Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kuritatte lastanne, jos tuhma esim. kaupassa?
19.09.2009 |
Mulla on tällainen ongelma, että kaksi aika vilkasta lastani ovat alkaneet käyttäytyä huonosti kaupassa. Siis saattavat lähteä juoksentelemaan ympäri kauppaa, eivät usko ettei mennä leluosastolle, tai tulee kauhea itku kun ei mennä(=molemmat itkee kauheella äänellä). Lähtevät kassalta huitelemaan pois mun näkyvistä mun maksaessa tai pakatessa ostoksia yms..Pienempi lapseni mahtuu ostoskärryjen istumapaikalle, eli joutuu siihen jos tuhmailee, mutta en ole keksinyt vielä oikein hyvää rangaistusta isommalle. Kotona lapset joutuvat miettimään miettimistuoliin jos ovat tuhmia, mutta kaupassa tämä ei oikein onnistu. Kädestä ei saa nykyään vetää kiukuttelevaa lasta edes pois kaupasta, ja kahta en voi pois kantaakaan. ja ostoksetkin pitäisi saada kotiin asti. Mikä siis neuvoksi. Ongelmaksi on siis muodostunut lähinnä vain nuo kaupassakäynnit. Nykyään kyllä käyn useimmiten ilman lapsia ostoksilla, mutta välillä joutuu menemään heidän kanssaan, eikä meno saisi tietenkään olla hurjaa yleisillä paikoilla. Jos on vain toinen lapsi mukana, kauppareissu onnistuu hyvin. Ennen on siis puhe tehonnut ja ovat tulleet nätisti kulkemaan vierelle kun olen käskenyt. Lapset ovat siis alle kouluikäisiä.
Kommentit (24)
kärry mihin mahtuu kaksi vierekkäin istumaan. Voisit myös luvata pienen herkkupalkkion jos käyttäytyvät hyvin koko kauppareissun ajan. Jokin keksijuttu tai karkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot, että saavat pikku lelut tms, jos osaavat olla nätisti.
pistä pienempi kärryyn ja isompi apulaiseksi. Pohjusta jo kotoa lähtiessa, että tarvitset apua kaupassa ja saavat palkkion jos sujuu hyvin. Innosta lasta auttamaan " otatko tuota leipää ja pistät kärryyn" yms. Lapsi tuntee olevansa hyödyksi ja skarppaa eikä lähde haahuilemaan.
lahjoa, herkut nyt olivat yksi vaihtoehto. Keksejäkin on nykyään terveellisempiäkin tai jokin hyvä vanukas tms. Minä pysyisin pois sieltä leluhyllyltä jos se on muutenkin ongelmana.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mun mielestä pitäisi osata olla nätisti ilman palkkiotakin. Vanhempi lapseni on niin iso, ettei mahdu millään istumaan kärryihin enää. Ainakaan mä en häntä niihin saa kiukuttelevana. Ehkä pitää vaan uskoa hyvällä ja jättää lapset kotiin kauppareissun ajaksi.
-ap
- lahjon (esim. namilla tai jollain kivalla tekemisellä)
- kiristän (perutaan namipäivä tms jos ei käyttäydytä)
- uhkaan autoon viemisellä (tämä on muutaman kerran toteutettu)
- annan lapsille tehtäviä (hae leipää tms), näin pysyvät helposti hallittavissa, mutta ei onnistu ruuhka-aikaan jos on paljon ihmisiä kaupassa (aikuiset törmäilevät lapsiin)
Vähän vaihtelevasti käytän eri keinoja tilanteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos pitää lahjoa aina leluilla tai karkeilla. Meillä auttaa uhkailu, illalla ei sitten katsoa telkkaria, ei tule jälkiruokaa tms. Vaikeaa kyllä kun ei saa edes vetää kädestä tai uhata tukistuksella ;)
En oikein pidä siitä, että lapsia pitää lahjoa käyttäytymään hyvin, että kaupassakäyntiä täytyy ihan jännittää ja stressata, sen pitäisi olla luonnollista lapsille ja heidän pitää oppia käyttäytymään siellä asiallisesti.
Mielestäni paras vaihtoehto olisi, jos lapset saisi tottelemaan ilman lahjomista ja ilman uhkailua. Mutta miten?
Yksi av:n vakikäyttäjä vaan
saantojen noudattamisesta. Esim. jos pidat koko kauppareissun ajan karryista kiinni kadella menemme ennen kassoja katsomaan leluja 10 minuutiksi / saatte kassojen jalkeen jaatelot / keksin / kotona katsoa yhden lastenohjelman tms.
Paras olisi kayda kaupassa yksin. Tai entas toinen karryn istuimeen ja toinen koriin (mihin pannaan tavarat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta alunperin olisi pitänyt antaa lapsille positiivista palautetta hyvin sujuneista reissuista. Lapsi haluaa lähtökohtaisesti miellyttää vanhempiaan ja jos alusta asti kehutaan kuinka hyvin hän käyttäytyy (ehkä jopa palkitaan silloin tällöin) hän jo oppii että hyvä käytös kannattaa eikä yleensä edes aloita huonoa käytöstä.
että olen nostanut kakarat kainaloon ja kävellyt kaupasta ulos ja takas kotiin. Meidän lähikaupassa ne kärryyn jääneet tavarat siirtyy vikkelästi takas hyllyyn. Parin ensimmäisen resuamiskerran jälkeen, lapset ovat olleet ihan ihmisiksi kaupassa. Harvemmin olen kyllä molempien lasten kanssa kaupassa samaan aikaan, joten sen kiukuttelevan lapsen kantaminen on helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joudun käymään aina kauppareissut kolmen alle kouluikäisen kanssa.
