Kurkunpääntulehdus pienellä.

vie hänet ulkoilmaan, viileä ilma helpottaa. Jos lapsi ei saa yskältä yhtään nukuttua ja vaikuttaa ettei pysty hengittämään kunnolla, vie lapsi päivystykseen, osaavat siellä auttaa.

Terveyskeskuksesta joskus sanottiin että jos menee usein niin pahoiksi että ei kotona pärjää, niin kotiin voi saada kortisonikaasua mikä auttaa n. 10 minuutissa. Me ollaan pari kertaa jouduttu yöllä lähtemään päivystykseen kun ei oo enää henki kulkenu, mutta ei olla kuitenkaan vielä lääkettä kotiin otettu. Meille ainakin sanottu että vaivan pitäis hävitä viim. 5 vuoden iässä.

Hoitokeinot varmaan tiedät, eli kylmää ilmaa, rauhoittelua ja pystyasento. Lapsen kasvaessa vähenee, mutta kyllä se tahtoo joka pöpöstä tulla ainakin pienenä :/

Jos normaalista hengityksestä ei kuulu vinkunaa/rohinaa niin kotona voi olla. Mä jouduin kahden kanssa lähtemään yöllä sairaalaan, kun hengitys meni yllättäen tosi tukalaksi. Pahinta oli jos lapsi alkoi itkemään niin se turvotti hengitysteitä tosi pahasti. Monesti auttoi kun lähdettiin ajaa sairaalaan päin. Viileän kostea ilma ja pystyasento turvaistuimessa auttoi :)!

Mutta siis, kyllä, kohtalotovereita on ja paljon :(. Meillä ei onneksi yhdeläkään lapsella ole ollut kohtauksia sen jälkeen kun täyttivät 3v.

kun illalla nenästä alkaa tulla kirkasta nuhaa, niin seuraavana yönä tulee myös laryngiittikohtaus :(. Yritänkin sitten heti valmistautua, viilentää ja kosteuttaa huonetta ja laittaa lapsen nukkumaan pystyasentoon.

Pahinta oli jos lapsi alkoi itkemään niin se turvotti hengitysteitä tosi pahasti.

Meillä on keskimmäisellä ollut laryngiitti monta kertaa. Hän on temperamenttinen tapaus, eli jos olo on surkea, sen kyllä kuulevat kaikki. Ja se kova huuto saa hengityksen tukkoon alta aikayksikön. Hänet douppasinkin iltaisin flunssan alkupäivinä kipulääkkeillä ettei ala itkemään yöllä kurjaa oloaan, silloin selvittiin pelkällä käheällä äänellä ja lievällä haukkuvalla yskällä.

Kuopus rauhoittuukin paljon helpommin (yleensä), joten yhtä pahoja kohtauksia ei ole tullut, vaikka laryngiitti hänellekin usein tulee.

Tutulta kuulostaa. Itsekin olen todennut, että sylissä pystyasennossa rauhoittaminen paras keino. Joka yskäisystä tuppaa itkemään ja se kun pahentaa tilannetta entisestään.



Huojentavaa kuulla, että pitäisi iän myötä helpottaa. Särkylääkettä etukäteen (selkeiden ennakkomerkkien perusteella) voisi olla myös kokeilla. Nytkin takana aika raskas yö, aamuyön nukkui onneksi hyvin ja on nyt taas oma itsensä, nuhainen tosin.



Sellainen tuli mieleem, että mahtaakohan tämä alttius altistaa muille taudeille, esim keuhkokuumeelle tms. Ei varmaankaan. Mutta kun en tiedä, mistä alttius johtuu (esikoisella ei ole koskaan ollut vastaavaa). Tämä siis ihan tuulesta temmattua, huolestuneen äidin pohdintaa =)



t. ap

Kyse on vain yksilöllisestä kurkunpään rakenteesta/ahtaudesta. Joillakin menee herkemmin tukkoon, toisilla ei. Meillä esikoisella ei ole ollut laryngiitti-ahdistuksia koskaan, kakkosella taas vähintään 2-3 krt/talvi puolivuotiaasta kolmevuotiaaksi, sitten jäivät pois ainakin pahimmat.

2-vuotiaan kanssa ollaan jo useasti jouduttu yöllä päivystykseen ja sieltä edelleen keskussairaalaan.

Itsellänikin oli useasti lapsena, loppui vasta kouluiässä.

