Pystyisitkö jatkamaan avioliittoa pettämisen jälkeen?

Olen tehnyt sellaisen päätöksen, että jos mies pettää tai lyö, se on kerrasta poikki. halu jatkaa voisi olla suuri miehen anellessa, antaessa paljon huomiota tms, mutta ei korvaisi sitä kipua.

ja olen pystynyt. Kauan siihen meni, siis luottamuksen palauttamiseen.

sellaiset avioliitot, joissa pettäjä on halunnut jatkaa, ovat jatkuneet, mutta jos pettäjä on lähtenyt uuden matkaan, niin ero on tullut. Kuvaan kuuluu, että näissä jälkimmäisissä tapauksissa tämä petetty ja jätetty on kyllä antanut sellaisen kuvan, että hän olisi heittänyt pettäjän ulos, "koska ei voi enää luottaa", mutta petetty on kyllä pitkään itkenyt jättäjän perään ja luvannut anteeksiantoa ja unohdusta.

Tulisin liian katkeraksi.

niin totta kai jatkaisin avioliittoa. Mutta jos hän oikeasti rakastuisi toiseen, niin tuskin liitolla olisi hirveästi tulevaisuutta.

humalassa ja katui heti itse tekoaan. osoitti kaikin sanoin ja teoin, että haluaa jatkaa avioliittoamme.

Vaikeaa se oli, mutta onnistuimme siinä. Kovaa tahtoa, yrittämistä ja ymmärtämistä sekä anteeksiantoa se vaati molemmilta.



En tiedä miten olisi onnistunut, jos miehellä olisi ollut tunteet mukana, eikä nyt enää tuntisi minua kohtaan rakkautta. Minkä takia sitten enää yrittää?

Molempien täytyy siis todella TAHTOA. Vain silloin voi onnistua saamaan suhteen ja luottamuksen kuntoon.

mutta jos oikeasti kohdalle sattuisi niin en voi tietää.



Mutta jos mies sanoo rakkauden loppuneen, en missään nimessä voisi jatkaa, haluan myös miehen olevan onnellinen.

Jos se olisi yksi seksihairahdus kännispäissään, niin kyllä varmaan pystyisin. Vaatisi tietysti työtä.



Mutta ihan oikeaa suhdetta en pystyisi antamaan anteeksi tai jatkamaan liittoa.

nuorena, mutta parisuhteemme kestää yhä.



Pettäminen opetti ainakin minulle sen, ettei ruoho olekaan vihreämpää aidan toisella puolella, ja nykyään teen enemmän asioita pitääkseni omalta osaltani parisuhteemme hyvänä.

mies kännipäissään sekstaisi, ilman tunteita tms.

Jos miehellä tunteet kuvioissa, en ehkä pystyisi.



Olen tämän miehelleni sanonut, että pitkässä juoksussa tulee ihastumisia. Jos lipsahtaa, antanen anteeksi (mies ei mulle: jos pettäisin, ero tulisi samantien). Mutta lyömistä en anna anteeksi, enkä jatkaisi liittoa.



Tiedän pariskuntia, joissa on käyty vieraissa. Siis kertahairahduksia. Ovat selvittäneet, puheneet, antaneet anteeksi. Jatkaneet onnellisina. Pitkässä juoksussa eli esim. 30 vuoden liitossa asiat tasoittuvat, vaikka pettämisen hetkellä maa tuntuu sortuvan jalkojen alla.



Mutta JOS mies ei minua enää rakastaisi ja sen sanoisi minulle, olisi tilanne ehkä toinen.

Te kaikki mietitte asiaa siltä kannalta, että teitä pettäisi mies. Entäs jos pettäjä olisit sinä itse? Pystyisitkö jatkamaan?



Mulla on tää tilanne niin, niin lähellä. Mutta koska edelleen TAHDON olla mieheni kanssa, olla onnellinen ja pitää perheen kasassa, en ole pettänyt vaikka mulla on roppakaupalla tunteita erästä miestä kohtaan. Ja on ollut kauan, jo 12 vuotta.



