään hainkin sitten kaverilta ison kasan tytön vaatetta lainaan. Nyt pitäisi vielä viikkailla ne ja omat vauvan kaappiin, joka saatiin mun mummun muuttokuormasta viikko sitten.
Puudutuksista. Pundendaalipuudutuksesta kuulisin mielelläni kokemuksia, jos jollakin on! Sain ekassa (kesto 7 h) epiduraalin , joka vei taivaallisesti kaikki kivut, mutta ponnistaa täytyi kätilön käskystä, kun itseä ei ponnistuttanut. Kakkosen synnytys eteni kohtuullisen ripeästi (ekasta merkistä 3,5 h) ja päätyivät spinaaliin, joka onnistui vain puoliksi: supistuskivut eivät hävinneet mihinkään, mutta alapää oli tunnoton ja jälkitikkauksetkin tehtiin samalla puudutuksella. (Meillä molemmat pojat ovat syntyneet tuumaten käsi poskella, muuten olisivat kuulema mahtuneet tulemaan ilman repeämiä!) Nyt olen vähän kallistumassa johonkin muuhun kuin selkäpuudutteisiin. Luotan siihen et synnärillä osaavat valita parhaimman!
Ihanaa viikkoa kaikille!
-HH rv 31+5