Joskus olen lahjonut, mutta sitä ei voi tehdä aina (tulisi liikaa herkkupäiviä ja menisi liikaa rahaa). Hankala jos tulee kierre...
Pienimmän saa jotenkin pysymään autokärryissä turvavöissä, isommat pääsevät niistä pois. Kun alkaa mennä mahdottomaksi, suuntaamme lähimmälle kassalle ja nappaan riehujan kainaloon (ettei karkaisi) ja nakkelen ostoksen hihnalle. Lapset ja tavarat joudun silloin viemään "osissa" autolle. Yleensä isompia kotona jo hävettää ja asiasta puhutaan.
Yritän mennä kauppaan sellaiseen aikaan, että lapset eivät olisi liian väsyneitä tai nälkäisiä.
Yleensä en jaksa alkaa kaupassa pitää tiukkaa torumistuokiota riehujalle, vaan yritän vain suoriutua ulos ripeästi.
en suinkaan kurittamalla yrittäisi saada lapsia kaupassa käyttäytymään.
Mä ottaisin lapset mukaan ostosten tekoon. Kummallekin omia pieniä tehtäviä, joita voivat suorittaa.
Näin tietty menee vähän enemmän aikaa, mutta sopu säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että oltiin missä hyvänsä, niin jos ei totella, joutuu jäähylle istumaan, vaikka sitten lattialle, jos muuta istumapaikkaa ei löydy. TOIMII!
Ainakin lastenpsykiatri Sinkkonen neuvoo kirjoissaan, että lapsi on napattava kainaloon ja vietävä ulos, jos ei muuten tottele. Siitä oppii. Eihän nyt sentään joka kauppareissua voi millään karkilla lahjoa!
Hän laskee katseensa ja rauhottuu. Väkivaltaa en ole koskaan käyttänyt.
Käytän katsettani myös kun neuvon naapuria hiljentämään stereoita, tai opastan muita kulkemaan oikealla puolella tietä.
Sinkkosella on todella hyviä ohjeita. Vaikkei tuo omani ole häneltä lainattua.
Haaveilin sellaisesta esikoista odottaessani ja päätin, että sillä komennetaan meidän kakaroita. Mutta ei auta! Ilmeisesti katseeni ei ole tarpeeksi julma! :(
pahimman huligaanin (ei oma lapsensa) kuriin yhdellä mulkaisulla, kun tämä alkoi reuhtoa piirileikissä. Omat lapsensa olivat poikkeuksellisen hyvin käyttäytyviä ja tottelivat äitiään pienestä vihjeestä.
Mutta tähän kauppa-asiaan sen verran, että leluosastolle olen päästänyt sillä ehdolla, että katsella saa, jos ei kinuta leluja omaksi. Ihmettelen itsekin kuinka se on uponnut meidän uhmakkaaseen nelivuotiaaseemme.
- vaadin pitämään kädellä kärrystä koko ajan kiinni jos juoksentelee
- Jos saa huutokohtauksen, jätän huutamaan ( on tasan kerran karjunut, potkinut ja itkenyt keskellä Citymarketin käytävää. Lähdin kävelemään pois -asiaa, josta huuto tuli oli jo selvitetty pidemmän aikaa - ja meni ehkä 30s ennenkuin lapsi tuli kiltisti perässä-. Seuraavilla kerroilla on riittäänyt uhkaus että jää yksin keskelle kauppaa jos jatkaa ( mitä nyt ikinä on tekemässäkään, yleensä haluaisi autokärryn)
- Kaupasta löytyy nurkka, jonne lapsen voi passittaa ( tai ainakin uhata); kotona nurkka on rangaistuspaikka ja lapsella on mahdollisuus korjata käytöstään ennen sinne joutumista -meillä tietää että jos jatkaa, niin nurkkaan tosiaan joutuu-
Alue: Aihe vapaa
Jos ei nyt ole ihan hypermarketissa, niin voi tehdä ihan niinkin, että sanoo henkilökunnalle, että tulee hakemaan ostokset myöhemmin ja marssii kiukuttelevien lasten kanssa pois. Meillä on pari kertaa tehty näin. Kyseessä siis lähikauppa jossa tietävät minut.
Ostokset oli pakattu valmiiksi kärryistä ja viety kylmään, kun kävin illansuussa hakemassa ne.
Meillä toimii myös vihainen katse, tosin se kannattaa ottaa käyttöön jo ennen kauppareissua.
Etukäteen valmistelu on kaiken a ja o. Jo ennen kauppaanlähtöä kerrataan miten kaupassa ollaan, ja matkalla toistellaan ohjeita.