Mulla on niin paha mieli... :/

Kyllä se siitä. Ainakin nuo pissa-potta-jutut on aika pientä tässä maailmassa. Nyt nukkumaan niin huomenna kaikki on paremmin ;-)

En syytä lasta mutta tunnen olevani ihan paska ja epäonnistunut äiti. Tuntuu etten osaa tehdä mitään oikein. ap

lapsi ei ehka ole valmis pottailemaan. oletko koskaan tavannut aikuista joka ei osaa pissata vessaan? ruoasta ei kannata tehda isoa numeroa. itse olin huonosyomainen lapsena ja pakkoistutettiin poydassa, enka sittenkaan syonyt. kunhan jotain syo ruoka-ajalla ja sitten jotain valipaloja. toisaalta jos on LIIKAA valipaloja ei ruoka maistu, mutta onko sekaan niin vaarallista. pukemista lapset inhoavat aina eli sen kanssa taytyy vaan kamppailla. hauskaa perjantaita sinulle. otin juuri drinkin, ota sinakin!!

jos on noin kamalaa, että pissaa housuun, tai pelleilee ruokaillessa, ja pukiessa.



Jos on vasta täyttänyt 2v olisi enemmän ihmeellistä, jos ei koskaan pelleilisi. Tai pissaisi housuun.



2v on vielä aika pieni.

Lapsi on ollut päiväkuiva reilun kuukauden ajan ja tänään sitten jostain syystä teki housuun. Ruokailutilanne tuntui todella turhauttavalta koska lapsi pelleili ja sotki ihan tahallaan. Pukiessa lapsi juoksi nauruen karkuun. Tuntuu että on epäonnistunut täysin kun lapsi ei mua tottele. Mieltä ei kohentanut tätien vihjailut että olen liian lepsu. En ymmärrä. Jos komennan lasta, muut sanovat että älähän nyt. Jos en komenna lasta, olen liian lepsu tms. En siis kerta kaikkiaan osaa tehdä mitään oikein. ap

On hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Ja sitten niitä paskoja päiviä.



Luulin, että aloitus olis ollu sisareni. Mutta ei siis ollut. Usko tai älä, sillä oli kyllä vielä moninverroin surkeampi päivä.

Ensinnäkin, opettele olemaan välittämättä tädeistä, ja tee juuri kuten parhaaksi näet. Luota itseesi, ja siihen, että osaat kyllä kasvattaa oman lapsesi parhaiten. Aina löytyy joku täti ihmettelemään.



Toiseksi, lapsilla tulee yleensä taantuma kausi kuivaksi opettelun kanssa. 2v:llä ei ole mikään kiire, eikä ole iso juttu, että vahinkoja vielä sattuu.



Kolmanneksi, 2v on edelleen niin pieni, ettei voi olettaa osaavan käyttäytyä ruokapöydässä nätisti. Pukiessa karkuun juokseminen on lapsen mielestä vaan hauskaa ja kivaa. Kyllä se siitää oppii kun vaan opetat tapoja, kyllä ne ne oppii. Oikeasti 2v on vielä huima.

En kyllä jaksa uskoa että olisin huomenna yhtään parempi äiti. Onneksi miehelläni on kuitenkin huomenna vapaapäivä. Ikävä kuulla että jollain muullakin on ollut paska päivä, toivottavasti hänellä on huominen valoisampi.

oli tietysti tarkoitus sanoa, että " ei voi olettaa 2v:n osaavan AINA käyttäytyä ruokapöydässä nätisti. Niissä tilanteissa kun menee pelleilyksi, opetellaan taas muistamaan niitä ruokailutapoja :)

sen sanon, etta jos lapselle jotain 'uhkaat' eli jos sanot etta jos nyt et tottele ni sitten menet '.. vaikka pallille istumaan' ni sen pitaa sitten tapahtua. eli ala uhkaa millaan mita et voi tai halua toteuttaa. sina olet hyva aiti, lapset on vaan valilla vahan kurittomia, ei se ole niin vakavaa. Minusta lapsi joka villisti juoksee karkuun kun pitaa pukea kuulostaa ihanalta....ala tukahduta hanen luonnettaan. Jekkuile hanet pukemaan: housut on pikku kolot jonne jalat menee piiloon tms.

Kyllä se siitä :)

Sori vaan ap, mutta tuommoista se pienten lasten kanssa on ja oikeastaan tuo kuulostaa vieläpä aika vähäiseltä. Kannattaa tosissaan relata, eikä ottaa asioita niin tosissaan. 2-vuotiaalla alkoi uhmaikä, joten nyt vain huumori peliin ja lopetat negatiivisten asioiden ajattelun.



Itsellä 2- ja 3-vuotiaat pojat.

On niin vaikea olla uskoa että olisi hyvä äiti kun koko ajan ympäriltä kuulee muuta. Ruokailu ja pukeminen turhauttaa koska lapsi nauraa mulle kun komennan, olen näissä tilanteissa neuvoton. ap

jos sina komennat lasta tai et, se on sinun valintasi, eika KENELLAKAAN ole sanomista sinun tekemisiin. luota itseesi, mutta samalla anna lapselle aikaa kasvaa. lapset oppivat kaiken kun ovat valmiita.

Tää uhma kestää varmaan läpi elämän. Mulla ei vaan huumori riitä. Ärsyttää kun lähtee kotoa johonkin ja lapsi alkaa temppuilla, muut sanovat että mitäs tuosta, mutta he eivätkään ole koko päivää kiistelleet lapsen kanssa ihan kaikesta. ap

Lapsi on 2,5. Iho-ongelmasta on tosiaan vielä selvittämätön, tod. näk. ei ole atopiaa mutta lääkärin mennään... ap

Jos jo 2v:n kanssa olet kiistellyt koko päivän, niin odotas kun sille iskee 3v uhma..

Ja jos on vielä tempperamenttinen luonne, niin onneksi olkoon.



T. kolmen omapäisen ja äkkipikaisen muksun äiti.

Eli antaa enemmän periksi? Lapsihan hyppii silmille jos hänelle annan valtaa. On tosiaan tempperamenttinen, varsinainen tulisielu. Että kyllä tässä loppu elämä sitten varmaan vännetään kättä kaikesta. ap

Teet parhaasi, ja kasvatat omien periaatteidesi mukaan. Pikku uhmikselle on pistettävä tiukat rajat, ja opetettava joka käänteessä oikeita tapoja, ja sitä miten missäkin tilanteessa toimitaan, mutta jos joka vastoinkäymisestä alat murehtia omia kykyjäsi kasvattaa lastasi, alat stressata liikaa.



Luota itseesi, ja siihen, että lapsi oppii, hitaasti mutta varmasti, kun vaan olet johdonmukainen ja jämäkkä, mutta hellä :)



En nyt muista millä numerolla kirjoitin, mutta se joka puhui löysäämisestä. En suinkaan tarkoittanut lapsen suhteen, vaan itsesi. Älä nyt hyvä nainen ala epäillä omia kykyjäsi jos joku täti jossain arvostelee, ainahan ne ovat tietävinään paremmin.

On vaan helppoa uskoa mitä kokeneet monen lapsen äidit sanovat. Itse kun olen nuori ja vain yhden lapsen äiti. Sitä paitsi eihän yhden lapsen kanssa edes voi olla rankkaa eikä saa olla väsynyt tai turhautunut. ap