Mutta olen toki miettinyt, että jos pettäisin, varmaan myös lähtisin, koska en enää pystyisi katsomaan itseäni peilistä. Riippuu toki paljon miehen reaktiosta, mutta vaikea on aatella, että avioliitto jatkuisi.



Jos mies pettäisi, en tiedä mitä tekisin. Pettäisinkö itsekin? En kostona vaan siksi, että jos miehellä on otsaa häväistä tämä liitto niin kyllä minäkin sitten kurkistan aidan toiselle puolen. Ehkä sitten puhuisimme, parkuisimme ja sopisimme. Näin luulen.

ja tiedän siis, miltä pettäminen tuntuu. Olen pettänyt, mutten usko että haluaisin pettää enää koskaan.



En usko että mieheni on pettänyt minua, mutta jos olisikin, en haluaisi tietää siitä. Asialla ei ole minulle merkitystä, olen onnellinen hänen kanssaan juuri nyt ja enempää en voi toivoa.



Avioliittoa voi jatkaa pettämisen jälkeen, ainakin minä olen voinut. Itselläni on entistä kovempi halu pitää liitto kasassa, koska ymmärrän nykyään ettei homma vaihtamalla parane. Harhakuvitelmia ei enää ole.

vielä muutama vuosi,sit erottiin,en voinut luottaa enää vaik kuinka yritin ja rakkauskin lopahti miehen tempun jälkeen,erottiin ja löysin uuden ja nuy olen todella onnellinen.

Ehkä tuo kaikki rakkauden "loppuminen", pettäminen jne on vaan seurausta tilanteesta johon olette parisuhteenne laskeneet, eli sitä ei ole ajoissa huollettu. Jo pelkästään tuo, että mies kokee sinut ainutlaatuisena ja että toisen naisen voisi unohtaa, kertoo sen että suhteenne on ehdottomasti jatkamisen arvoinen, ja se rakkaus on siellä arjen alle hautautuneena.



Sinun toki pitää miettiä, onko sinulla ylipäätänsä halu olla miehesi kanssa, ja jos ei, niin mistä se johtuu. jos periaatteessa koet että mies on sinulle oikea, älä anna tuon nykytilanteen ja mahdollisesti kadonneiden tunteiten hyvää ihmissuhdetta pilata.



Joskus tilanne pitää vaan nollata, puhua, puhua ja puhua ja purkaa kaikki katkeruudet ulos. Suhteessanne on nyt joka tapauksessa inventaarion paikka, mihin ratkaisuun sitten päädytkin. Jos päätätte kuitenkin jatkaa yhdessä ja tehdä töitä suhteenne eteen, olen aivan varma että teillä tulee olemaan aivan todella hyvä ja läheinen parisuhde tuon jälkeen, ja pystytte tulevaisuudessa estämään erilleen ajautumisen ihan eri tavalla. Omasta kokemuksestanikin voin sanoa, että ihmiset ja suhde voivat todellakin muuttua niin paljon, että pettäminen ei vaan ole enää mielekästä eikä tunnu millään lailla "omalta jutulta" sitten kun on käynyt läpi tietyn prosessin itsensä kanssa.

Oma mieheni petti minua. Itse hän sen tuli itkien kertomaan. joka päivä itken asian takia ja raskasta tämä on mutta rakastan miestäni koko sydämestä ja hän minua.

Toivon, että mieheni tuntee samoin. Pieni ihastus tai syrjähyppykin on mitätön asia kymmenien vuosien liiton rinnalla. Ja niitä kymmeniä vuosiahan ei tule, jos ylireagoi. Minun katsannossani "pieni" on kaikkea alta kahden vuoden.



Kärsivällisyyttä, ihmiset! Tekin elätte todennäköisesti 100-vuotiaiksi, ja silti monet ovat valmiita heittämään parhaan ihmissuhteensa (ja lastensa onnen) menemään muutamassa päivässä, parhaat kuukaudessa sen jälkeen, kun uskottomuus on tullut ilmi.