Isäni veli kuoli laryngiittikohtaukseen 1-vuotiaana, siksi en uskalla laryngiittioireiden alkaessa nukkua lainkaan vaan valvon lapsen vierellä. Aika raskasta...

Meillä kuopukselle tuli laryngiitti ja keuhkoputkentulehdus samaan syssyyn. Siinä mentiin terveyskeskuksesta ambulanssilla lastenklinikalle, kun happi ei kertakaikkiaan kiertänyt ja lapsi alkoi sinertämään. Rintakehä oli lommolla ja lapsi aivan paniikissa.



Kolme päivää meni siihen, että saatiin hengitys kulkemaan kunnolla. Se aika oltiin osastolla.



Meille sanottiin, että todennäköisesti tulee tästä (2v) eteenpäin aina flunssan yhteydessä, mutta ei ole vielä ainakaan onneksi tullut, vaikka pari lenssua on jo ollut tämän jälkeen.

ollaan vältytty turhilta sairaalareissuilta. Ainoastaan kerran on käyty spiralla.

Kohtaukset tuli loppujen lopuksi n. kolmen viikon välein ja usein lähdimme yöllä ajeleen ensiapuun, kerran lähettivät ambulanssin vastaan. Pariin otteeseen jäimme osastolle tarkkailuun yöksi. Pojan ollessa muutaman kuukauden yli 2 vuotta aloitimme singulair -lääkityksen, johon kohtaukset sitten loppuivat. Lääkityksen aloittamisen jälkeen kohtauksia on tullut lievinä n. kerran pari vuodessa.

Kohtaukset tuli loppujen lopuksi n. kolmen viikon välein ja usein lähdimme yöllä ajeleen ensiapuun, kerran lähettivät ambulanssin vastaan. Pariin otteeseen jäimme osastolle tarkkailuun yöksi. Pojan ollessa muutaman kuukauden yli 2 vuotta aloitimme singulair -lääkityksen, johon kohtaukset sitten loppuivat. Lääkityksen aloittamisen jälkeen kohtauksia on tullut lievinä n. kerran pari vuodessa.

diagnosoivat laryngiitiksi. Joka tapauksessa singulair -lääkitys lopetti nuo säännöllisiksi tulleet kohtaukset yli vuodeksi kokonaan. Singulairia käytetään ainakin myös allergialääkkeenä.

Yhtäkkiä heräsi vaan päiväunilta huulet sinertäen ja ei saanut henkeä. Aiemmin oli ollut pienen pientä nuhaa, ei muuta. Nappasin tytön kainaloon ja juoksin tuhatta ja sataa lähimpään lääkäriin, jossa heti annettiin lisähappea. Ambulanssilla sitten mentiin Las Palmasiin lastensairaalaan, jossa saatiin diagnoosi.



Onneksi puhun jonkin verran espanjaa, sillä lopulta vain hoitava lääkäri osasi englantia, kaikki muu piti tehdä espanjaksi... : O Oli muuten kyllä loistavaa hoitoa: nopeaa, tehokasta ja ilmaista!



Lääkäri siellä myös varoitteli, että tuota saattaa sitten tapahtua joka flunssan jälkeen, mutta onneksi ei ole ainakaan vielä uusinut kertaakaan ja tyttö nyt jo 3 v. Oli kyllä pelottava kokemus, tsemppiä teille muille!

Kohtaukset ovat ollet pahoja, rintakehä lommolla ja ulkona ollaan istuttu pitkin öitä useaan kertaan. Harvoin ollaan selvitty kotihoidolla (pystyasento, viileä ilma, pysty nukkuma-asento, ikkunat auki makkarissa jne..)



Päivystyksessä annettu spiralla adrenaliinia joka helpottaa nopeasti mutta vain hetkellisesti..ja lähes aina saatu kortisonitabletit, usein vielä pari-kolme annosta kotiin. Kortisoni auttaa, mutta huono puoli se että usein käytettynä voi lamata lapsen oman kortisolituotannon..ja näin käynyt meille. Sitten alkaa hydrokortison-korvaushoito kunnes arvot palautuvat pikkuhiljaa..



No, meidän lapsella taustalla kurkunpään ahtauma, joka oli niin paha että leikattiin kesällä. Nyt toivottavasti helpottaa, pari pikkuflunssaa takana ja oireet tähän mennessä olleet hyvin lievät verrattuna entiseen..