Lue keskustelun säännöt.
Eilen oli viimeinen kerta, haikeudella... Kuvattua tuli.
21.09.2009 |
Olen imettänyt elämässäni yhtensä viisi vuotta ja eilen illalla oli viimeinen kerta.
Nykyinen vauvani on 1v5kk, hän on imenyt enää iltaisin nukkumaan mennessä. Viikko sitten imi lauantaina ja sitten jäi pari päivää väliin. Helpottaakeseni oloani (rintaan muodostui pieni kovettuma) annoin tiistai-iltana maitoa. Olisin halunnut kuvanta tämän elämän vaiheeni päättymisen, haikeudella. Kuvaa ei otettu tiistaina. Eilen houkuttelin maitopisaralla lapsen vielä rinnalle ja niin tuli kuvattua viimeinen imeminen. Siihen hän sitten nukahti imettyään.
Vaihe tämäkin elämässä.
Kommentit (18)
Imetys on sellainen täysin lapsen ja äidin välinen juttu. Siitä saa molemmat tosi paljon!Sylittelyt ja halimiset jatkukoon.
t. neljän äiti, kauan imettänyt nyt lopettanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä lasta, imetystaival täyttää just viisi vuotta. Kuopus syö tissiä vaan öisin, ja se onkin 1,5 veeltä hankala lopettaa. Muut ovat lopettaneet yötissittelyn alle 1-vuotiaana, ja päivätissittelyä onkin ollut helppo vähentää ja sitten lopettaa yli 1-vuotiaana. Mutta tämä nuorimmainen tuntuu kaiken tekevän eri tavoin kuin sisaruksensa... =)
Imetys on sellainen täysin lapsen ja äidin välinen juttu. Siitä saa molemmat tosi paljon!Sylittelyt ja halimiset jatkukoon.
t. neljän äiti, kauan imettänyt nyt lopettanut
se on sitä aitoa tunnetta. Toki tuo pieni on ihana sylissä muutenkin, kainalossa köllittävänä, mutta jotenkin se on niin herkkää ja aitoa
ja on jo ollut 8 päivää ilman tissiä...en näytä pääsevän edes siihen yhteen vuoteen saakka, kun lapsi itse kieltäytyy imemästä...vaikka maitoa vielä tulisikin:(
"Tilaus" vielä ehkä kolmannelle lapselle, joten ei ihan lopullista kai tämä imetys asia. Mutta ihanaa se on ollut, joka kerta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeisestä imetyksestä jo reilu vuosi ja silti välillä tulee haikea olo, kaipaa sitä tunnetta kun pikkuinen rauhassa tissillä täyttää masuaan.
Meillä siis esikoinen 1v5kk ja hänen imetystään olen hitaasti viimein lopettelemassa... Tänään tunsin todellista haikeutta, kun päiväunille käydessään hän ei halunnutkaan kainalossa pötkötellessään tissiä kuten AINA aikaisemmin. Hän hymyili niiiiin onnellisesti, käänsi kylkeä ja kävi nukkumaan selkä rintaani vasten. Pieni tuhina vaan kuului.
Nyt tiedän, että aika on oikea. Hän on ollut niin kiinni rinnassa aikaisemmin, enkä ole hannonut vieroittaa. Nyt hän selvästi vieroittaa itse itseään, ja olen niin onnellinen että homma hoitui näin :) Ettei tarvinnut missään vaiheessa häntä itkettää ja "kieltää" tulemasta rinnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi itse tietää, koska aika on.
Olen ap. Kävin tässä välissä leikkimässä, ruokkimassa lapsen ja laitoin hänet päiväunille ja täällähän oli keskustelua jatkettu.
Tämä oma 1v5kk on ollut hyvin hanakka imemään vielä vähän aika sitten ainakin iltaisin (itse asiassa ennen tuota viikko sitten lauantaita imi joka ilta). Suu auki odotti illalla äidin syliin pääsyä. Nosti sitten kädellään paitani helmaa...
Nyt hän on viime päivinä hymyillyt nukkumaan käydessään onnellisen näköisenä ja kääntänyt kylkeään, aivan kuten sinäkin kuvailit.
Eilen minua alkoi haikeus kaihertaa, kun jäi se kuva tiistaina ottamatta (vaikka olin sanonut siitä mielelleni). Niinpä avitin lasta maitopisaralla vielä kerran rinnalle. Se oli jäähyväsimetys tälle lapselle ja ennen kaikkea minulle.
En tiedä ymmärtääkö mies miten merkityksellinen asia tuo minulle oli.
Siitä, että elämä nyt alkaisi olen eri meiltä. Olen elänyt kaiken aikaa täyttä elämää imetyksien aikana ja niiden välissä.
imetyksen loppumista, kokoajan on vaan vähentynyt. :'(
Ikää lapsella on 1v 11kk, ja enää kerran päivässä (illalla nukkumaan mennessä) haluaa maitoa.
Kai senkin on silti joskus loputtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nyt parina päivänä hän on vain nauranut, ja vetänyt paitaa tissin päälle tyyliin "älä nyt äiti viitti, ei enää tissiä" :)
-10
Suu auki odotti illalla äidin syliin pääsyä. Nosti sitten kädellään paitani helmaa...
samaan aikaan päättäneet lopettaa imemisen hymyillen ja onnellisena. Näin se luonto järjestää asiat, loppuikää ei imetetä...
Tämähän on ollut ihanaa meille kaikille neljälle selvästi!
Sinä itse todennäköisesti saat vielä joskus jatkaa, kun tämä oli vasta esikoisen imetystä =)Minulle eilinen oli oikeasti viimeinen kerta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähänkö tulee "Olen b-luokan kansalainen" -fiilis.Pitäs nyt hehkuttaa sitä, että molempien lapsien kohdalla imetys on ollut vähän sinne päin -touhua; täysimetyksestä olen voinut vain haaveilla. Niidenkin niukkojen imetyssessioiden päättymiseen ei ole liittynyt mitään tuollaisia tunteita. Mutta hienoahan tässä on se, ettei tarvitse yrittää vieroittaa melkein parivuotiasta rinnalta eikä lapsi kärsi tilanteesta millään muotoa kun ei niin dramaattista ole lykätä tuttipulloa suuhun. Jepjep, eikun hakemaan sitä maitopulloa! ;)
Jos Sinä olet sitä mieltä, että taaperoimetys on turhaa, ällöä ym. niin miksi ihmeessä luet tätä ketjua?!?! :) On kuitenkin paljon perheitä joissa lasta imetetään pitkään. Sallittakoon se meille.
-10
Ja tämä siis noihin "hohhoijaa" kommentteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin jälkikäteen ajatellen olen tosi iloinen siitä, etten tosiaan yrittänyt lasta vieroittaa rinnalta aikaisemmin. Uskon että on paras näin, kyllä hän itse tietää milloin haluaa lopettaa :)
Ja toivottavasti juu pääsen vielä joskus toiste imettämään, olisi kyllä ihanaa saada lisää lapsia :) Mutta nähtäväksi jää saadaanko me joskus vielä pojalle sisaruksia, ja onnistuuko heidänkin imettämisensä :)
-10
samaan aikaan päättäneet lopettaa imemisen hymyillen ja onnellisena. Näin se luonto järjestää asiat, loppuikää ei imetetä...
Tämähän on ollut ihanaa meille kaikille neljälle selvästi!
Sinä itse todennäköisesti saat vielä joskus jatkaa, kun tämä oli vasta esikoisen imetystä =)Minulle eilinen oli oikeasti viimeinen kerta.
ap
meillä onnistui imetys tällä kertaa. Voi olla että seuraavan lapsen kohdalla ei onnistukaan (jos seuraavaa tulee)... Mitä sitä huolimaan tai suremaan, ole iloinen että teillä pulloruokailu on sujunut hienosti :)
-10
Vähänkö tulee "Olen b-luokan kansalainen" -fiilis.Pitäs nyt hehkuttaa sitä, että molempien lapsien kohdalla imetys on ollut vähän sinne päin -touhua; täysimetyksestä olen voinut vain haaveilla. Niidenkin niukkojen imetyssessioiden päättymiseen ei ole liittynyt mitään tuollaisia tunteita. Mutta hienoahan tässä on se, ettei tarvitse yrittää vieroittaa melkein parivuotiasta rinnalta eikä lapsi kärsi tilanteesta millään muotoa kun ei niin dramaattista ole lykätä tuttipulloa suuhun. Jepjep, eikun hakemaan sitä maitopulloa! ;)
Olet taatusti maailman paras äiti omille lapsillesi pystyitpä imettämään heitä tai et!
Olen ollut niin onnellisessa asemassa, että olen saanut imettää kaikkia lapsiani pitkään ja sitä täysimetystäkin oli kauan. Nyt viimeisen lapsen aikaan toinen rinta lopetti tuotannon noin vuosi sitten. Vähä vähältä tosin, niinkuin nyt jää koko imetys. Vieroittaa ei siis tarvitse. Tiedän siis oikeasti, että maitoa ei aina välttämättä vaan tule! Ymmärrän hyvin. Silloin paras mahdollinen on tietenkin se pulloruokinta. Vauvaa voi toki silloinkin pitää lähellään kainalossa ja sylissä.
Alkuperäisen kirjoitukseni tarkoitus oli kertoa, kuinka minulla oli viimeinen kerta eilen ja haikeana sen koin, vauva-palstalla kun ollaan.
Tämä äiti on siinä vieroituksessa :)
Tuntui itsestänikin tuossa joitain kuukausia sitten ihan samalle, haikealle, kun viimeisiä kertoja pikkutyttönen oli rinnalla. 3 lasta, imetystä yhteensä 4 vuotta. Jokaista olen yli vuoden imettänyt, siihen asti kun ovat itse olleet valmiita luopumaan rinnasta.
Meillekään ei enempää lapsia ole tulossa, joten olihan se kuopuksen imetyksen lopetus haikeaa :)
Minä olen myös imettänyt kolmea lasta yhteensä liki neljä vuotta ja kun tuo nyt 10kk kuopus tuossa pari viikkoa sitten imi viimeiset tipat niin kyllä mulle iski haikeus. Nyt se on ohi- lopullisesti. Lisää lapsia ei enää meille tule, joten jopa pientä surutyötä on tässä saanut tehdä.
Tokihan imetys on tosi sitovaa mutta toisaalta myös niin ihanaa. Kun pikkuinen simahtaa siihen rinnalle ja tuhisee, pieni nyrkki puristuu sormen ympärille...
Ihania hetkiä. Nyt vaan keskitytään viemään tämä katras onnella läpi loppuelämän -hommaa siinäkin :D!